2016-02-03 08:00:01 CET
2016-02-03 08:00:01 CET
REGULATED INFORMATION
Fortum - Tilinpäätöstiedote
Matalat sähkön hinnat ja alaskirjaukset painoivat jatkuvien toimintojen tulosta - osingonjakoehdotus 1,10 euroa osakkeelta
FORTUM OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2015 3.2.2016 KLO 9.00 EET
Loka-joulukuu 2015, jatkuvat toiminnot
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 243 (370) miljoonaa euroa, -34 %
-- Liikevoitto oli 38 (584) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli -205 (214) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli 0,02 (0,59) euroa, -97 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja oli -0,20 (0,25)
euroa. Osakekohtainen tulos sisältäen lopetetut toiminnot oli 0,02 (0,64)
euroa osakkeelta.
-- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 332 (394) miljoonaa euroa, -16 %
-- Liikevoittoon -119 miljoonan euron vaikutus alaskirjauksista ja varauksista
liittyen pääosin hiilivoimalaitoksiin Suomessa sekä Oskarshamn 1- ja 2
-ydinvoimayksiköiden sulkemispäätökseen Ruotsissa
Tammi-joulukuu 2015, jatkuvat toiminnot
-- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 808 (1 085) miljoonaa euroa, -26 %
-- Liikevoitto oli -150 (1 296) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli -958 (211) miljoonaa euroa
-- Osakekohtainen tulos oli -0,26 (1,22) euroa, -121 %, josta
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja myyntivoittoja oli -0,97 (0,26)
euroa mukaan lukien vaikutus Oskarshamn 1- ja 2 -ydinvoimayksiköiden
ennenaikaisesta sulkemisesta Ruotsissa. Osakekohtainen tulos sisältäen
lopetetut toiminnot oli 4,66 (3,55) euroa osakkeelta.
-- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 1 228 (1 406) miljoonaa euroa, -13 %
-- Distribution-segmentti esitetään lopetettuna toimintona vuoden 2015 alusta
alkaen IFRS 5:n mukaisesti. Myynti saatiin päätökseen kesäkuussa 2015
-- Fortumin hallituksen osingonjakoehdotus vuodelta 2015 on 1,10 euroa
osakkeelta
Yhteenveto näkymistä
-- Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa tulevina
vuosina keskimäärin noin 0,5 % vuodessa
-- Power and Technology -segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle:
vuoden 2016 tukkumyynnistä on suojattu noin 50 % hintaan noin 33 euroa/MWh
ja vuodeksi 2017 on suojattu noin 20 % hintaan noin 30 euroa/MWh
-- Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa on
tavoitteena saavuttaa vuosien 2017-2018 aikana. Euromääräinen tulostaso
vaihtelee valuuttakurssimuutoksista johtuen.
Tunnuslukuja* 2015 2014
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,7 19,5
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelka/käyttökate (EBITDA) -0,5 1,1
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) -1,7 2,3
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) ilman Värmen n/a 2,0
rahoitusta
--------------------------------------------------------------------------------
* Tunnusluvut koskevat koko Fortumia ja sisältävät lopetetut toiminnot.
Tunnuslukuja IV/ IV/ 2015 2014
2015 2014
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 964 1 133 3 459 4 088
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 38 584 -150 1 296
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - 66 4 395 2 132
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 38 650 4 245 3 428
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 243 370 808 1 085
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - 67 114 266
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 243 436 922 1 351
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 20 574 -305 1 232
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - 65 4 393 2 128
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 20 639 4 088 3 360
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 0,02 0,59 -0,26 1,22
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot 0,00 0,05 4,92 2,33
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 0,02 0,64 4,66 3,55
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvien toimintojen rahavirta, milj. euroa 332 394 1 228 1 406
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 15,53 12,23
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa -2 195 4 217
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka (kauden lopussa) ilman Värmen n/a 3 664
rahoitusta, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:
"Fortumin vuoden 2015 jatkuvien toimintojen tulos ei ollut tyydyttävä. Hyvin
matalat sähkön hinnat heikensivät kannattavuuttamme koko vuoden ajan. Sähkön
hintoja piti alhaalla lähinnä poikkeuksellinen vesitilanne ja matalat
raaka-ainehinnat. Heikko markkinatilanne ja raskas kulutaakka, jota kasvatti
erityisesti ydinvoimakapasiteetin veronkorotus Ruotsissa, pakottivat
ennenaikaisiin ydinvoimayksiköiden sulkemispäätöksiin. Tästä aiheutui mittavia
alaskirjauksia, jotka edelleen rasittivat tulostamme. Fortumin liikevoittoa
kasvatti kuitenkin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti, joka päätti
vuonna 2013 käynnistetyn Distribution-liiketoiminnan myyntiprosessin.
Vuosi 2015 osoitti jälleen, etteivät Suomi ja Eurooppa ole maailman
taloussuhdanteilta eristyksessä olevia saarekkeita. Raaka-aineiden (hiili ja
öljy) hinnan nopea lasku ja tuetun uusiutuvan energiatuotannon kasvu on ajanut
energiateollisuuden uudistumaan ja kohentamaan kilpailukykyään.
Fortumin tase on vahva. Vuoden 2015 lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen
oli -0,5, sillä nettokassamme oli yli 2 miljardia euroa positiivinen. Vuoden
aikana nettovelka pieneni noin 6,5 miljardia euroa Ruotsin
sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin myötä. Vahva tase ja hyvä kannattavuus ovat
tärkeitä Fortumille - ne varmistavat strategiamme joustavan toteutuksen,
investointiemme läpiviemisen sekä valmiuden tarttua nopeasti uusiin
tilaisuuksiin.
Monivuotinen investointiohjelmamme Venäjällä on tulossa päätökseen kahden
viimeisen yksikön käyttöönoton myötä Chelyabinskissa. Ensimmäinen niistä
valmistui tuotantoon joulukuussa 2015, ja jälkimmäinen yksikkö suunnitellaan
otettavan käyttöön tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Heikossa markkinatilanteessa olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että Fortumin
suoriutuminen sidosryhmiemme näkökulmasta on kehittynyt positiivisesti viime
vuonna. Tutkimuksemme mukaan, Fortumin maine on parantunut ja investointimme
vastuulliseen liiketoimintaan on saavuttanut tunnustusta. Meillä on nyt hyvä
pohja jatkaa eteenpäin. Asiakkaamme ovat nyt ja jatkossa keskipisteessä. Tämän
seurauksena sekä sähkön- että lämmönmyynnin asiakasmäärät ovat tasaisesti
kasvaneet.
Vuonna 2016 oma painopisteeni toimitusjohtajana tulee olemaan uuden visiomme ja
tänään yksityiskohtaisemmin esiteltävän strategiamme toteutuksessa.
Vahvistaaksemme edelleen asemaamme energiateollisuudessa tulemme analysoimaan
ja hyödyntämään vahvan taseemme suomia mahdollisuuksia. Teemme töitä
mahdollisimman ketterän ja tehokkaan organisaation eteen, sillä haluamme olla
entistä kilpailukykyisempi ja joustavampi toimialamme edelläkävijä.
Lopuksi haluaisin kiittää työntekijöitämme heidän sitoutumisestaan ja
halukkuudestaan tehdä Fortumista tässä haasteellisessa toimintaympäristössä
entistä parempi yhtiö".
Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti päätökseen
Fortum sai kesäkuussa 2015 päätökseen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan
myynnin.
Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta oli noin 60,6 miljardia Ruotsin kruunua
(noin 6,4 miljardia euroa). Fortum kirjasi yritysjärjestelystä noin 4,3
miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton eli 4,82 euroa osaketta kohden
vuoden 2015 toisen neljänneksen tulokseen.
Yrityskauppa päätti vuonna 2013 aloitetun Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan
myyntiprosessin. Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirtoliiketoimintojen
myyntien velaton kokonaiskauppahinta oli yhteensä noin 9,3 miljardia euroa,
josta kirjautui vuosien 2014 ja 2015 aikana verovapaita myyntivoittoja yhteensä
noin 6,2 miljardia euroa.
IFRS-oikaisu liittyen lopetettuihin toimintoihin
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää
sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti on esitetty vuoden 2015
ensimmäisestä osavuosikatsauksesta alkaen lopetettuna toimintona IFRS 5
-standardin "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot" mukaisesti. Vuoden 2014 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman
(mukaan lukien muut laajan tuloksen erät), rahavirtalaskelman sekä eräiden
tunnuslukujen osalta. Segmenttitiedoissa Distribution-segmentti esitetään
lopetettuna toimintona.
Tämän tilinpäätöstiedotteen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia
toimintoja.
Taloudellinen tulos
Loka-joulukuu 2015
Konsernin liikevaihto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 964 (1 133)
miljoonaa euroa. Liikevaihdon pieneneminen johtui lähinnä matalista sähkön
hinnoista sekä heikentyneestä Ruplan kurssista. Vertailukelpoinen liikevoitto
oli 243 (370) miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä
38 (584) miljoonaa euroa. Fortumin liikevoittoon vaikuttivat -119 miljoonan
euron alaskirjaukset ja varaukset sekä 1 (238) miljoonan euron kertaluonteiset
erät. Lisäksi liikevoittoon vaikuttivat sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, yhteensä -87 (-24) miljoonaa euroa
(liite 4).
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. euroa IV/2015 IV/2014 2015 2014
--------------------------------------------------------------------------------
Power and Technology 440 588 1 722 2 156
--------------------------------------------------------------------------------
Heat, Electricity Sales and Solutions 352 393 1 187 1 332
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 266 281 893 1 055
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 28 15 114 58
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien -97 -121 -336 -422
netotus
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -26 -24 -122 -91
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 964 1 133 3 459 4 088
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - 173 274 751
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit - -21 -31 -89
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 964 1 285 3 702 4 751
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa IV/2015 IV/2014 2015 2014
--------------------------------------------------------------------
Power and Technology 142 276 561 877
--------------------------------------------------------------------
Heat, Electricity Sales and Solutions 53 49 108 104
--------------------------------------------------------------------
Russia 69 59 201 161
--------------------------------------------------------------------
Muut -21 -14 -63 -57
--------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 243 370 808 1 085
--------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - 67 114 266
--------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 243 436 922 1 351
--------------------------------------------------------------------
Liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa IV/2015 IV/2014 2015 2014
---------------------------------------------------------------------
Power and Technology -65 318 -396 855
---------------------------------------------------------------------
Heat, Electricity Sales and Solutions 54 221 105 337
---------------------------------------------------------------------
Russia 69 59 203 161
---------------------------------------------------------------------
Muut -21 -14 -62 -58
---------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 38 584 -150 1 296
---------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - 66 4 395 2 132
---------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 38 650 4 245 3 428
---------------------------------------------------------------------
Tammi-joulukuu 2015
Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 3 459 (4 088) miljoonaa euroa.
Liikevaihdon pieneneminen johtui lähinnä matalista sähkön hinnoista sekä
heikentyneestä Ruplan kurssista. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 808 (1 085)
miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto oli yhteensä -150 (1 296)
miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen raportoituun liikevoittoon vaikutti -794
miljoonan euron alaskirjaus päätöksestä sulkea Oskarshamn 1- ja 2
-ydinvoimalayksiköt Ruotsissa ennenaikaisesti (liite 6) ja 22 (305) miljoonan
euron kertaluonteiset erät. Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat myös -124
(0) miljoonan euron alaskirjaukset ja varaukset sekä sähköntuotantoa suojaavien
johdannaisten IFRS:n (IAS 39) mukainen kirjanpitokäytäntö ja
ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu, jotka olivat yhteensä -62 (-94)
miljoonaa euroa (liite 4). Fortumin 4 245 (3 428) miljoonan euron liikevoitto
sisältää Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntivoiton, joka oli noin 4,3
miljardia euroa (vertailuvuonna noin 1,9 miljardia euroa myyntivoittoja Suomen
ja Norjan toimintojen myynnistä).
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 20 (146) miljoonaa euroa. Tuloksen
heikkeneminen johtui lähinnä alaskirjauksista liittyen Oskarshamn 1- ja 2
-yksiköiden ennenaikaiseen sulkemispäätökseen Ruotsissa. Näiden
laitosyksiköiden sulkemispäätöksen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,82
euroa osakkeelta. Fortum Värmen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 47 (67)
miljoonaa euroa. Vähennys johtui pääasiassa Fortumin saamasta korvauksesta
liittyen korollisten lainojen uudelleenjärjestelyyn. Osuus Hafslundin ja
TGC-1:n voitoista perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2015 kolmannen
neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14).
Konsernin nettorahoituskulut olivat -175 (-210) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut sisältävät rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen,
joka oli -18 (-5) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli -305 (1 232) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä 78 (-143) miljoonaa euroa positiiviset, koska
yhtiön tulos on tappiolla. Tämä johtuu lähinnä alaskirjauksista liittyen
Oskarshamn 1- ja 2 -yksiköiden ennenaikaiseen sulkemiseen Ruotsissa.
Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 25,4 % (11,6 %). Jos osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta ja verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon,
veroprosentti oli 23,5 % (18,0 %) (liite 10).
Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli -228 (1 089) miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli -0,26 (1,22) euroa, josta -0,97
(0,26) euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sisältäen kokonaisuudessaan
vaikutuksen Oskarshamn 1- ja 2-yksiköiden ennenaikaisesta sulkemisesta.
Fortumin osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot mukaan lukien, oli 4,66
(3,55) euroa. Osakekohtaiseen tulokseen vaikuttivat erityisesti Ruotsin
sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kirjattu myyntivoitto 4,82 euroa
osakkeelta. Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin vaikutus koko Fortumin
vuoden 2014 osakekohtaiseen tulokseen oli 2,08 euroa osaketta kohti (liite 7).
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Vuonna 2015 Fortumin liiketoiminnan rahavirta pieneni 178 miljoonalla eurolla 1
228 (1 406) miljoonaan euroon. Rahavirran pieneneminen johtui pääosin
vertailukautta heikommasta käyttökatteesta (EBITDA). Toteutuneet 292 (352)
miljoonan euron kurssierot liittyivät Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten
tytäryhtiöiden lainoja suojaavien valuuttatermiinien jatkamiseen. Koko Fortumin
liiketoiminnan rahavirta lopetetut toiminnot mukaan lukien oli 1 381 (1 762)
miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen käyttöomaisuusinvestoinnit pienenivät 95 miljoonalla
eurolla 527 (622) miljoonaan euroon. Koko Fortumin investointien rahavirta oli
6 268 (2 816) miljoonaa euroa, missä lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6
303 (2 574) miljoonaa euroa. Rahavirta ennen rahoitusta kasvoi 3 072
miljoonalla eurolla 7 650 (4 578) miljoonaan euroon, missä lopetettujen
toimintojen vaikutus oli 6 457 (2 930) miljoonaa euroa.
Fortum maksoi 1 155 miljoonaa euroa osinkoja huhtikuussa 2015. Likvidit varat
ilman niihin sisältyvää valuuttakurssimuutosta kasvoivat vuoden aikana 5 490
miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma kasvoi 1 392 miljoonalla eurolla 22 767 (21 375) miljoonaan
euroon.
Likvidit varat kasvoivat 5 436 miljoonalla eurolla 8 202 (2 766) miljoonaan
euroon ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet vähenivät 2 485 miljoonalla
eurolla. Molempiin vaikutti pääasiassa Ruotsin sähkösiirtoliiketoiminnan
myynti. Pitkäaikaiset korolliset saamiset vähenivät 1 268 miljoonalla eurolla
773 (2 041) miljoonaan euroon johtuen lähinnä Oskarshamn 1- ja 2
-ydinvoimayksiköiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä ja Fortum Värmen
takaisinmaksamista lainoista. Vuoden 2015 lopussa Fortumilla ei ollut
lainasaatavia Fortum Värmeltä.
Koko Fortumin sijoitettu pääoma kasvoi 1 952 miljoonalla eurolla ja oli 19 870
(17 918) miljoonaa euroa.
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 794 (10 864) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta kasvoi 2 930 miljoonalla
eurolla. Muutos johtui lähinnä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan noin 4,3
miljardin euron myyntivoitosta ja maksetuista -1 155 miljoonan euron osingoista
vuodelta 2014.
Rahoitus
Fortumin nettokassa vuoden 2015 lopussa oli 2 195 miljoonaa euroa, sillä
nettovelka pieneni vuoden aikana 6 412 miljoonalla eurolla (nettovelka vuoden
2014 lopussa 4 217 milj. euroa).
Joulukuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 8 202 miljoonaa euroa (vuoden
2014 lopussa 2 766 milj. euroa) mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja
pankkisaamiset, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 76 miljoonaa euroa (vuoden
2014 lopussa 134 milj. euroa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli
käytettävissään noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja (liite
16).
Vuonna 2015 konsernin nettorahoituskulut olivat -175 (-210) miljoonaa euroa.
Nettokorkokulut olivat -152 (-165) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut
sisältävät 37 miljoonaa euroa hyvitystä Fortum Värmeltä lainan ennenaikaisesta
maksusta ja -18 (-5) miljoonaa euroa rahoitusinstrumenttien käyvän arvon
muutoksesta.
Standard & Poor's laski 5.6.2015 Fortumin pitkänajan luokituksen tasolta A-
tasolle BBB+ ja vahvisti lyhyen ajan A-2-luokituksen. Näkymät ovat vakaat.
Yhtiön pitkänajan luottoluokitus poistettiin tarkkailusta, jonne se asetettiin
18.3.2015. 17.11.2015 Fitch Ratings laski Fortumin pitkänajan luottoluokituksen
(IDR) tasolle BBB+ tasolta A- ja vahvisti lyhyen aikavälin luokituksen tasolla
F2, näkymät vakaat.
Tunnuslukuja
Vuoden 2015 lopussa nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde oli -0,5 (1,1),
ja vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli -1.7 (2,3). Vuoden
lopussa Fortum ei enää rahoittanut Fortum Värmeä.
Velkaantumisaste oli -16 % (39 %) ja omavaraisuusaste 61 % (51 %).
Osakekohtainen oma pääoma oli 15,53 euroa (12,23). Sijoitetun pääoman tuotto
vuodelta 2015 oli 22,7 % (19,5 %).
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä
Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 103 (104) terawattituntia (TWh). Koko vuonna
2015 sähköä kulutettiin Pohjoismaissa 381 (378) TWh. Vuotuinen kasvu tuli
lähinnä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta Ruotsissa ja Norjassa.
Vuoden 2015 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 80 TWh eli 3 TWh pitkän
aikavälin keskiarvoa alemmat ja 2 TWh alemmat kuin vuoden 2014 alussa. Vuoden
2015 lopussa vesivarastot olivat 98 TWh, eli 15 TWh yli pitkän aikavälin
keskiarvon ja 18 TWh korkeammalla kuin vuoden 2014 lopussa. Vesivarantojen
määrä verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon kasvoi edelleen loka-joulukuussa
korkeasta sadannasta ja leudosta säästä johtuen, mikä puolestaan viivästytti
lumen kertymistä. Lumikertymät olivat suunnilleen normaalilla tasolla vuoden
lopussa.
Loka-joulukuussa sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 21,9
(30,7) euroa/MWh. Leuto sää laski kulutusta ja runsaat vesivarannot hintaa.
Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 30,6 (36,4) euroa/MWh ja Ruotsissa
SE3-alueella (Tukholma) 23,0 (31,3) euroa/MWh.
Vuonna 2015 sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 21,0 (29,6) euroa.
Hinnanlasku johtui raportointihistorian korkeimmasta vuotuisesta
tulovirtaamasta ja vastaavasti hyvin korkeasta vesivoiman tuotantomäärästä sekä
leudosta säästä ja matalista raaka-ainehinnoista. Myös tuulivoiman tuotanto
kasvoi vuoden aikana ja osaltaan laski spot-hintoja. Aluehinta Suomessa oli
29,7 (36,0) euroa ja Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 22,0 (31,6) euroa.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 33,2
(34,8) euroa/MWh ja tammi-joulukuussa 31,6 (32,8) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli noin 7,1
euroa/tonni vuoden alussa ja noin 8,3 euroa/tonni vuoden lopussa.
Venäjä
Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa
teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla
Tšeljabinskin alueella, joka on painottunut metalliteollisuuteen.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin sähköä loka-joulukuussa
275 (282) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1
(Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 211 (214) TWh. Vuonna 2015
Venäjällä kulutettiin sähköä 1 007 (1 021) TWh, ja vastaava luku Fortumin
toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1 oli 772 (777) TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, nousi noin 5 %
vuoden viimeisellä neljänneksellä 1 178 (1 120) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä
1. Vuoden 2015 keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien,
laski 0,8 % 1 154 (1 163) ruplaan/MWh hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa (sivu
59-61).
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
Pariisin sopimus
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeiselle ajalle hyväksyttiin
joulukuussa 2015. Kaikki maat sitoutuvat laatimaan kansalliset, viiden vuoden
välein tarkasteltavat suunnitelmat, joihin sisältyy ilmastonmuutoksen
hillintä-, sopeutumis- ja rahoitustoimia. Pitkän aikavälin tavoitteena on pitää
lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan
verrattuna ja pyrkiä rajoittamaan se 1,5 asteeseen.
Sopimus lisää vakautta ja ennustettavuutta pitkällä aikavälillä, kannustaa
markkinaehtoisiin toimiin sekä vähentää hiilivuodon riskiä. Sopimus voi
nopeuttaa siirtymää vähäpäästöiseen energiajärjestelmään ja luoda uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Sillä ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta
hiilidioksidipäästöjen hintaan, ellei EU päätä kiristää päästötavoitettaan
vuodelle 2030. EU-valtioiden päämiehet keskustelevat maaliskuussa 2016 Pariisin
sopimuksen tuloksista ja sen mahdollisista seurauksista EU:n päämäärille ja
säätelylle.
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus
Vuonna 2015 Eurooppa-neuvosto hyväksyi virallisesti Euroopan komission
ehdotuksen luoda jakamattomille päästöoikeuksille varanto EU:n
päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Sopimuksen mukaisesti ehdotettu
päästökaupan markkinavakausmekanismi astuu voimaan tammikuussa 2019 ja vähentää
vuosittain ylimääräisiä päästöoikeuksia 12 %:ia niin kauan kun oikeuksia on
reservissä yli 833 miljoonaa tonnia. EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi lain
Eurooppa-neuvoston puolesta.
EU:n sähkömarkkinamallin kehitys
EU:n tulevaa sähkömarkkinamallia koskeva julkinen konsultaatio päättyi vuonna
2015. Vaikka konsultaation tarkoitus on koota eri osapuolten näkemyksiä,
Euroopan komission on jo linjannut varsin selvästi, että sen toiveena on jatkaa
nykyisen energiapohjaisen markkinamallin kehittämistä ennemmin kuin siirtyä
kapasiteettimarkkinoiden suuntaan. Komission näkemyksen mukaan etenkään
kiinteät kapasiteettimaksut eivät voi tulla kysymykseen, koska ne vääristävät
kilpailua. Komissio käynnistää perusteellisen energiamarkkinalainsäädäntöä
koskevan uudistuksen julkaisemalla ehdotuksensa syksyllä 2016.
Raportti Energiaunionin tilasta
Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2015 ensimmäisen energiaunionin tilaa
kuvaavan vuosittaisen raporttinsa. Siihen sisältyvät katsaus jäsenmaiden
edistymisestä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa sekä
hallintomallin keskeiset periaatteet, joilla varmistetaan energiaunionin
toteutuminen läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Raportti korostaa myös EU:n
kunnianhimoa jatkaa edelläkävijyyttä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan
siirtymisessä COP21-kokouksen jälkeen sekä varmistaa että siirtymä on
sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kuluttajalähtöinen. Raportissa on myös
todettu geopoliittisten haasteiden jatkuminen.
Kiertotalouspaketti
Joulukuussa EU-komissio antoi ehdotuksensa kiertotalouspaketista, joka tähtää
resurssitehokkuuden parantamiseen sekä materiaalien ja tuotteiden
korkealaatuiseen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ehdotus sisältää muutoksia
useisiin jätedirektiiveihin ja kunnianhimoiset EU-tavoitteet kaikkien
jätevirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Komissio ehdottaa lajitellun
jätteen kaatopaikkasijoituksen kieltämistä sekä kaatopaikkasijoitettavan
yhdyskuntajätteen osuuden rajoittamista enintään 10 %:iin jätteen
kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä.
Mikäli jätteen syntyä ei voida estää tai jätettä ei voida kierrättää, jätteen
energiakäyttö asetetaan etusijalle kaatopaikkasijoitukseen nähden.
Energiahyötykäyttö voi näin ollen nousta EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa
entistä tärkeämmäksi. Komissio aikoo selvittää, miten jätteen
energiapotentiaali voidaan parhaiten hyödyntää ja komissio tulee tekemään
"jätteestä energiaa" -aloitteen energiaunionin puitteissa vuoden 2016 aikana.
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille,
poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin
liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön
tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa
ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien
hinnat sekä vesitilanne. Fortumin investointiohjelman valmistuminen Venäjällä
on myös yksi yhtiön tuloskasvun avaintekijöistä, sillä se kasvattaa
tuotantokapasiteettia ja CSA-kapasiteettimaksuja.
Maailman sekä Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet talouden
kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa
raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää
sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan
osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon
säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys.
Investointiohjelmaan liittyy edelleen operatiivisia riskejä. Polttoaineiden
hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla
alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun
osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.
Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö
on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian
kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Tulevina vuosina
sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 %
vuodessa.
Vuonna 2015 Euroopan Unionin päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi, mutta öljyn ja
hiilen hinnat laskivat. Sähkön termiinihinnat seuraavalle 12 kuukaudelle
laskivat sekä Pohjoismaissa että Saksassa.
Tammikuun 2016 lopussa hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016
oli noin 42 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien
markkinahinta vuodelle 2016 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli
loppuvuodelle 2016 noin 19 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 18 euroa/MWh.
Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 25 euroa/MWh ja
vuodelle 2017 noin 24 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 9 TWh
pitkänajan keskiarvotason yläpuolella ja 8 TWh yli vuoden 2015 vastaavan
ajanjakson.
Power and Technology
Power and Technology -segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa
vaikuttavat tyypillisesti suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin
joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä
valuuttakurssivaihtelut. Mikäli sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien
muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, yhden euron
muutos megawattituntia kohti segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa
Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin
vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa. Lisäksi segmentin
vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa mahdollinen lämpövoimatuotannon
määrä ja siitä saatava tuotto.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM
on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian
käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta
ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten
yhtenäistämisen tärkeyttä.
Vuonna 2015 Ruotsin hallitus on nostanut ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta
0,04 SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus
Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja
tarkistetaan kolmen vuoden välein. Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM on
laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut
reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen. Ehdotus odottaa maan
hallituksen hyväksyntää.
Lisäksi Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän
ydinvoimakapasiteetin 17 %:n veronkorotuksen, joka astui voimaan 1.8.2015.
Muutoksen vaikutuksen arvioidaan olevan Fortumille vuositasolla noin 15
miljoonaa euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa. Ydinvoimaveron
tulevaisuus Ruotsissa on vireän poliittisen keskustelun kohteena.
OKG AB:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 14.10.2015 Ruotsissa sijaitsevan
Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen 1- ja 2 -yksiköiden sulkemisesta. Päätös
tarkoittaa, että 1-yksikkö suljetaan ja siirretään alasajovalmiuteen sen
jälkeen, kun haettu ympäristölupa on saatu eli arviolta vuonna 2017-2019.
Laajojen turvallisuusparannusten johdosta kesäkuusta 2013 alkaen suljettuna
ollut 2-yksikkö ei palaa toimintaan. Yksiköiden sulkemisprosessin arvioidaan
kestävän useita vuosia.
Elokuussa 2015 Fortum päätti osallistua Suomessa 6,6 %:n osuudella Fennovoiman
ydinvoimahankkeeseen samoilla ehdoilla kuin muutkin suomalaiset tällä hetkellä
hankkeeseen sitoutuneet yritykset. Fortumin osallistuminen hankkeeseen
toteutetaan Voimaosakeyhtiö SF:n kautta.
Venäjä
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti
(CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien
laitosyksiköiden valmistumisen myötä tuotannon ja myyntitulojen odotetaan
kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti
korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Uudelle
tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja takuuhinta on
määritelty investointien riittävän tuoton varmistamiseksi. Venäjän
hallitukselle on toimitettu alustava ehdotus CSA-maksujen 10 vuoden ajanjakson
pidentämisestä 15 vuoteen, ja päätöstä odotetaan tämän vuoden ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän,
sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys
vaikuttavat kapasiteettimaksuihin. Uuden kapasiteetin tulos on taattu CSA:n
säädösten mukaisesti. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat vaihdella hieman
vuosittain johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin
valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen
tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen
ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.
Sähkön tukkukaupan viranomainen on julkistamassa helmikuussa 2016 painotetun
pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) ja kuluttajahintaindeksin (CPI)
vuodelle 2015. Näitä käytetään CSA-kapasiteettimaksujen määrittämiseen vuonna
2016.
Joulukuun lopun valuuttakursseilla laskettuna Fortumin investointiohjelman
loppuosan arvon arvioitiin joulukuun 2015 lopussa olevan noin 100 miljoonaa
euroa.
Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan
sääntöihin, jotka koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman
kapasiteettisopimusta). Uusien sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan
vuosittain. Huutokauppa vuodelle 2016 pidettiin vuoden 2015 lopussa samoin kuin
pitkän aikavälin CCS-huutokauppa vuosille 2017-2019. Suurin osa Fortumin
huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW
Fortumin kapasiteetista ei tullut valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced
mode -statuksen ja tulee saamaan maksun myös tästä kapasiteetista.
Kapasiteettihuutokauppa vuodelle 2020 pidetään vuonna 2016.
Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso
(EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen
vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn
kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja
inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen
kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole
kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Aiemmin tavoitteena oli saavuttaa
vuotuinen liikevoittotaso (EBIT) jo vuoden 2015 aikana investointiohjelman
valmistuttua.
Fortum pitää ruplamääräisen tavoitteensa muuttumattomana, mutta pääosin
valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden
kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan
euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos
vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen
ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.
Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön
lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen
2020 mennessä ja eräillä alueilla vuoteen 2023 mennessä.
Venäjän talouskehitysministeriö arvioi kaasun hinnan nousevan 4,9 % vuonna 2016.
Strategian mukainen TGC-1:n rakennejärjestely Venäjällä
Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation
allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen
uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin.
Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit
Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan
noin 650 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien
arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen
tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon.
Elokuussa 2014 konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi yksimielisesti
Fortumin oikaisupyynnön, joka koski verottajan joulukuussa 2013 vuodelta 2007
määräämiä jälkiveroja.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti asiasta (liite 23).
Joulukuussa 2014 Fortum sai Suomen veroviranomaisilta rahoitusyhtiöitään
koskeneen verottamattajättämispäätöksen vuosille 2008-2011 perustuen samaan
tarkastukseen. Päätös on linjassa KHO:n ennakkopäätöksen kanssa. Veronsaajien
oikeudenvalvontayksikkö valitti helmikuussa 2015 päätöksestä, ja
verottamattajättämispäätökset vuosille 2008-2011 riippuvat nyt
konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan päätöksestä. Kuten vuoden 2007
käsittelyssä, Fortum pitää vaadetta perusteettomana.
Kesäkuussa 2015 Ruotsin parlamentti hyväksyi hallituksen uudelleen esittämän
ydinvoimakapasiteetin 17 %:n veronkorotuksen, joka astui voimaan 1.8.2015.
Verotuksen muutoksen vaikutus on Fortumille vuositasolla noin 15 miljoonaa
euroa, joka on vähennyskelpoinen yhtiöverotuksessa.
Suojaukset
Joulukuun 2015 lopussa noin 50 % Power and Technology -segmentin arvioidusta
sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 33 euroon/MWh vuodelle
2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017 olivat noin 20 % noin 30 euroon/MWh.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities'in
termiinejä.
Osingonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 5 417 422 951,23 euroa
sisältäen tilikauden voiton 1 133 611 072,83 euroa. Tilikauden päättymisen
jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2015 osinkoa
1.10 euroa osaketta kohti.
2.2.2016 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella
kokonaisosinkona ehdotetaan jaettavaksi yhteensä 977 203 749,50 euroa. Hallitus
esittää, että jäljellä oleva osuus voitosta jätetään omaan pääomaan.
Yhtiökokous 2016
Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 5.4.2016 kello 14.00
Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.
Espoo, 2.2.2016
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh. 010 453 6555
Fortumin sijoittajasuhteet, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno Tiihonen,
puh. 010 453 6150 ja Marja Mäkinen 010 452 3338 sekä investors@fortum.com
Hallitus on hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2015 ja
tilintarkastajat ovat 2.2.2016 antaneet vakiomuotoisen
tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2015. Tilinpäätös on laadittu EU:ssa
hyväksytyn IAS (International Accounting Standards) 34
Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.
Tulostiedotus, yhtiökokous ja pääomamarkkinapäivä vuonna 2016
Fortumin vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 10.
Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuodelta 2016:
- Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 28.4.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
- Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 20.7.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
- Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 25.10.2016 noin klo 9 Suomen aikaa
Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 5.4.2016 ja
mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 6.4.2016
- osingon täsmäytyspäivä 7.4.2016
- osingon maksupäivä 14.4.2016.
Fortumin Pääomamarkkinapäivä on suunniteltu pidettäväksi 16.11.2016 Helsingissä.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |