2011-04-28 08:00:00 CEST
2011-04-28 08:00:13 CEST
SÄÄNNELTY TIETO
Finnair Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2011
Liikevaihto kasvoi 10,8 %, liiketulos heikkeni polttoaineen hinnannousun ja
Japanin-katastrofin vuoksi
Finnair Oyj. Osavuosikatsaus 28.4.2011 klo 9.00
Avainluvut
----------
Q1 Q1 Muutos
2011 2010 %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja tulos
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto milj.euroa 533,7 481,5 10,8
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj.euroa -43,1 -26,3 63,9
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta prosenttia -8,1 -5,5
Liiketulos, EBIT milj.euroa -43,1 -25,9 66,4
EBITDAR milj.euroa 3,6 20,0 -82,0
Tulos ennen veroja milj.euroa -46,2 -29,4 57,1
--------------------------------------------------------------------------------
Tase ja kassavirta
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste prosenttia 34,7 34,6
Nettovelkaantumisaste, Gearing prosenttia 30,0 30,2
Oikaistu nettovelkaantumisaste, Adjusted prosenttia 80,6 91,9
Gearing
Bruttoinvestoinnit milj.euroa 30,9 68,7 -55,0
--------------------------------------------------------------------------------
Osake
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeen hinta vuosineljänneksen lopussa euroa 3,84 4,35 -11,7
Osakekohtainen tulos, EPS euroa -0,28 -0,19 47,4
--------------------------------------------------------------------------------
Liikennesuorite, yksikkökustannukset ja
-tuotot
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Matkustajamäärä tuhatta 1 885 1 839 2,5
hlöä
Tarjotut henkilökilometrit, ASK milj. 7 353 6 560 12,1
Myydyt henkilökilometrit, RPK milj. 5 339 5 251 1,7
Matkustajakäyttöaste, PLF prosenttia 72,6 80,0
Yksikkötuotto tarjotulta senttiä/AS 5,54 5,61 -1,3
henkilökilometriltä, RASK K
Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä, senttiä/RP 6,78 6,30 7,6
yield K
Yksikkökustannus tarjotulta senttiä/AS 6,38 6,39 -0,1
henkilökilometriltä, CASK K
CASK ilman polttoainetta senttiä/AS 4,69 4,82 -2,5
K
Tarjotut tonnikilometrit, ATK milj. 1133 940 20,5
Myydyt tonnikilometrit, RTK milj. 688 618 11,4
Kuljetetun rahdin ja postin määrä tonnia 34 447 24 958 38,0
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä senttiä/RT 26,29 23,61 11,3
tonnikilometriltä K
Kokonaiskäyttöaste prosenttia 60,7 65,7
Lentojen lukumäärä 20 530 19 267 6,6
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö, keskimäärin 7 470 7 681 -2,7
Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen osavuosituloksesta:
Lentoliikennevolyymimme kasvoivat merkittävästi erityisesti Aasian ja
Pohjois-Amerikan kaukolennoilla. Liikenteeseen on kuitenkin tullut jälleen
jonkin verran ylikapasiteettia, kun kilpailijamme Finnairin tavoin
valmistautuvat liikenteen ennustettuun kasvuun. Siksi kokonaiskäyttöasteemme
oli jonkin verran aikaisempaa heikompi edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen
verrattuna.
Öljyn hinnan tuntuva ja nopea nousu lisäsi voimakkaasti kulukuormaamme, vaikka
muuten olemme onnistuneet kulujen hallinnassa melko hyvin. Vaikka hintatasomme
onkin kehittynyt positiivisesti, emme ole nykyisessä ylikapasiteettitilanteessa
pystyneet siirtämään polttoaineen hinnannousua sellaisenaan lentohintoihin.
Japanin maaliskuinen järkyttävä katastrofi vaikutti sekin kielteisesti
tulokseemme, kun matkustus Japaniin väheni dramaattisesti. Finnair on kuitenkin
jatkanut päivittäisiä lentojaan Japaniin, minkä uskomme pitkällä aikavälillä
koituvan eduksemme.
Olemme jatkaneet määrätietoisesti Aasian-strategiamme toteutusta ja
valmistaudumme parhaillaan uuden Singaporen-reittimme avaukseen.
Kaukoliikenteen kehittämisen ohella teemme työtä syöttöliikenteen
kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Joudumme tekemään lujasti työtä muuttaaksemme strategiamme mahdollistaman
kasvun kannattavaksi. Kannattava kasvu edellyttää toimintojemme jatkuvaa
tehostamista, reittiverkostomme ja strategiamme kehittämistä ja rakenteellisten
ratkaisujen uudelleen-arviointia Finnair-konsernissa.
Toimintojamme tehostetaan esimerkiksi investoimalla prosessi- ja
automaatiokehitykseen sekä karsimalla päällekkäisiä toimintoja.
Syöttöliikenteessä tavoitteenamme on parantaa kannattavuutta muun muassa
kumppanuus järjestelyillä. Esimerkiksi Finncomm Airlines
-kumppanuusjärjestelyissä etsimme ratkaisua, jossa Finnair yhteistyössä
kumppaniensa kanssa loisi kustannustehokkaan tuotantoalustan tietyille
syöttöliikenteen reiteille.
Lisäksi joudumme pohtimaan sitä, mikä on liiketoimintamme ydinaluetta ja millä
alueilla voisimme hyötyä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Yksi tällaisista
alueista on Catering-yksikkömme, jossa tavoitteemme on aloittaa erilaisten
vaihtoehtojen tarkastelu kyseisen liiketoiminnan kehittämiseksi.
Liiketoimintaympäristö ja Finnairin lentotoiminnan kehitys
Vuosi 2011 alkoi polttoaineen voimakkaan hinnannousun ja lisääntyneen
lentotarjonnan merkeissä. Toimiala valmistautuu markkinoiden ennustettuun
kasvuun, minkä vuoksi markkinoilla on ylikapasiteettia ja kilpailutilanne on
tiukka. Hintataso, yksikkötuotto myytyä henkilökilometriä kohti, kuitenkin
parani edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Markkinatilanteen
vuoksi kausiluontoisesti heikon ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhtiö ei
pystynyt siirtämään öljyn hinnan nousua lentohintoihin. Polttoainekulujen
nousua lukuun ottamatta Finnairin kustannukset ovat kehittyneet odotusten
mukaisesti. Kun polttoainekustannusten osuus oli kuitenkin yli viidennes
kokonaiskustannuksista, niiden nousu vaikutti merkittävästi yhtiön tappioon
ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Finnairin polttoainesuojaukset toimivat
kuitenkin hyvin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Finnair noudattaa
konservatiivista polttoaineen hinnan suojauspolitiikkaa ja sen huhti-kesäkuun
suojausaste on 77 prosenttia.
Finnairin liikevaihto kasvoi 52,2 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan
ajanjaksoon verrattuna. Erityisen myönteisesti kehittyi Aasian-liikenne, jossa
tuotot kasvoivat 23 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhtiö on
lisännyt tarjontaansa Aasian-liikenteessä strategiansa mukaisesti ja se jatkaa
laajentumismahdollisuuksien arviointia. Toukokuussa Finnair aloittaa
päivittäiset suorat lennot Singaporeen, minkä arvioidaan parantavan yhtiön
kapasiteetin käyttöastetta, kun vuodenvaihteessa käyttöön otetut koneet
siirtyvät tälle reitille.
Aasian-liikenteeseen vaikutti maaliskuun puolivälistä lähtien Japanin
järkyttävä katastrofi, jonka seurauksena erityisesti kysyntä Euroopasta
Japaniin on vähentynyt merkittävästi. Finnair on kuitenkin jatkanut
päivittäisiä lentojaan Japaniin. Yhtiö arvioi, että pidemmällä aikavälillä
Japanin-matkustus elpyy, kun jälleenrakennus täysimääräisesti lähtee
liikkeelle. Jälleenrakennuksella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia
erityisesti Japaniin suuntautuvaan liikematkustukseen.
Finnairin kannattavuus heikkeni, ja sen toiminnallinen liiketulos oli -43,1
miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavalla jaksolla oli -26,3 miljoonaa
euroa. Yhtiö on jatkanut tehostamistoimia, joiden ansiosta toimintakulut, pois
lukien polttoainekustannukset, pysyivät tavoitetasolla ollen 448,0 miljoonaa
euroa (405,8). Yksikkökustannukset polttoainetta lukuun ottamatta laskivat -2,5
% edelliseen vuoteen verrattuna.
Finnairin Tekniikka-yhtiöissä aloitettiin tammikuussa 2011
yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli henkilöstön vähentäminen 450
henkilötyövuotta vastaavalla määrällä. Ensimmäisen vuosineljänneksen
viralliseen tulokseen sisältyy 18,4 miljoonan euron kertaluontoinen
henkilöstökuluerä Tekniikan uudelleenjärjestelyjä varten.
Kun Finnairin lentoliikenteen painopiste on Eurooppa-Aasia-liikenteessä, yhtiö
pyrkii kehittämään Euroopan- ja kotimaansyöttöliikenteeseen vaihtoehtoisia
tuotantoalustoja yksikkökustannusten alentamiseksi ja joustavuuden
lisäämiseksi. Finnair pyrkii saamaan päätökseen vuoden toisella neljänneksellä
Finncomm Airlines -kumppanuusneuvottelut ja saamaan mukaan yhteistyöhän myös
toimialakumppanin. Oman syöttöliikennetuotannon kustannustehokkuuden
parantamiseksi Airbus 32S-laivaston matkustamoversiot uusitaan. Muutostyöt
alkavat vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä. Uudistus alentaa
yksikkökustannuksia ja tuo lisäkapasiteettia matkustusmukavuuden säilyessä
entisellään. Lisäksi yhtiö pyrkii edelleen parantamaan oman
kapearunkolaivastonsa käytön tehokkuutta ristiinkäytöllä reitti- ja
lomalentoliikenteessä.
Rahtikysyntä jatkoi myönteistä kehitystään, ja Finnair Cargon liikevaihto
kasvoi 57 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Finnair ja Neff
Capital Management LLC julkistivat maaliskuussa perustavansa
rahtiliikenneyhteisyrityksen Nordic Global Airlines Ltd:n (NGA), joka aloittaa
rahtiliikenteen MD11-kalustolla tarvittavat luvat saatuaan.
Konsernissa on käynnissä useita prosessikehityshankkeita kustannustehokkuuden
parantamiseksi. Ostotoiminta on yksikkökustannusten alentamiseen liittyen yksi
keskeisistä kehityshankkeista. Uusi ostojohtaja aloittaa tehtävässään toisella
vuosineljänneksellä.
Yhtiö on jatkanut vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä julkistetun
identiteettiuudistuksen toteuttamista. Yksi sen keskeisistä alueista on
palveluidentiteetin uudistaminen, jonka käytännön toimet aloitettiin vuoden
2011 ensimmäisellä neljänneksellä ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton.
Finnairin tavoitteena on luoda lisäarvoa asiakaspalvelun avulla ja saada siten
kilpailuetua avainkilpailijoihinsa nähden. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen
saavuttamiseksi se toteuttaa merkittävän palvelukoulutusohjelman vuoden 2011
aikana.
Avaintekijät ja riskit
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti öljyn
markkinahinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat
henkilöstökustannusten ohella suurimpia kulueriä. Niiden osuus kokonaiskuluista
on yli 20 %. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin
jenin kurssivaihtelut. Vahvan Japanin-liiketoiminnan vuoksi jeni on merkittävä
tulovaluutta ja polttoainekulut ovat puolestaan dollarisidonnaisia.
Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia
riskejä, jotka on käsitelty kattavasti yhtiön vuoden 2010 toimintakertomuksessa
sekä konsernin tilinpäätöksessä
http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_9.html
Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia pidemmän aikavälin
ennustaminen on vaikeaa. Japanin-tilanne vaikuttaa liikevaihtoa heikentävästi
ainakin vielä toisella vuosineljänneksellä ja on vaikea arvioida, milloin
kysyntä palautuu maanjäristystä edeltäneelle tasolle ja jatkaa aiempaa
myönteistä kehitystään.
Finnair toimitti ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa varmennetut
tonnikilometri- ja päästöraportit vuodelta 2010 viranomaisille maaliskuussa
2011. Yhtiö on varautunut päästökauppaan, joskin varautumista on vaikeuttanut
se, että yksittäisten lentoyhtiöiden maksutta jaettavien päästöoikeuksien
osuudet saadaan aikaisintaan syksyllä 2011.
Lisäksi päästökaupan kustannusten siirtäminen hintoihin on vaikeaa, koska
päästökauppa koske kaikkia kansainvälisiä lentoyhtiöitä samalla tavoin, mikä
vääristää kilpailua. Tämä johtuu EU:n yksipuolisesta sitoutumisesta
päästökauppaan.
Näkymät vuodelle 2011
Finnair arvioi, että sen tämän vuoden toinen vuosineljännes tulee olemaan
tappiollinen. Toisen vuosipuoliskon tuloksen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän
voitolliseksi.
Yhtiön arvioi edelleen, ettei se pysty saavuttamaan positiivista tulosta vuonna
2011, elleivät öljyn hintakehitys tai Japanin tilanne oleellisesti parane
loppuvuotta kohden.
Finnair arvioi edelleen liikevaihdon kasvavan yli 10 % kuluvana vuonna.
Finnair jatkaa toiminnan kannattavuuden palauttamiseen tähtääviä toimia ja
etsii uusia keinoja kustannustehokkuuden lisäämiseksi.
Taloudellinen tulos 1.1.-31.3.2011
Tammi-maaliskuussa Finnair-konsernin liikevaihto oli 533,7 miljoonaa euroa
(481,5 edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna), mikä on 10,8 %
prosenttia edellisvuotta korkeampi. Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman
kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän
arvon ja huoltojen valuuttakurssausten muutoksia oli -43,1 miljoonaa euroa
(-26,3). Tulos ennen veroja oli -46,2 euroa (-29,4).
Johdannaisten käyvän arvon muutokset paransivat ensimmäisen kolmen kuukauden
raportoitua tulosta 14,4 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaavan erän
positiivinen tulosvaikutus oli 0,4 miljoonaa euroa.
Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa tulokseen
positiivisesti, mutta korkeasta suojausasteesta johtuen vaikutus
toiminnalliseen tulokseen ei ollut merkittävä ensimmäisellä neljänneksellä.
Maaliskuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 68
prosenttia.
Ensimmäisellä neljänneksellä euromääräiset toiminnalliset kulut olivat 580,8
(511,1) miljoonaa euroa. Polttoainekulut, mukaan lukien hintasuojaukset,
nousivat 26,1 prosenttia. Yhtiön henkilöstökulut olivat 116,8 miljoonaa euroa
(111,9). Kaluston ainesostot, huoltokustannukset ja poistot olivat 60,2
miljoonaa euroa (56,0). Yhtiön tulokseen sisältyy Finnair tekniikan
uudelleenjärjestelyihin liittyvä, 18,4 miljoonan euron kertaluonteinen kuluerä.
Tarkastelukauden liiketoiminnan nettorahavirta oli -38,0 miljoonaa euroa
(-17,9).
Viimeisen 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli -1,5 prosenttia (-8,3) ja
oman pääoman tuotto -4,2 prosenttia (-13,4). Finnairin osakekohtainen tulos
tammi-maaliskuussa oli -0,28 euroa (-0,19).
Tase
Konsernin tase oli maaliskuun lopussa 2 481,4 miljoonaa euroa (2 438,2).
Raportointikauden lopussa oma pääoma oli yhteensä 849,6 miljoonaa euroa
(832,1). Konsernin osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 31. maaliskuuta
849,0 miljoonaa euroa (831,2), eli 6,65 euroa osakkeelta.
Omaan pääomaan sisältyy suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka
arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus
katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 65,6 miljoonaa euroa ja se
sisältää valuutta- ja polttoainejohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä
(1,8).
Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeiden arvonmuutos tammi-maaliskuussa vaikutti
Finnairin omaan pääomaan noin -1,6 miljoonaa euroa laskennallisten verojen
jälkeen. Finnair omistaa Norwegianin osakkeista noin viisi prosenttia.
Kassavirta ja rahoitus
Tammi-maaliskuun liiketoiminnan nettorahavirta oli -38,0 miljoonaa euroa
(-17,9). Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 31,7 miljoonaa euroa
(179,2). Ensimmäisen vuosineljänneksen rahoituskulut olivat 6,3 miljoonaa euroa
(6,0) ja rahoitustuotot 3,1 miljoonaa euroa (2,5)
Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat 31,4 miljoonaa
euroa (51,4). 31. maaliskuuta korollinen velka oli 742,6 miljoonaa euroa
(774,6). Omavaraisuusaste oli 34,7 prosenttia (34,6) ja nettovelkaantumisaste
(gearing) 30,0 prosenttia (30,2). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted
gearing) oli 80,6 prosenttia (91,9).
Konsernin likviditeetti säilyi hyvänä. Yhtiöllä on työeläkeyhtiö Ilmariselta
noin 380 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen
takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta.
Lisäksi Finnair uusi kesäkuussa 2010 kolmeksi vuodeksi reservirahoitukseksi
tarkoitetun 200 miljoonan euron syndikoidun luottolupauksen, jota ei ole
toistaiseksi käytetty. Rahoituksellista joustoa saadaan myös 200 miljoonan
euron lyhytaikaisella yritystodistusohjelmalla, joka oli kauden lopussa
kokonaan käyttämättä.
Investoinnit
Finnair-konsernin tammi-maaliskuun kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja
olivat 30,9 miljoonaa euroa (68,7). Kokonaisarvio investoinneista vuodelle 2011
on noin 70 miljoonaa euroa. Laivastoinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista
oli noin 23 miljoonaa euroa (27,5).
Laivasto
Finnair-konsernin laivastoa hallinnoi Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö
Finnair Aircraft Finance Oy. Maaliskuun lopussa Finnair-konsernilla oli
liikenteessä yhteensä 65 lentokonetta. Finnairin koko laivaston keski-ikä on
hieman yli seitsemän vuotta.
Finnairin laivastoon liittyi ensimmäisellä neljänneksellä toinen Air Francen
entisistä Airbus A340- laajarunkokoneista. Ensimmäinen kone otettiin vastaan
2010 joulukuun alussa ja se aloitti liikennöinnin vuoden lopussa.
Kapearunkolaivastoon liittyi yksi Embraer 190 - kone. Lisäksi yksi MD 11 ja
yksi Embraer 170 myytiin kauden aikana. Toisen vuosineljänneksen aikana otetaan
vastaan yksi Embraer E190 kone, loppuvuodelle ei ole suunniteltuja
konetoimituksia.
Liiketoiminta-alueiden kehitys
Finnair-konsernin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu
liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne,
Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.
Lentoliikenne
Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin
myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta
lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä
toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset
toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja
Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal
Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy, sekä Finnair Aircraft Finance Oy.
Avainluvut
----------
Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja tulos
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto milj. euroa 452,3 403,2 12,2
Toiminnallinen liiketulos prosenttia -9,7 -6,1
liikevaihdosta
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj. euroa -43,9 -24,6 78,5
Henkilöstö
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö, keskimäärin 3 505 3 600 -2,6
Matkustajaliikenne
Lennetyillä henkilökilometreillä painotettu keskihinta (RPK) kasvoi vuoden
ensimmäisen neljänneksen aikana hieman yli 8 prosenttia. Kehitys oli
positiivista kaikissa liikennelajeissa. Nopeinta kasvu oli Aasiassa.
Kokonaistarjonta kasvoi keskeisillä markkina-alueilla kysyntää enemmän vuoden
ensimmäisen neljänneksen aikana, mikä painoi Finnairin käyttöastetta.
Maaliskuun Aasian matkustajaliikenteen käyttöasteita painoivat lisäksi Japanin
luonnonkatastrofi ja sen jälkiseuraukset. Ensimmäisen neljänneksen
matkustajakäyttöaste laski kahdeksan prosenttiyksikköä.
Keskihinnan noususta huolimatta heikentyneet käyttöasteet johtivat
yksikkötuoton (RASK) 1,3 prosentin laskuun.
Yritysmyynti kehittyi suotuisasti ensimmäisen neljänneksen aikana ja se kasvoi
edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna19 prosenttia. Kasvu
painottui ulkomaan myyntiin, joka kasvoi 43 prosenttia. Suomen yritysmyynti
kasvoi 7 prosenttia. Vahvimmin yritysmyynti kasvoi Japanissa, Hongkongissa,
Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen
kokonaismyynnistä oli 26 prosenttia ja se kasvoi edellisen vuoden vastaavaan
ajanjaksoon verrattuna 2,1 prosenttia.
Finnairin tilauslennoilla oli tammi-maaliskuussa n. 230 100 matkustajaa, mikä
oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui Egyptin, Tunisian
ja Libyan levottomuuksista, joiden vuoksi Egyptin- ja Tunisian lomamatkat
peruttiin loppukaudelta lähes kokonaan. Vapautunutta kapasiteettia pystyttiin
ohjaamaan vain osin muihin kohteisiin. Tilauslentojen matkustajakäyttöaste
heikkeni hieman ja oli 91,5 prosenttia.
Finnair on kasvattanut markkinaosuuttaan Euroopan ja Aasian välisessä
reittiliikenteessä pääkilpailijoihinsa nähden, ja sen markkinaosuus
operoiduilla reittipareilla oli 5,4 prosenttia (5,2). Finnair on
markkinaosuudeltaan kuudenneksi suurin verkostoyhtiö näillä markkinoilla.
Suomesta lähtevistä lennoista Finnairin osuus on noin 54 prosenttia.
Lentojen saapumistäsmällisyys parani edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta
noin 10 prosenttiyksikköä 80,6 prosenttiin (71,4).
Rahti
Rahdin tuloskehitys säilyi vahvana tammi-maaliskuussa. Finnair Cargon
liikevaihto kasvoi 57 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Japanin,
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanne hidasti kuitenkin rahtikysynnän kasvua.
Rahdin kasvulukuihin vaikutti myönteisesti Euroopan ja Aasian välisen
liikenteen kasvun lisäksi myös viime keväänä aloitettu rahtikoneliikennöinti.
Tarjotut tonnikilometrit kasvoivat 62,4 prosenttia. Myös myynti kasvoi
merkittävästi, mutta alkuvuoden kysyntä on kausiluonteisesti maltillisempaa
kiinalaisen uuden vuoden vuoksi. Myydyt tonnikilometrit kasvoivat 42,5
prosenttia.
Rahdin yksikkötuotto ilman rahtikoneen tuottoja kasvoi 5,5 prosenttia
tarjotulta tonnikilometriltä. Kuljetetun rahdin ja postin määrä kasvoi 38
prosenttia. Kokonaiskäyttöaste laski 8,7 prosenttia.
Ensimmäinen vuosineljännes oli Japanin ja Lähi-idän tilanteen vuoksi odotettua
heikompi, minkä vuoksi kapasiteetin merkittävää lisäystä ei kyetty hyödyntämään
täysimääräisesti.
Uuden rahtilentoyhtiön Nordic Global Airlines Ltd:n (NGA) perustaminen, jossa
Finnair Cargo on vähemmistöosakkaana, on edennyt hyvin tammi-maaliskuun aikana.
Finnairin tavoitteena on investoida liiketoiminnan kasvualueisiin, aikaisemmin
julkaistun suunnitelman ja strategian mukaisesti.
Lentokoulutus
Lentoliikenne-liiketoiminta-alueeseen kuuluvan lentokoulutuksen kysyntä on
kasvussa. Finnair Flight Academyn (FFA) lentosimulaattorit toimivat
tammi-maaliskuussa korkeilla käyttöasteilla. Noin puolet asiakkaista on
Finnair-konsernin ulkopuolisia lentoyhtiöitä.
Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet
Kesäliikennekausi alkoi Finnairin liikenteessä 27.3.2011. Tulevana kesänä
Finnair lentää Aasiaan yhteensä ennätykselliset 74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin.
Finnair tarjoaa nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä
yli 200 reittiparilla. Uutena kohteena avataan toukokuussa Singapore, jonne
liikennöidään päivittäin. Kesäkuussa Finnair lisää vuoroja Hongkongiin. Myös
Chicagoon pääsee suoraan Helsingistä, kun oneworld-kumppani American Airlines
aloittaa liikennöinnin uudella reitillä toukokuun alussa.
Finnair ja sen oneworld-allianssikumppani, australialainen lentoyhtiö Qantas
aloittivat yhteistyölennot Helsingistä Bangkokin kautta Sydneyyn helmikuussa.
Yhteistyölennot Helsingistä Singaporen kautta Melbourneen, Brisbaneen,
Perthiin, Adelaideen ja Sydneyyn alkavat toukokuussa, kun Finnair aloittaa
päivittäiset lennot Singaporeen.
Aikaisemmin lomalentoina lennetyt Malaga ja Toronto muuttuvat kesäkaudella
reittilennoiksi, ja niihin lennetään viitenä päivänä viikossa. Myös
reittilennoksi vaihtuvaan Nizzaan lennetään kolmesti viikossa. Yhtiö avasi myös
uuden välilaskuttoman iltapäivävuoron Tanskan Aarhuusiin yhteistyössä Sun-Airin
kanssa. Slovenian Ljubljanaan on neljä viikkolentoa ja Gdanskiin päivittäinen
yhteys. Puolan-reittiä liikennöidään yhteistyössä Finncomm Airlinesin kanssa,
ja lentojen on tarkoitus jatkua myös talvikaudella. Krakovaan lennetään 31.3.
alkaen kaksi kertaa viikossa ja Venetsiaan kolme kertaa viikossa.
Stuttgartin-liikenne kasvoi 17.4. kahteen päivittäiseen lentoon aiempien 10
viikkovuoron sijasta. Lissaboniin liikennöidään kolme viikoittaista
reittilentoa 18.4. lähtien. 13.5. alkavat lennot Pisaan, jonne lennetään
kahdesti viikossa. Norjan Bergeniin lennetään kolme viikkovuoroa Arlandan
kautta 22.5. lähtien. Uuteen kohteeseen Pohjois-Venäjän Murmanskiin lennetään
kolmesti viikossa kesäkaudella 15.6. lähtien.
Finnair on jatkanut päivittäisiä lentojaan Japaniin ja kuljettanut lennoillaan
humanitaarista rahtia. Lisäksi Finnair tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden
lahjoittaa Finnair Plus -pisteitään Suomen Punaiselle Ristille Japanin
katastrofiavun hyväksi.
Finnair toi vuoden alussa yhteistyössä Diners Club Finlandin kanssa
markkinoille uudenlaisen luottokortin, joka yhdistää Finnair Plus -jäsenkortin
ja Diners Club -luottokortin. Yhteistyö tarjoaa Finnair Plus -jäsenille
mahdollisuuden kerryttää pisteitä entistä nopeammin päivittäisillä ostoksilla,
jolloin jäsenyysedut ovat saavutettavissa aiempaa helpommin.
Maaliskuun alussa Finnair julkaisi matkapuhelimen käyttäjille suunnatun
palveluympäristön, joka kerää yhteen matkustamiseen liittyviä palveluita,
ohjeita ja vinkkejä. Palveluympäristö löytyy osoitteesta m.finnair.com
Lentotoimintapalvelut
Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä
konsernin catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu myös valtaosa
konsernin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien
kiinteistöjen hallinnoinnin ja ylläpidon sekä toimitilapalvelujen hankinta.
Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin konsernin sisäistä
palvelutuotantoa. Liiketoiminta-alueen liikevaihdosta neljännes on konsernin
ulkopuolista.
Avainluvut
----------
Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja tulos
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto milj. euroa 114,5 110,7 3,4
Toiminnallinen liiketulos prosenttia 2,4 1,4
liikevaihdosta
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj. euroa 2,8 1,6 75,0
Henkilöstö
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö, keskimäärin 2 646 2 679 -1,2
Catering-liiketoiminta on lentotoimintapalveluista kannattavinta. Toiminta
jakautuu ateriavalmistukseen ja siihen liittyvään logistiikkaan sekä travel
retail -toimintoihin, joihin kuuluvat lennoilla tapahtuva myynti
ennakkotilauspalveluineen sekä lentoasemamyymälät Helsingissä, Tampereella ja
Turussa.
Cateringin liikevaihto laski edellisvuodesta 2,6 prosenttia, mikä johtui
pääosin lentoyhtiöasiakkaiden konseptimuutoksista ja Finnair Tax Free
Shop-päämyymälän uudistustöistä. Laajennettu Finnair Plus Tax Free Shop
avattiin maaliskuussa 2011 Helsinki-Vantaan kakkosterminaalissa. Toiminnallinen
tulos laski liikevaihdon laskun myötä. Finnair Catering onnistui kuitenkin
sopeuttamaan kulurakenteensa liikevaihtomuutokseen.
Finnair Tekniikka teki lähes nollatuloksen ensimmäisellä neljänneksellä.
Tekniikassa on menossa rakennemuutos, jonka osana yhtiö on päättänyt luopua
ulkopuolisille asiakkaille tarjottavasta syvästi tappiollisesta lentokoneiden
perushuoltotyöstä. Lentokonehuollon alueella keskitytään jatkossa omien
koneiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen tukeen. Finnair Tekniikan
rakennemuutokseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen
maaliskuun lopussa. Yhteensä 450 henkilön vähentymä toteutuu vuoden loppuun
mennessä. Osana rakennemuutosta Finnair Technical Services Oy ja Suomen
Transval Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Finnair Tekniikan
Helsinki-Vantaan varastopalvelujen liikkeenluovutuksesta. Näissä
varastotoiminnoissa työskentelee 75 henkilöä.
Maapalveluja tuottava Northport Oy:n toiminnallinen liiketulos oli
tammi-maaliskuussa lievästi tappiollinen.
Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)
Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa ja Venäjällä
toimivat tytäryritykset sekä liikematkatoimistot Area ja Suomen Matkatoimisto
(SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland
tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat keskittyy
vapaa-ajan matkustajien palveluun tarjoten matkustajille valmismatkojen lisäksi
kaikki vapaa-ajan matkapalvelut. Arean ja Suomen Matkatoimiston vapaa-ajan
liiketoiminta yhdistettiin joulukuussa 2010 Aurinkomatkoihin. Area ja SMT ovat
nykyisin puhtaita liikematkatoimistoja.
Avainluvut
----------
Q1 2011 Q1 2010 Muutos %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto ja tulos
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto milj. euroa 106,6 100,1 6,5
Toiminnallinen liiketulos prosenttia 1,0 0,4
liikevaihdosta
Toiminnallinen liiketulos, EBIT milj. euroa 1,1 0,4
Henkilöstö
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö, keskimäärin 1 025 1 164 -11,9
Talven valmismatkojen kysyntä vilkastui talouden taantuman jälkeen.
Aurinkomatkojen myynti kasvoi Suomessa 10 prosenttia, Venäjällä ja Virossa
vielä voimakkaammin. Lähi-idän levottomuuksien vuoksi Tunisian ja Egyptin
lentosarjat keskeytettiin helmikuussa. Osalle matkustajista saatiin
järjestettyä korvaavat lomapaketit, mutta tuhansia matkoja peruuntui, mikä
heikensi tulosta.
Tarkastelujaksolla liikematkustus Suomesta kasvoi hieman ja Baltiassa selvästi
edellisvuoteen verrattuna. Finnairin liikematkatoimistot kasvattivat
markkinaosuuttaan. Kustannustehokkuutta lisäsi systemaattinen työskentely
yritysten online -varaamisasteen ja matkatoimistojen prosessiautomaatioasteen
nostamiseksi. Matkatoimistojen tuottavuus parani ja tulos kääntyi selvästi
voitolliseksi. Nordic Business Travel Barometerin tutkimuksen mukaan sekä Area
että SMT ovat suomalaisten liikematkustajien asiakastyytyväisyydessä alansa
parhaimmistoa.
Osakkeet
Finnairin markkina-arvo NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli maaliskuun lopussa
492,0 miljoonaa euroa (557,4) ja päätöskurssi oli 3,84 euroa (4,35).
Tammi-maaliskuun aikana Finnairin osakkeen ylin kurssi oli 5,37 euroa (4,40),
alin kurssi 3,74 euroa (3,61) ja keskikurssi 4,66 euroa (3,98). Osakkeita
vaihdettiin 4,8 miljoonaa (4,5) kappaletta arvoltaan 22,2 miljoonaa euroa
(17,8). Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli maaliskuun lopussa
128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8
prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen
osuus oli 15,1 prosenttia (16,3).
Finnairin hallussa oli 31.3.2011 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin
osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia.
Tammi-maaliskuussa yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita.
Hallinto
Finnair julkisti ensimmäisellä vuosineljänneksellä seuraavat muutokset
johtoryhmässä:
-- Gregory Kaldahl aloitti tammikuussa resurssienhallinnan johtajan tehtävässä
sekä Finnair-konsernin johtoryhmän ja johtokunnan jäsenenä.
-- Arja Suominen aloitti Finnair-konsernin viestintä- ja
yhteiskuntavastuujohtajana sekä johtoryhmän ja johtokunnan jäsenenä
14.3.2011.
-- Viestintäjohtaja Christer Haglund jätti tehtävänsä Finnairissa 15.4.2011.
-- Aikaisemmin tiedotetun mukaisesti Finnair-konsernin varatoimitusjohtaja
Lasse Heinonen jättää Finnairin 15.5.2011. Hän on vastannut
rahtiliiketoiminnasta sekä lentotoimintapalveluista, joihin kuuluvat
konsernin tekniset toiminnot, maapalvelut ja catering-liiketoiminta. Hänen
vastuualueensa yksiköt raportoivat jatkossa johtoryhmän muille jäsenille.
24.3.2011 pidetyssä yhtiökokouksessa Finnair Oyj:n hallitukseen seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti kestävälle kaudelle valittiin entisistä
jäsenistä Harri Sailas hallituksen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi Elina
Björklund, Sigurđur Helgason, Satu Huber, Ursula Ranin, Veli Sundbäck ja Pekka
Timonen. Lisäksi uutena jäsenenä valittiin Harri Kerminen.
Finnair Oyj:n hallitus esittää yhtiökokouksessa 24.3.2011 hallituksen
puheenjohtajan tehtävät
jättäneelle ministeri Christoffer Taxellille lämpimät kiitokset hänen
tekemästään arvokkaasta
työstä yhtiön hyväksi vaikeassa toimintaympäristössä ja toimialan murroksen
keskellä. Hänen merkittävä panoksensa yhtiön toiminnan kehittämisessä on ollut
kiistaton.
Yhtiökokouksen päätöksellä yhtiöjärjestyksen tilintarkastajaa koskeva 8 §
muutettiin kuulumaan:
”Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin
hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa
yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.”
Uuden yhtiöjärjestyksen mukaisesti tilintarkastajaksi valittiin uudelleen
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jossa yhtiön päävastuullisena
tilintarkastajana toimii Eero Suomela.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli tammi-maaliskuussa keskimäärin 7 470 työntekijää (7
681). Henkilöstö jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3
505 (3 600), matkapalvelut 1 025 (1 164), lentotoimintapalvelut 2 646 (2 679).
Henkilöstön määrä 31.3.2011 oli 7 627.
Yhtiö sopi katsauskauden jälkeen huhtikuussa Finnairin Teknisten kanssa
palkkaratkaisusta ja solmi Suomen lentovirkailijoiden kanssa vuoden mittaisen
työehtosopimuksen.
Yhteiskuntavastuu
Finnair julkaisi huhtikuussa 2011 yhteiskuntavastuuraportin vuodelta 2010.
Raportti on luettavissa yhtiön verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_12_4.html
FINNAIR OYJ
Hallitus
Katsaukset taulukko-osuudet ja liitetiedot linkkinä
Tiedotustilaisuus
Finnair järjestää mediatilaisuuden 28.4.2011 klo 11 ja analyytikkotilaisuuden
klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3.
Finnair Oyj
Viestintä
Arja Suominen
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Lisätietoja antavat:
Talousjohtaja
Erno Hilden
puhelin (09) 818 8550, fax (09) 818 4092
erno.hilden@finnair.com
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Arja Suominen
puhelin (09) 818 4028, fax (09) 818 4092
arja.suominen@finnair.com
IRO Kati Kaksonen
talousviestintä ja sijoittajasuhteet
puhelin (09) 818 2780, fax (09) 818 4092
kati.kaksonen@finnair.com
Tulostiedotus loppuvuonna 2011:
- Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkaistaan 5.8.2011.
- Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkaistaan 27.10.2011.
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa on Finnairin verkkosivuilla
osoitteessa http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_2.html
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |
| Evästeet |