Finnvera Oyj - Pörssitiedote

Talouskriisi kasvatti Finnveran rahoituskysyntää

Finnveralta haettiin viime vuonna rahoitusta ennätyksellisen paljon. Kotimaan
rahoituksessa kysyntä oli korkeimmillaan alkuvuonna ja viennin rahoituksessa
puolestaan loppuvuonna. Kysyntää kasvattivat maaliskuussa kotimaan
rahoituksessa käyttöön otetut suhdannelainat ja -takaukset. Viennin
rahoituksessa kysynnän kasvu kohdistui teollisuusmaihin myönnettäviin lyhyen
maksuajan luottovakuutuksiin, joiden myöntäminen tuli mahdolliseksi heinäkuun
alussa. 

Vuotta 2009 sävyttivät edellisvuonna alkanut maailmantalouden alamäki sekä
muutokset rahamarkkinoilla. 
- Taantuman vaikutukset näkyivät asiakasyrityksissämme eri tavoin. Suuret
viejäyritykset kokivat kysynnän lähes pysähtyvän, ja ne joutuivat sopeuttamaan
toimintaansa voimakkaasti. Pk-yrityksissä oli toimialakohtaisia eroja. Etenkin
viejien alihankkijayrityksissä muuttunut tilanne näkyi nopeasti, kun taas
monissa kotimarkkinoilla toimivissa pienemmissä yrityksissä vaikutukset
alkoivat myöhemmin, toimitusjohtaja Pauli Heikkilä toteaa. 

Finnvera rahoitti katsauskaudella kotimaista yritystoimintaa lähes 1,2
miljardilla eurolla, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Suhdannerahoitusta myönnettiin yli 500 yritykselle yhteensä 187,9 miljoonaa
euroa. Myös pienrahoitustuotteiden tarjonta kasvoi merkittävästi. 

Vientitakuutarjousten euromäärä aleni noin kolmanneksella, mutta
teollisuusmaihin aloitetun luottovakuutustoiminnan vuoksi tarjousten
kappalemäärä lähes nelinkertaistui. Vientitakuutarjouksia annettiin yhteensä
4,4 miljardia euroa (6,3). 

Asiakasmäärä kasvoi lähes 1 000:lla ja oli vuoden lopussa yhteensä yli 28 400. 

Pk-yritykset tarvitsivat käyttöpääomaa
- Pk-yritysten pankkirahoituksen heikko saatavuus heijastui Finnveran
rahoituksen kysyntään erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin
kysyntä oli jopa 60 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Rahoituksen merkittävä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui
rahoituskriisin ja sitä seuranneen taloustaantuman vaikutuksista sekä tiettyjen
suurehkojen hankkeiden rahoituksesta, varatoimitusjohtaja Veijo Ojala kertoo. 

Rahoitushankkeiden rakenne muuttui merkittävästi taantuman myötä. Kysyntä
kohdistui voimakkaimmin käyttöpääomaan, ja investointien määrä väheni
huomattavasti. Koska yritysjärjestelyjen määrä supistui taantumassa, myös
yrittäjälainoja myönnettiin vähemmän. Rahoitettujen kokonaishankkeiden määrä
oli kuitenkin hieman korkeampi kuin edellisvuonna eli runsaat kolme miljardia
euroa. 

Toimialoista esiin nousi voimakkaimmin teollisuus. Rahoitus teollisuuteen
kasvoi noin 121,6 miljoonalla eurolla eli 20 prosentilla. Eniten rahoitettiin
metalli- ja puutuoteteollisuutta, joille suhdannerahoituksen merkitys oli
erityisen suuri. 

Alueellisesti rahoituksen kysyntä kasvoi voimakkaasti Uudellamaalla, jossa myös
suhdannerahoitusta myönnettiin eniten. Samoin Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa,
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa rahoitus kasvoi voimakkaasti.
Aluepoliittisille tukialueille myönnettiin myös enemmän rahoitusta kuin
edellisvuonna. 

Uusia aloittavia yrityksiä Finnvera rahoitti taantumasta huolimatta lähes 3
500, mikä oli myös tavoitteena. Uusia työpaikkoja arvioidaan rahoitetuissa
hankkeissa syntyvän noin 9 200, mikä on selkeästi alempi kuin ennen taantumaa
rahoitettujen hankkeiden arvioidut vuosittaiset uusien työpaikkojen määrät,
koska monissa yrityksissä painottui toiminnan sopeuttaminen sekä nykyisten
työpaikkojen säilyttäminen uusien luontia enemmän. 

Aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnassa kysyntä oli entisellä korkealla
tasolla. Bisnesenkelitoiminta aktivoitui ja katsauskaudella palveluun oli
rekisteröitynyt yli 130 aikaisen vaiheen yrityksiin sijoittavaa
yksityishenkilöä. 

Vilkas vientitakuuvuosi
Vuoden 2009 takuuhakemusten, uusien takuutarjousten ja voimaantulleiden
takuiden määrät ovat kuluneen vuosikymmenen toiseksi korkeimmat. Vuonna 2009
takuuhakemusten kappalemäärät nousivat yli 300 prosenttia edellisvuotta
korkeammalle tasolle, rahoitusjohtaja Tuukka Andersén toteaa. 

Annetuista takuutarjouksista tietoliikenteen osuus oli 66 prosenttia.
Tärkeimmät yksittäiset maat, joihin takuita myönnettiin, olivat Japani,
Brasilia, Venäjä ja Intia. 

Takuita tuli voimaan yhteensä 3,8 miljardia euroa (3,8). Uudesta voimaan
tulleesta ulkomaisesta riskinotosta tietoliikenteen ja varustamoiden kummankin
osuus oli noin kolmannes. 

Luottovakuutuksessa kiireinen vuosi
Lyhyen maksuajan luottovakuutustoiminta toi Finnveralle uusia
vientitakuuasiakkaita ja uusia takuumaita. Vuoden loppuun mennessä takuita oli
perinteisten poliittisen riskin maiden lisäksi haettu ja myönnetty 31
teollisuusmaahan. Eniten hakemuksia kohdistui Italiaan, Iso-Britanniaan,
Espanjaan, Ranskaan, USA:han, Ruotsiin ja Liettuaan. Luottovakuutusta hakivat
eniten puutavarateollisuuden viejät. 
Takuita myönnettiin 57,6 miljoonan euron arvosta 70 takuunhakijalle.
Luottovakuutuskysyntä on ollut tavallista vilkkaampaa myös Venäjälle
suuntautuviin vientikauppoihin. 

Telakkateollisuus keskeinen koti- ja ulkomaisen riskinoton toimiala
Finnvera on mukana maailman suurimpien risteilyalusten Oasis of the Seas ja
Allure of the Seas rakennusaikaisessa ja toimituksen jälkeisessä rahoituksessa.
Oasis of the Seas luovutettiin Turun telakalta lokakuussa 2009, ja Finnvera on
myöntänyt toimituksen jälkeiselle rahoitukselle ostajaluottotakuun. 

Oasis'in sisaralus Allure of the Seas luovutetaan STX Finland Oy:n Turun
telakalta marraskuussa 2010. Finnvera osallistuu ostajaluottotakuullaan myös
tämän aluksen toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. Takuun myötä Finnveran
kokonaisvastuut Royal Caribbean Cruises varustamosta nousevat korkeimmillaan
noin 1,5 miljardiin euroon. 

Vientiluottojen jälleenrahoitus
Jälleenrahoitus antaa pankeille mahdollisuuden tarjota pankin varainhankinnasta
riippumatonta pitkäaikaista viennin rahoitusta. Jälleenrahoituksessa ulkomaista
ostajaa rahoittava pankki voi siirtää vientiin liittyvän ostajaluoton Finnveran
tytäryhtiö Suomen Vientiluoton rahoitettavaksi, jos pankin omaan
varainhankintaan perustuva rahoitus on vaikeutunut markkinoiden
likviditeettiongelmien seurauksena. 

Jälleenrahoituksen käyttö jäi odotettua vähäisemmäksi. Vuoden 2009 aikana
Vientiluotto on solminut yhden 280 miljoonan euron arvoisen
jälleenrahoitussopimuksen. Katsauskauden päättyessä Vientiluotolla oli
jälleenrahoitushakemuksia 2,5 miljardin euron ja tarjouksia 0,9 miljardin euron
arvosta. 

Tulevaisuuden näkymät
Rahoituksen kysynnän arvioidaan hidastuvan vuoden 2010 alkupuolella yritysten
investointien vähäisyyden takia. Useimmilla toimialoilla on runsaasti vapaata
kapasiteettia tuotannon kasvuun. Vientikysynnän kasvu elvyttää varsinkin
metalli- ja puuteollisuutta. 

Vaikeuksissa olevien pk-yritysten ja konkurssien määrä saattaa edelleen kasvaa
erityisesti kotimarkkinoilla. 

Vientitilaukset alkavat vähitellen elpyä. Elpyminen on kuitenkin hidasta ja
vaihtelee toimialoittain. Monilla toimialoilla ylikapasiteetti tai riittävä
kapasiteetti lykkää uusien investointien käyntiinlähtöä. Finnveran suhteellinen
osuus viennin rahoituksessa säilyy keskimääräistä korkeampana, mutta vuosien
2008 ja 2009 ennätysvolyymeja emme enää odota kaupallisen rahoitusmarkkinan
jälleen aktivoiduttua. 

Olemassa olevien tarjousten ja käsittelyssä olevien hankkeiden pohjalta
arvioiden suurimmat voimaan tulevat vientitakuuvastuut tulevat vuonna 2010
liittymään televerkkovientiin ja alusvientiin. 

Finnveran tilinpäätös ja vuosikertomus 2009 sekä yhteiskuntavastuuraportti
julkaistaan 23.3.2010 yhtiön internet-sivuilla www.finnvera.fi. 

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7231 
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 tai 0400 672 401 (kotim.
alueellinen rahoitus) 

rahoitusjohtaja Tuukka Andersén, puh. 020 460 7351 tai 040 593 2449 (viennin
rahoitus) 
liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo, puh. 020 460 7267 tai 050 309 7368
(kasvu- ja kv-rahoitus) 
viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 020 460 7232 tai 040 352 9332