2017-02-17 07:00:27 CET
2017-02-17 07:00:27 CET
REGULATED INFORMATION
Lehto Group Oyj - Tilinpäätöstiedote
Lehto Group Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2016: liikevaihto kasvoi 31 % ja kannattavuus parani edellisvuodesta
Lehto Group Oyj
Tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2016
17.2.2017 klo 8.00 (EET)
Lehto Group Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2016: liikevaihto kasvoi 31
% ja kannattavuus parani edellisvuodesta
Tämän katsauksen laadinnassa on noudatettu IAS34 -standardia. Tilinpäätöstiedote
on tilintarkastamaton. Luvut sulkeissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan
ajankohtaan, ellei muuta mainita.
Yhteenveto 2016
Konserni 10-12/2016 10-12/2015 1-12/2016 1-12/2015
---------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, Meur 129,7 98,1 361,8 275,6
Liikevaihdon muutos -% 32,3 % 78,3 % 31,3 % 61,1 %
Liikevoitto, Meur 16,0 10,5 40,4 27,2
Liikevoitto, % liikevaihdosta 12,3 % 10,7 % 11,2 % 9,9 %
Kauden tulos, Meur 12,6 8,5 31,9 21,2
Tilauskanta kauden lopussa, Meur 309,1 195,0 309,1 195,0
Osakekohtainen tulos, Eur *) 0,22 0,23 0,59 0,52
Rahavarat, Meur 67,7 24,6 67,7 24,6
Korolliset velat, Meur 16,4 17,0 16,4 17,0
Omavaraisuusaste, % 60,4 % 37,2 % 60,4 % 37,2 %
Nettovelkaantumisaste, % -44,2 % -22,9 % -44,2 % -22,9 %
*) Jakajana osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana.
Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 31,3 % 361,8 (275,6) miljoonaan
euroon. Liikevaihto kasvoi Toimitilat-, Asunnot- ja Hyvinvointitilat-
palvelualueilla, mutta aleni Korjausrakentamisen palvelualueella. Liikevoitto
oli 40,4 (27,2) miljoonaa euroa, eli 11,2 % (9,9 %) liikevaihdosta.
Liikevaihto palvelualueittain, MEUR 2013 2014 2015 2016
------------------------------------------------------------
Toimitilat 64,3 95,3 109,8 129,5
Asunnot 20,1 28,5 69,5 136,0
Hyvinvointitilat 3,3 17,7 38,4 62,1
Korjausrakentaminen 25,8 29,6 58,0 34,2
------------------------------------------------------------
Yhteensä 113,4 171,1 275,6 361,8
Tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 309,1 miljoonaa euroa (195,0 miljoonaa
euroa 31.12.2015), josta valtaosan odotetaan tuloutuvan vuoden 2017 aikana.
Heinä-joulukuu 2016
Vuoden toisen puoliskon liikevaihto oli 221,3 (178,4) miljoonaa euroa. Kaikkien
palvelualueiden liikevaihto toisella vuosipuoliskolla oli ensimmäistä
vuosipuoliskoa korkeampi. Tämä johtuu omaperusteisen asuntotuotannon
valmistumisen painottumisesta loppuvuoteen sekä toimitila- ja
hyvinvointitilahankkeiden lukumäärän kasvusta loppuvuonna. Vuoden viimeisen
neljänneksen liikevaihto oli edellisvuoden tapaan vuoden korkein. Liikevaihto
kasvoi 32,2 % 129,7 miljoonaan euroon (98,1 miljoonaa euroa 4Q 2015).
Liikevaihto ja
liikevoitto Q1 Q2 2016 Q3 Q4 H1 H2 YHTEENSÄ
vuosineljänneksittäin, 2016 2016 2016 2016 2016
Meur
Liikevaihto
Toimitilat 20,5 28,5 37,4 43,1 49,0 80,5 129,5
Asunnot 28,3 24,9 31,6 51,1 53,2 82,8 136,0
Hyvinvointitilat 7,1 17,2 15,9 21,9 24,4 37,8 62,1
Korjausrakentaminen 6,3 7,6 6,7 13,6 14,0 20,2 34,2
-------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto yhteensä 62,3 78,3 91,6 129,7 140,5 221,3 361,8
Liikevoitto 4,0 10,0 10,4 16,0 14,0 26,4 40,4
Liikevoitto, % 6,5 % 12,7 % 11,3 % 12,3 % 9,9 % 11,9 % 11,2 %
liikevaihdosta
Toimitusjohtaja Hannu Lehto:
"Liiketoiminnan kehitys jatkui positiivisena myös vuonna 2016. Liikevaihto
kasvoi jonkin verran enemmän kuin alkuvuodesta arvioimme. Kasvussakin kykenimme
parantamaan suhteellista kannattavuutta liikevoiton ollessa 40,4 (27,2)
miljoonaa euroa eli 11,2 % (9,9 %) liikevaihdosta. Hyvään liiketulokseen
vaikuttivat hyvät projektikatteet Asunnot-, Toimitilat- ja Hyvinvointitilat-
palvelualueilla.
Keväällä tapahtunut listautuminen Helsingin Pörssiin oli merkittävä askel
yhtiölle ja se vaikutti monella tavalla toimintaamme. Yhtiö sai pääomia kasvun
rahoittamiseksi, tunnettuus ja uskottavuus eri sidosryhmien keskuudessa parani
ja yhtiön hallintokäytäntöihin tuli paljon uusia vaatimuksia. Koen, että meillä
on nyt paljon aikaisempaa paremmat edellytykset jatkaa liiketoiminnan
kehittämistä.
Vuoden aikana tehtiin useita pitkän aikavälin investointeja ja
kehitystoimenpiteitä, kuten esimerkiksi oman elementti- ja moduulitehtaan
rakentaminen Oulaisiin sekä korjausrakentamiseen keskittyneen Rakennus Oy
Warecon hankinta. Jatkoimme myös omien moduulien ja rakentamiskonseptien
kehitystä. Uskomme näiden investointien osaltaan edistävän Lehdon kilpailukykyä
ja mahdollistavan kannattavan kasvun myös tulevaisuudessa.
Suomen rakennusalan kasvu vuonna 2016 oli selkeästi aikaisempia vuosia
korkeampi, mikä on näkynyt osaavan työvoiman ja joiltakin osin materiaalien
saatavuuden vaikeutena. Tämä ei kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttanut yhtiön
kasvuun tai kannattavuuteen.
Vuonna 2017 toimialan kasvun ennakoidaan hidastuvan, mutta uskomme oman
liiketoimintamme kasvavan ja kehittyvän edelleen toimialaa selvästi nopeammin.
Keskeisenä toiminnallisena tavoitteenamme on edelleen kehittää modulaarisia
ratkaisuja ja konsepteja, terävöittää kilpailukykytekijöitämme ja pitää kiinni
hyvästä kannattavuudestamme."
Vuoden 2017 näkymät
Vuonna 2017 Lehdon liikevaihdon odotetaan kasvavan vähintään 30 % (liikevaihdon
kasvu vuonna 2016 31,3 %) ja liikevoiton odotetaan olevan yli 10 %
liikevaihdosta (11,2 % vuonna 2016).
Näkymä perustuu yrityksen saatavilla oleviin tietoihin meneillään olevien
rakennushankkeiden etenemisestä ja yrityksen arvioon vuoden 2017 aikana
aloitettavista ja myytävistä rakennuskohteista.
Keskeiset liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavat tekijät ovat
omaperusteisen asuntotuotannon valmistumisajankohdat, asuntojen myyntimäärät
sekä toimitila- ja hyvinvointitilahankkeiden käynnistyminen ja myynti.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Lehto Group Oyj:n hallitus on 16.2.2017 kokouksessaan täsmentänyt Lehdon pitkän
aikavälin taloudellisia tavoitteita liikevaihdon osalta. Liikevaihdon
kasvutavoite on hieman aiemmin julkistettua korkeampi.
Täsmennetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:
* Liikevaihdon kasvu keskimäärin 10 - 20 % vuodessa
* Liikevoitto keskimäärin noin 10 % liikevaihdosta
* Omavaraisuusaste vähintään 35 %
* Osingonjako noin 30 - 50 % tilikauden tuloksesta
Kutsu tiedotustilaisuuteen
Lehto järjestää vuoden 2016 tilinpäätöstä koskevan tiedotustilaisuuden
lehdistölle, analyytikoille ja institutionaalisille sijoittajille perjantaina
17.2.2017 klo 9.00 yhtiön toimipisteessä Vantaalla, osoitteessa Äyritie 12 B.
Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa
lehto.fi/sijoittajille. Suora lähetys alkaa klo 9.00 Suomen aikaa.
Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssina, joka alkaa
17.2.2017 klo 9.00 Suomen aikaa (EET). Puhelinkonferenssiin osallistutaan
soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua johonkin alla
näkyvistä numeroista. Salasana on: Lehto.
+44 (0) 20 3003 2666 (kansainvälinen yhteys, UK)
+358 (0) 9 2319 5437 (Suomi)
+46 (0) 8 50520424 (Ruotsi)
Varsinainen yhtiökokous 2017
Lehto Groupin varsinainen yhtiökokous 2017 järjestetään 11.4.2017 klo 13.00
osoitteessa Yrttipellontie 1, Oulu. Hallitus julkistaa yhtiökokouskutsun
1.3.2017.
Liiketoimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys vuonna 2016
Liiketoimintaympäristön kehitys
Lehdon liiketoimintaympäristö kehittyi myönteisesti vuoden 2016 aikana. Suomen
bruttokansantuotteen arvioidaan nousseen noin 1,7 % (OP Ryhmän suhdanne-
ennuste), investointien 3 % ja kulutuksen noin 1,5 %. Vastaavasti inflaatio
pysyi vuoden ajan maltillisena ja rakennuskustannusindeksin nousu vuoden 2016
aikana oli 1,0 %.
Tilastokeskuksen mukaan talonrakennuksen aloituksia oli yhdentoista ensimmäisen
kuukauden aikana noin 6 % enemmän kuin vuonna 2015. Kasvun veturina on ollut
matalan lainakorkotason ruokkima asuntuotanto, jossa Rakennusteollisuus RT ry:n
viimeisimmän suhdannekatsauksen ennusteen mukaan vuonna 2016 aloitettiin jopa
36 000 uuden asunnon rakentaminen. Sijoittajakysynnän ansiosta
asuntorakentaminen oli erityisen vilkasta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa
kasvukeskuksissa, ja kuluttajakysynnän hienoinen nousu on paikannut orastavaa
sijoittajamarkkinan kyllästymistä.
Liike- ja toimitilarakentamisen aloitukset hidastuivat vuoden jälkimmäisellä
puoliskolla, ja volyymi keskittyykin voimakkaasti muutamien suurien
kaupunkikeskusten rakentamiseen. Vapaiden toimitilojen määrän pysyminen
korkeana, ja nykyaikaiseen toimistokäyttöön soveltumattomien toimistotilojen
käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvä hidas päätöksenteko oli esteenä
voimakkaammalle uudistuotannolle.
Teollisuus- ja varastorakennusten osalta aloitusten määrä näyttäisi jäävän
enintään vuoden 2015 tasolle. Logistiikkatilojen nykyaikaistaminen moderneiksi
automatisoiduiksi tiloiksi ylläpiti segmentin volyymiä. Julkisten
palvelurakennusten aloitusten määrä kasvoi lähes viidenneksen viime vuonna ennen
kaikkea vilkkaan loppuvuoden ansiosta, keskittyen ennen kaikkea opetus- ja
sairaalarakennusten toteutumiseen. Sote-uudistuksen merkitys kuntatalouden ja
uusien hankkeiden toteutumisen kannalta on huomattava. Korjausrakentamisen
kasvuvauhti hidastui vuonna 2016, vaikka korjaustarpeet eivät ole vähentyneet.
Rakentamisen kasvu näkyy ennen kaikkea työvoiman saatavuudessa. Tilanne on
poikkeuksellinen, sillä jälkisuhdannealana tunnettu rakentaminen on parantanut
koko Suomen työllisyyttä menneen vuoden aikana. Lehto järjesti onnistuneesti
kesäkuussa mittavan rekrytointikampanjan Lehdon toimintamalliin sopivan
henkilöstöresurssin turvaamiseksi. Listautumisen tuoma julkinen näkyvyys on
edesauttanut uusien toimihenkilöiden ja työntekijöiden rekrytoinnissa.
Tehdastuotanto
Tilikauden aikana Lehto rakensi noin 9 000 m² suuruisen
rakennuskomponenttitehtaan Oulaisiin. Tehtaassa valmistetaan omaan käyttöön
kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä,
ikkunoita sekä joitakin pienempiä korjausrakentamisen moduuleja. Uuden Oulaisten
tehtaan lisäksi Lehdolla on toinen pienempi tehdasyksikkö Oulaisissa,
suurkattoelementtejä valmistava tuotantolaitos Humppilassa ja
talotekniikkamoduuleja valmistava yksikkö Oulussa. Moduloinnilla pyritään
parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.
Toimitilat
Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa muun muassa toimistotiloja,
myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja ja
myös suuria kauppakeskuksia. Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja
niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia
rakenne- ja tilaratkaisuja. Toimitiloja rakennetaan eri puolille Suomea ja
asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita.
Valtaosa palvelualueen liiketoiminnasta on urakkamuotoista. Lehto toteuttaa
kuitenkin joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti siten, että kohteen
rakentaminen aloitetaan, kun kohteeseen on sitova vuokrasopimus, mutta kohteen
ostajasta ei ole vielä täyttä varmuutta. Yhtiö on määritellyt sisäisiä
euromääräisiä rajoja omaperusteisten toimitilahankkeiden määrälle, jotta
tällaisiin hankkeisiin liittyvät kokonaisriskit pysyvät maltillisella tasolla.
Toimitilat-palvelualueen liikevaihto vuonna 2016 kasvoi 17,9 % 129,5 (109,8)
miljoonaan euroon. Tilikauden aikana valmistui yhteensä 33 kohdetta, muun muassa
Jyväskylän Seppälän Prisma, Muuramen liikekeskus, XXL-myymälä Ouluun ja Leo's
Leikkimaa -seikkailupuisto Tampereelle. Tilikauden päättyessä rakenteilla oli
20 kohdetta.
Toukokuussa Lehto aloitti Zemppi-liikuntakeskuksen ja siihen liittyvän hotellin
rakentamisen Kempeleeseen. Liikuntakeskuksen koko on noin 8 100 m² ja hotelliin
tulee 54 hotellihuonetta. Lehto omistaa kolmanneksen Kiinteistö Oy Zempin
osakkeista. Kesäkuussa Lehto aloitti Leo's Leikkimaa -sisäliikuntapuiston
rakentamisen samaan kortteliin Zempin kanssa.
Kesäkuussa Lehto allekirjoitti KVR-urakkasopimuksen noin 11 900 m² suuruisen
toimisto- ja liiketilakokonaisuuden rakentamisesta Tikkurilaan. Urakkasopimuksen
arvo on 26,8 miljoonaa euroa ja rakennuksen tilaajana on Sponda Oyj.
Lehto jatkoi maaliskuussa allekirjoitettuun esisopimukseen pohjautuen
Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan kehityshanketta yhteistyössä
Citycon Oyj:n ja suunnittelijoiden kanssa. Lippulaivaa koskevaa lopullista
urakkasopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, mutta Lehto on tehnyt
urakkasopimuksen kauppakeskuksen väliaikaiseksi väistötilaksi rakennettavan
Pikkulaivan rakentamisesta. Pikkulaivan rakennustyöt ovat jo käynnissä.
Lippulaivahankkeen toteutumiseen liittyy tavanomaisia
kiinteistökehityshankkeisiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lehto on tehnyt joitakin valmistelutöitä Ruotsin Haaparantaan suunnitteilla
olevaa Barents Centeriin liittyen. Lehdolla on ruotsalaisen rakennuttajatahon
kanssa urakkasopimus, jonka mukaan Lehto toimii hankkeen urakoitsijana, sikäli
kun hanke käynnistyy. Lehdolla ei ole täsmällistä tietoa hankkeen mahdollisen
käynnistymisen aikataulusta, hankkeen lopullisesta laajuudesta tai sen
rahoitustilanteesta.
Toimitilat-palvelualueen tilauskanta kasvoi katsauskauden aikana ja oli
katsauskauden päättyessä 75,5 miljoonaa euroa (57,5 miljoonaa euroa 31.12.2015).
Asunnot
Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja, luhti- ja
rivitaloja sekä erillistaloja osana aluerakentamista Suomen kasvukeskuksiin,
erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääosa Lehdon asuntorakentamisesta on
omaperusteista tuotantoa, jossa Lehto suunnittelee ja rakentaa kohteet
hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille, jotka ovat
yksityishenkilöitä sekä yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia.
Valtaosa asuntorakennuksista on kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään
Lehdon kehittämää keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduulit rakennetaan Lehdon omassa
tehtaassa ja kuljetetaan täysin valmiina rakennuspaikalle, jossa ne lasketaan
katon kautta rakennuksen sisään. Tämä rakentamistapa nopeuttaa rakentamisen
aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä suurilla volyymeillä.
Tehtaassa valmistetaan myös puurakenteisia seinäelementtejä ja tilaelementtejä,
joiden avulla voidaan nopeasti toteuttaa erityisesti kaupunkiympäristöön
soveltuvia rivi- ja luhtitaloja.
Asunnot-palvelualueen liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Liikevaihto oli 136,0
(69,5) miljoonaa euroa, mikä on 95,6 % korkeampi kuin vuonna 2015. Valtaosa
kasvusta syntyi pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomen kasvukeskuksiin
rakennetuista omaperusteisista kerrostaloista, mutta myös rivitaloalueiden
rakentaminen kasvoi. Vuoden 2016 aikana valmistui 23 (13 vuonna 2015)
uudistuotantokohdetta, joissa on yhteensä 853 (469) asuntoa. Konsernilla oli
tilikauden päättyessä rakenteilla 21 omaperusteista asunto-osakeyhtiöitä, joissa
on yhteensä 747 asuntoa. Valmistuneista kohteista oli myymättömiä asuntoja
seitsemän kappaletta.
Rakenteilla olevien, mutta vielä myymättä olevien asuntojen määrä on pysynyt
hyvin maltillisena ja myyntiastetta seurataan aktiivisesti taseriskin
minimoimiseksi. Oman asuntotuotannon kasvu näkyy vaihto-omaisuuden kasvuna,
sillä liikevaihto kirjataan vasta asuntojen luovutushetkellä.
Kesäkuussa Lehto osti energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin keskittyneen
Dometalot Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakaupassa Lehdolle siirtyi
tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä sopimuksia, aineettomia oikeuksia ja 13
työntekijää. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2015 oli noin 1,5
miljoonaa euroa.
Elokuussa Lehto allekirjoitti urakkasopimuksen Joint Stock Company "Concern
Titan-2" Suomen sivuliikkeen kanssa majoitustilojen rakentamisesta noin
tuhannelle Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan työntekijälle. Hanke toteutetaan KVR-
urakkana, jossa Lehto vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta
vaiheittain asiakkaan kanssa sovitun aikataulun ja maksuerien mukaisesti.
Hankkeessa käytetään Lehdon moduulirakennuskonseptia, jossa rakennukset kootaan
Lehdon tehtaalla rakennetuista huoneistoelementeistä. Hankkeen kokonaiskerrosala
on noin 17 000 m² ja ensimmäisten huoneistojen arvioidaan olevan asuinkäytössä
keväällä 2017. Kokonaisuudessaan hankkeen arvioidaan valmistuvan tammikuussa
2019. Rakennusurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 25,3 miljoonaa euroa.
Asuntorakentamisen tilauskanta katsauskauden lopussa oli noin 132,8 miljoonaa
euroa (103,9 miljoonaa euroa 31.12.2015). Asuntotuotannon tilauskantaan
huomioidaan käynnistetyistä omaperusteisista hankkeista se osa, jota ei ole
vielä kirjattu liikevaihtoon. Rakennushanke sisällytetään tilauskantaan, kun
rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu
omaperusteisissa hankkeissa.
Hyvinvointitilat
Hyvinvointitilojen palvelualueella Lehto suunnittelee ja rakentaa hoiva- ja
päiväkoteja ja kouluja valtakunnallisten hoiva- ja päiväkotioperaattoreiden sekä
kuntien tarpeisiin. Useimmissa hankkeissa Lehto tekee vuokrasopimuksen
palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan
kiinteistöihin sijoittavalle rahastolle. Joissakin tapauksissa kohteet
toteutetaan perinteisenä rakennusurakkana.
Vanhusten hoivapalveluita tarjoavat yritykset edelleen kasvavat ja laajentavat
toimintaansa. Alan kiinteistökanta erityisesti julkisella puolella on
ikääntynyttä ja sitä korvataan uudisrakentamisella. Tämä on luonut uutta
kysyntää hoivakodeille, mutta samanaikaisesti myös hoivatalojen rakentamisen
markkinoilla kilpailu on kasvanut. Päiväkotimarkkinassa on nähtävissä
vastaavanlainen kehitys, jossa valtakunnalliset päiväkotipalveluita tarjoavat
yritykset kasvavat ja laajentavat toimintaansa. Tämä luo kysyntää
päiväkotirakennuksille.
Vuonna 2016 Lehdon hyvinvointitilojen liikevaihto kasvoi selvästi markkinoita
nopeammin. Liikevaihto kasvoi 61,8 % 62,1 miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi
sekä uusissa että vanhoissa asiakkuuksissa vanhusten hoivakotien muodostaessa
valtaosan liikevaihdosta. Tilikauden aikana valmistui 21 ja tilikauden
päättyessä oli rakenteilla 22 kohdetta. Lehto aloitti yhden koulun ja kahden
uuden päiväkodin rakentamisen. Lehto aikoo jatkaa panostamista
koulurakentamiseen ja päiväkotirakentamiseen.
Joulukuussa Lehto ja Northern Horizonin ("NHC") hallinnoima
hoivakiinteistörahasto allekirjoittivat puitesopimuksen hyvinvointitilojen
rakentamisesta ja myymisestä. Puitesopimuksen kokonaisarvo on noin 57
miljoonaa euroa. Lehto rakentaa kohteet valmiiksi sekä myy kohteet rahastolle
niiden valmistuttua ja muiden sovittujen edellytysten täytyttyä. Osa kohteista
on jo rakenteilla. Pääosin kohteet valmistuvat vuoden 2017 aikana, mutta osa
niistä valmistuu vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 57,2 miljoonaa euroa (15,2 miljoonaa
euroa 31.12.2015).
Korjausrakentaminen
Lehto toteuttaa korjausrakentamisen palvelualueellaan putkiremontteja,
peruskorjauksia sekä omaperusteisia korjaushankkeita, joissa Lehto ostaa vanhan
rakennuksen, saneeraa tai muuttaa rakennuksen asuinkäyttöön ja myy saneeratut
asunnot asiakkaille.
Korjausrakentamisen liikevaihto aleni katsauskaudella 41,0 % 34,2 (58,0)
miljoonaan euroon. Vaikka putkiremonteista saatava liikevaihto kasvoi, niin koko
palvelualueen liikevaihto aleni, koska tilikauden aikana, toisin kuin
vertailukaudella, ei valmistunut yhtään omaperusteista
korjausrakentamishanketta. Omaperusteisissa korjausrakentamishankkeissa
osakemyynnistä saatava liikevaihto tuloutuu vasta hankkeen valmistuessa.
Lokakuussa Lehto osti pääkaupunkiseudulla toimivan Rakennus Oy Warecon
("Wareco") koko osakekannan. Wareco tekee kiinteistöjen peruskorjauksia, asunto-
osakeyhtiöiden putkiremontteja, julkisivujen korjaus- ja muutostöitä sekä lisä-
ja täydennysrakentamista. Warecon avainhenkilöstöllä on usean vuosikymmenen
kokemus korjausrakentamisesta. Wareco työllisti kaupantekohetkellä lähes 70
henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 28,7 miljoonaa euroa. Yrityskauppa
tukee Lehdon kasvutavoitteita, sillä investoinnin avulla Lehto vahvistaa ja
laajentaa korjausrakentamisen liiketoimintaansa. Kaupan myötä Lehtoon saatiin
lisää ammattitaitoista henkilöstöä muun muassa laajojen
korjausrakentamishankkeiden ja putkiremonttien toteuttamiseen.
Tilikauden päättyessä Lehdolla oli meneillään 21 korjausrakentamiskohdetta, muun
muassa omaperusteiset asuntorakennushankkeet Helsingin keskustassa, Helsingin
Myllypurossa ja Oulussa sekä useita muita korjaus- ja putkiremonttihanketta
pääkaupunkiseudulla.
Korjausrakentamisen tilauskanta kasvoi ja oli katsauskauden päättyessä 43,5
miljoonaa euroa (18,4 miljoonaa euroa 31.12.2015).
Merkittäviä tapahtumia tilikaudella
Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin kaikki yksiköt alkoivat
käyttää Lehto-nimeä. Konsernin emoyhtiön nimi muutettiin Lehto Group Oyj:ksi
entisestä Päätoimija Oyj:stä jo joulukuussa 2015. Voimakkaasti kasvanut konserni
halusi liiketoiminnan yhdistämisellä Lehto-brändin alle selkeyttää kattavan
palvelutarjontansa markkinointia sekä vahvistaa brändin tunnettuutta.
Maaliskuussa Lehto Group Oyj ja Citycon Finland Oy allekirjoittivat
esisopimuksen Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan
kehityshankkeesta. Esisopimuksen mukaisesti kehityshanketta valmistellaan
Cityconin, Lehdon ja hankkeen suunnittelijoiden tiiviissä yhteistyössä.
Tavoitteena oli, että lopullinen urakkasopimus tehtäisiin vuoden 2016 aikana,
mutta urakkasopimusta ei vielä tilikauden päättyessä oltu allekirjoitettu.
Lippulaivan yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös noin 550 asuntoa, yhteys
metroon, bussiterminaali ja 1 400 autopaikkaa. Koko hankkeen bruttoala on noin
170 000 brm². Lehdon on tarkoitus toteuttaa kauppakeskuksen, bussiterminaalin,
metroyhteyden ja autopaikkojen rakentaminen KVR-urakkana ja asuintalojen
rakentaminen omaperusteisena tuotantona. Arvioitu hankkeen rakennusaika on
2017-2020. Hankkeen toteutumiseen liittyy tavanomaisia
kiinteistökehityshankkeisiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lehto Group Oyj toteutti listautumisannin huhtikuussa 2016. Yhtiön osakkeen
kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:n pre-listalla aloitettiin 28.4.2016.
Institutionaalisille sijoittajille, yksityishenkilöille ja yhtiön työntekijöille
suunnatussa osakeannissa yhtiö laski liikkeeseen yhteensä 11 874 705 uutta
osaketta. Lisäksi Osuuskunta PPO:n oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina
konvertoitiin osakkeiksi antamalla 1 065 643 uutta Lehto Group Oyj:n osaketta.
Osakkeiden lukumäärä listautumisannin ja konversion jälkeen nousi 58 250 752
osakkeeseen. Yhtiön vanhat osakkeenomistajat myivät annin yhteydessä yhteensä
3 199 608 osaketta.
Yhtiö sai listautumisannista yhteensä noin 60,5 miljoonan euron rahavarat.
Listautumisannista johtuvien palkkioiden ja kulujen määrä on noin 2,6 miljoonaa
euroa.
Seuraavassa on kuvattu keskeiset listautumiseen liittyvät tapahtumat ja
tiedotteet:
* 29.3.2016 yhtiö tiedotti suunnitelmastaan listautua Nasdaq Helsinki Oy:n
pörssilistalle.
* 30.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen
toteuttamaan pörssilistautumiseen tarvittavat toimenpiteet.
* 12.4.2016 yhtiö julkisti suunnitellun listautumisannin alustavan hintavälin
ja annissa merkittäväksi tarjottavien osakkeiden lukumäärät ja muut
keskeiset annin ehdot.
* 14.4.2016 yhtiö tiedotti, että listalleottohakemus on jätetty Helsingin
Pörssille.
* 22.4.2016 yhtiö tiedotti, että sen listautumisanti on ylimerkitty ja
merkintäaika keskeytetään.
* 27.4.2016 yhtiö tiedotti, että sen listautumisanti on päättynyt, ja että
osakkeiden lopulliseksi merkintähinnaksi yleisöannissa ja instituutioannissa
on asetettu 5,10 euroa osakkeelta.
* 28.4.2016 kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkoi Nasdaq Helsinki Oy:n pre-
listalla.
* 3.5.2016 yhtiö julkisti kymmenen suurinta osakkeenomistajaa listautumisannin
päättymisen jälkeen.
* 18.5.2016 yhtiö tiedotti, että listautumisantiin liittyvä lisäosakeoptio on
käytetty täysimääräisesti.
Toukokuussa yhtiö tiedotti, että se rakentaa Nokialle noin 11 350 m² suuruisen
Prisma-keskuksen.
Kesäkuussa Lehto-konserniin kuuluva Optimikodit Oy osti energiatehokkaisiin
rakenneratkaisuihin keskittyneen Dometalot Oy:n liiketoiminnan.
Liiketoimintakaupassa Lehdolle siirtyi muun muassa tavanomaisia liiketoimintaan
liittyviä sopimuksia, aineettomia oikeuksia ja 13 työntekijää. Dometalot Oy:n
henkilökunta jatkoi vanhoina työntekijöinä. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto
vuonna 2015 oli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Kesäkuussa Lehto tiedotti myös, että se rakentaa uuden toimisto- ja
liiketilakokonaisuuden Vantaan Tikkurilan rautatieaseman yhteyteen. Rakennuksen
tilaajana on Sponda Oyj, jolle Lehto on aiemminkin toteuttanut KVR-muotoisia
urakoita. Sponda aikoo toteuttaa hankkeen kahdessa vaiheessa. Lehdon
ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän rakennusurakan arvo on noin 26,8 miljoonaa
euroa. Toisen vaiheen käynnistämisestä Sponda päättää myöhemmin
vuokraustilanteen mukaan.
Elokuussa Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Rakennuskartio Oy allekirjoitti
urakkasopimuksen Joint Stock Company "Concern Titan-2" Suomen sivuliikkeen
kanssa majoitustilojen rakentamisesta noin tuhannelle Pyhäjoen
ydinvoimalatyömaan työntekijälle. Hanke toteutetaan KVR-urakkana, jossa Lehto
vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta vaiheittain asiakkaan kanssa
sovitun aikataulun ja maksuerien mukaisesti. Hankkeessa käytetään Lehdon
moduulirakennuskonseptia, jossa rakennukset kootaan Lehdon tehtaalla
rakennetuista huoneistoelementeistä. Hankkeen kokonaiskerrosala on noin 17 000
m² ja ensimmäisten huoneistojen arvioidaan olevan asuinkäytössä huhtikuussa
2017. Kokonaisuudessaan hankkeen arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2019.
Rakennusurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 25,3 miljoonaa euroa.
Lokakuussa allekirjoitetulla sopimuksella Lehto Group Oyj ("Lehto") osti
Rakennus Oy Warecon ("Wareco") koko osakekannan. Wareco on Suomen
pääkaupunkiseudulla toimiva korjausrakentamisen yhtiö, joka tekee kiinteistöjen
peruskorjauksia, asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteja, julkisivujen korjaus- ja
muutostöitä sekä lisä- ja täydennysrakentamista. Warecon avainhenkilöstöllä on
usean vuosikymmenen kokemus korjausrakentamisesta. Wareco työllisti
kaupantekohetkellä lähes 70 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 28,7
miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,7 miljoonaa euroa. Yrityskauppa tukee Lehdon
kasvutavoitteita, sillä investoinnin avulla Lehto vahvistaa ja laajentaa
korjausrakentamisen liiketoimintaansa. Kaupan myötä Lehtoon saatiin lisää
ammattitaitoista henkilöstöä muun muassa laajojen korjausrakentamishankkeiden ja
putkiremonttien toteuttamiseen.
Joulukuussa Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Rakennusliike Lehto Oy ("Lehto") ja
Northern Horizonin ("NHC") hallinnoima hoivakiinteistörahasto allekirjoittivat
puitesopimuksen hyvinvointitilojen rakentamisesta. Puitesopimuksen kokonaisarvo
on noin 57 miljoonaa euroa ja se koskee 16 hyvinvointitilakohdetta eri puolella
Suomea. Tämän lisäksi sopimus sisältää option lisäkohteiden rakentamisesta.
Hyvinvointitilojen rakentaminen ja myyminen rahastolle on Lehdon tavanomaista
liiketoimintaa, mutta nyt solmitun puitesopimuksen mukaan kohteita rakennetaan
ja myydään yhdelle rahastolle kerralla isompi määrä. Lehto rakentaa kohteet
valmiiksi sekä myy kohteet rahastolle niiden valmistuttua ja muiden sovittujen
edellytysten täytyttyä.
Osa kohteista on jo rakenteilla. Pääosin kohteet valmistuvat vuoden 2017 aikana,
mutta osa niistä valmistuu vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Kohteiden rakentamisaikainen rahoitus hoidetaan Lehdon toimesta sekä omalla että
vieraalla pääomalla. Sopimukseen liittyvät kiinteistöt rakennetaan vanhushoivan,
päivähoidon ja sekä muiden erityisryhmien käyttöön. Kohteiden käyttäjiksi tulee
sekä kuntasektorin että alan valtakunnallisten palveluntuottajien toimijoita.
Joulukuussa Lehto Group Oyj:n hallitus päätti kahden uuden osakepohjaisen
kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien
tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota
heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuvat
palkkiojärjestelmät.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 70
avainhenkilöä, mukaan lukien konsernijohdon jäsenet. Ansaintajaksoilta 2016 ja
2017 maksettavat palkkiot vastaavat järjestelmän päätöshetken osakekurssitasolla
arviolta yhteensä enintään noin 1 000 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa
sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos kaikki kohderyhmään kuuluvat
avainhenkilöt päättävät muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.
Lisäksi hallitus päätti konsernin uudesta sitouttavasta
osakepalkkiojärjestelmästä. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio
perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen ja työssäolon
jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja
osittain rahana yhden-kolmen vuoden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen
jälkeen. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu vain valikoiduille
avainhenkilöille. Sitouttavasta järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat
yhteensä enintään noin 50 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös
rahana maksettavan osuuden.
Tase ja rahoitus
Konsernin taloudellinen asema ja rahoitusasema vahvistuivat tilikauden aikana
ennen kaikkea onnistuneen pörssilistautumisen ansiosta. Yhtiö sai
listautumisannista yhteensä noin 60,5 miljoonan euron rahavarat.
Listautumisannista johtuvien palkkioiden ja kulujen määrä on noin 2,6 miljoonaa
euroa. Antivarojen ja antikulujen välinen erotus, 57,8 miljoonaa euroa, on
kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Antikulut eivät rasita
katsauskauden tulosta.
Konsernitase, Meur 31.12.2016 31.12.2015
---------------------------------------------------
Pitkäaikaiset varat 21,5 14,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 77,5 51,3
Lyhytaikaiset saamiset 92,0 47,2
Rahavarat 67,7 24,6
Varat yhteensä 258,7 137,6
Oma pääoma 115,6 33,4
Rahoitusvelat 16,4 17,0
Saadut ennakot 67,3 47,9
Muut velat 59,5 39,3
Oma pääoma ja velat yhteensä 258,7 137,6
Pitkäaikaiset varat kasvoivat 7,0 miljoonalla eurolla lähinnä Oulaisten
tehdasinvestoinnin ja yrityskaupan seurauksena. Vaihto-omaisuus kasvoi
liiketoiminnan kasvaessa ja suurin osa vaihto-omaisuudesta muodostuu rakenteilla
olevista omaperusteisista asuntorakennushankkeista. Pieni osa vaihto-
omaisuudesta liittyy Lehdon tehtailla oleviin raaka-aineiden ja keskeneräisen
tuotannon varastoihin.
Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy 40,2 (19,2) miljoonaa euroa myyntisaamisia ja
41,7 (25,3) miljoonaa euroa osatuloutussaamisia. Näiden kasvu on seurausta
liiketoiminnan volyymin kasvusta ja myyntilaskutuksen painottumisesta
loppuvuoteen
Oma pääoma kasvoi 82,2 miljoonalla eurolla 115,6 miljoonaan euroon ja
rahoitusvelat hiukan pienenivät 16,4 miljoonaan euroon. Yhtiö on hoitanut
hankkeiden rahoitusta aikaisempaa enemmän omilla kassavaroillaan eikä kaikkiin
hankkeisiin ole otettu vierasta pääomaa. Korollisena velkana esitetään normaalit
pankkilainat, osamaksuvelat ja omaperusteisiin asunto-osakeyhtiöihin nostetut
lainat siltä osin, kuin ne kohdistuvat vielä myymättömiin asuntoihin.
Saadut ennakot sisältävät rakenteilla olevista hankkeista saadut maksut siltä
osin, kuin niitä ei vielä ole kirjattu liikevaihtoon.
Rahavirtalaskelma, Meur 1-12/2016 1-12/2015
---------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirta 8,3 21,3
Investointien rahavirta -14,1 -5,1
Rahoituksen rahavirta 48,9 2,5
Rahavarojen muutos 43,1 18,7
Rahavarat kasvoivat 43,1 miljoonalla eurolla tilikauden aikana. Liiketoiminnan
nettorahavirta oli 8,3 miljoonaa euroa, mikä sisältää käyttöpääoman kasvusta
aiheutunee 27,8 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääomaa
kasvattivat erityisesti loppuvuonna kasvanut myyntilaskutus ja tilikauden
päättymishetkellä ollut suhteellisen suuri keskeneräinen rakennuskanta.
Investointien nettorahavirta oli 14,1 miljoonaa euroa, mistä noin 7,3 miljoonaa
euroa liittyy Oulaisten tehtaan rakentamiseen ja 4,2 miljoonaa euroa Rakennus Oy
Warecon osakekannan hankintaan. Lisäksi yhtiö maksoi aiempiin
tytäryhtiöhankintoihin liittyviä lisäkauppahintoja 0,2 miljoonaa euroa.
Investointien rahavirta sisältää myös omaperusteisiin rakennushankkeisiin
annetut 2,3 miljoonan euron lainat.
Rahoituksen nettorahavirta oli 48,9 miljoonaa euroa, mikä sisältää muun muassa
listatumisannissa saadut 57,8 miljoonan euron nettovarat ja maksetut 7,9
miljoonan euron osingot. Korollisten velkojen määrässä ei tapahtunut tilikauden
aikana merkittävää muutosta.
Tilikauden päättymishetkellä konsernilla oli käytettävissä Danske Bankissa 5,0
miljoonan euron luottolimiitti. Limiitti on voimassa toistaiseksi ja se ei ollut
käytössä tilikauden päättyessä.
Riskit ja epävarmuustekijät
Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää
riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten
yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan
liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja uusia kumppaneita että kehittää
jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan.
Riskienhallinnan kehittäminen entisestään ja jatkuvasti kasvavan liiketoiminnan
haasteisiin vastaaminen ovat Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.
Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit
hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä
toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon
liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen
riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin
moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.
Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen
taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen
sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto
tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on
ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon
toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin
rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.
Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa
tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta
aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä.
Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla
hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on
se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai
hankeen toteuttamisaika viivästyy.
Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä
suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen
kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen
hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun
arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa
negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto
rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta
niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle.
Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja
sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on
käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.
Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri
tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden
kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen
valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua
maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen
viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa käyttöpääoman riittävyyteen.
Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla
merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa
myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen,
että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.
Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta
kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi.
Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta
www.lehto.fi. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen aikana Lehdon riskeissä ei ole
tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 566 (402)
henkilöä. Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 747 (423) henkilöä.
Noin 52 % (53 %) konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja 48 % (47 %)
työmailla toimivia henkilöitä. Lehdon henkilöstömäärän kasvaessa
toimihenkilöiden ja työmailla toimivien henkilöiden suhteelliset osuudet pysyvät
lähes ennallaan.
Kesäkuussa Lehto käynnisti mittavan rekrytointikampanjan työvoimakapasiteetin
turvaamiseksi. Vuoden toisen puoliskon aikana Lehto rekrytoi yli 100 uutta
työntekijää, joista iso osa liittyy Oulaisten uuden moduulitehtaan ylösajoon.
Lisäksi henkilöstömäärää lisäsi lokakuussa toteutettu Rakennus Oy Warecon
hankinta, jonka myötä Lehto-konserni sai lähes 70 uutta työntekijää.
Rakentamisen kasvu näkyy ennen kaikkea työvoiman saatavuudessa.
Henkilöstöjohtamisessa panostetaan vahvasti kasvuun, kilpailukyvyn jatkuvaan
vahvistamiseen, hyvinvointiin ja työturvallisuuteen.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Lehto kehittää ja valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan rakennusteknisiä
moduuleja ja elementtejä, kuten kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen
tilaelementtejä, seinäelementtejä, suurkattoelementtejä, talotekniikkamoduuleja,
ikkunoita sekä joitakin pienempiä korjausrakentamisen moduuleja. Moduloinnilla
pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.
Moduulien, komponenttien ja tilakonseptien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja
niistä aiheutuneet kustannukset on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Tilikauden
aikana merkittävimmät kehityspanostukset liittyvät uusien rakennusmallistojen
suunnitteluun ja Oulaisten uuden tehtaan ylösajoon, minkä yhteydessä myös
tuotteiden valmistusmenetelmiä jonkin verran muutettiin.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Rakennuskartio Oy ("Lehto") on hankkinut
hallintaoikeuden Espoon Kilossa ja Vantaan Kaivokselassa sijaitseviin maa-
alueisiin, joiden asuinrakentamisen mahdollistavat kaavat on vahvistettu vuoden
2017 tammi-helmikuun vaihteessa. Yhteensä näillä kohteilla on rakennusoikeutta
noin 57 000 kerrosalaneliömetriä. Maa-alueiden kauppahinta on yhteensä noin
31,9 miljoonaa euroa, minkä maksu tapahtuu vaiheittain rakentamisen edetessä.
Lehto aikoo rakentaa Kilon kohteeseen 12 kerrostaloa sekä vanhusten
hoivapalvelutalon ja Kaivokselan kohteeseen 9 kerrostaloa. Yhteensä molempiin
kohteisiin valmistuu 21 kerrostaloa, joissa on noin 850 kerrostaloasuntoa.
Kohteiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2017 ja rakennuskohteiden arvioidaan
valmistuvan vuosina 2018 - 2020.
Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita sellaisia tapahtumia, joilla olisi
merkittävää tai poikkeavaa vaikutusta yhtiön tulokseen, taloudelliseen asemaan
tai liiketoiminnan kehitykseen.
Hallituksen ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta
päättämisestä
Emoyhtiön 31.12.2016 taseen mukaiset voitonjakokelpoiset varat ovat
87 554 323,46 euroa, josta tilikauden tulos on 4 525 917,86 euroa.
Hallitus ehdottaa 11.4.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa
0,22 euroa osakkeelta, eli yhteensä 12 815 165,44 euroa. Osinko maksetaan
osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 13.4.2017 on merkitty
Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osingon
maksupäivä on 24.4.2017.
Kempeleessä 16.2.2017
Lehto Group Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja, Lehto Group Oyj
Puh. 0400 944 074
veli-pekka.paloranta@lehto.fi
--------------------------------------------------------------------------------
[]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |