2017-02-02 08:01:58 CET
2017-02-02 08:01:58 CET
REGULATED INFORMATION
SATO Oyj - Tilinpäätöstiedote
Tilinpäätöstiedote 2016: SATOlla ennätykselliset asuntoinvestoinnit
SATO Oyj, Tilinpäätöstiedote, 2.2.2017 klo 9.00
SATO Oyj:n tilinpäätöstiedote 2016
Yhteenveto ajalta 1.1.-31.12.2016 (1.1.-31.12.2015)
* Asuntoinvestoinnit olivat 572,6 (250,5) milj. €.
* Asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 3 381 (1 184) asuntoa. Rakenteilla
oli 1 232 (1 278) uutta asuntoa. Realisointien jälkeen asuntomäärä kasvoi
1 793 asunnolla.
* Strategian keskiöön nostettu asiakasvetoisuus näkyi vuokrausasteessa, joka
vahvistui jokaisella vuosineljänneksellä, ensimmäisen kvartaalin 94,8
prosentista viimeisen kvartaalin 96,3 prosenttiin. Koko vuoden vuokrausaste
Suomessa oli 95,6 (96,4) %.
* Sijoitettu pääoma oli 3 196 (2 669) milj. €.
* Liiketoiminnan kannattavuutta arvioitaessa merkittävä mittari on sijoitetun
pääoman tuotto, joka oli 9,1 (7,6) %.
* Tulos ennen veroja oli 219,4 (159,4) milj. €. Tulosparannus perustui pääosin
asuntojen positiiviseen arvonmuutokseen, joka oli 124,3 (62,4) milj. €.
Arvonmuutoksen taustalla on keskittyminen kasvavien kaupunkiseutujen
pienempiin asuntoihin.
* Omavaraisuus vahvistui arvonnousun ja omistajien pääomasijoituksen tukemana
ja omavaraisuusaste oli 35,2 (33,3) %.
* Liikevaihto oli 318,0 (323,4) milj. €, josta vuokratuotot olivat 262,7
(249,4) milj. €.
* Osakekohtainen tulos oli 3,22 (2,49) euroa.
Yhteenveto ajalta 1.10.-31.12.2016 (1.10.-31.12.2015)
* Tulos ennen veroja oli 46,5 (57,0) milj. €.
* Tulokseen sisältyvä asuntojen käyvän arvon muutos oli 22,7 (36,1) milj. €.
* Vuokratuotot olivat 67,9 (61,6) milj. €.
* Asuntoinvestoinnit olivat 63,8 (55,5) milj. €.
* Vuokrausaste Suomessa oli 96,3 (96,0) %.
* Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,4 (9,8) %.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
SATO Oyj:n hallitus vahvisti kokouksessaan 1. helmikuuta 2017 yhtiön päivitetyt
taloudelliset tavoitteet. Päivitetyt taloudelliset tavoitteet ovat:
* Omavaraisuusaste yli 35 prosenttia (aikaisempi tavoite yli 30 prosenttia)
* Luototusaste alle 70 prosenttia
* Korkokate yli 1,8-kertainen
* Reaalivakuuksista vapaan omaisuuden aste 60 prosenttia tai enemmän
(aikaisempi noin 50 prosenttia vuoden 2020 loppuun mennessä)
Toimitusjohtaja Saku Sipola:
"Vuosi 2016 oli SATOlle menestyksekäs ja positiivisella tavalla mullistava.
Kestävän menestyksemme ytimeen nostamamme asiakasvetoisuus vauhditti meitä
parempaan asiakaspalveluun, mikä näkyy useissa tuloksissa. Ennätyssuurilla
investoinneilla rakennamme kaupungistuvaa Suomea ja nostamme vuokra-
asuntotarjontamme määrää ja laatua.
Koko henkilöstömme osallistui SATOn uuden strategian valmisteluun. Haimme työhön
kimmokkeita ja ymmärrystä isoista yhteiskunnallisista trendeistä ja muista
toimintaympäristöömme vaikuttavista tekijöistä. Kaupungistumiskehitys on Suomen
kansainvälisen menestyksen avaintekijä. Uskomme, että tulevaisuuden Suomen
kehittyvissä kaupungeissa asuu hyvinvoivia ihmisiä. Omassa strategiassamme
kohdistamme investointimme nopeimmin kasvaville kaupunkialueille.
Käynnissä oleva ennätysvilkas asuntorakentaminen vahvistaa kaupungistuvaa ja
siten kansainvälisesti menestyvää Suomea. Hyvän kehityksen takana on suurien
kaupunkien riittävä kaavoitustyö sekä päätökset tulevista
raideliikenneratkaisuista.
Vauhti on siis hyvä, mutta pääkaupunkiseudun arvioitua 20 000 asunnon ja
Tampereen 3 000 asunnon vajetta (VTT) on nykyiselläkin rakentamistahdilla
kirittävä kiinni useamman vuoden ajan. Tämän lisäksi on rakennettava vuosittain
vähintään 25 000 asuntoa vastataksemme väestörakenteen kehitykseen (VTT). Nyt
tulee välttää kaikkia säädöksiä ja toimenpiteitä, jotka rikkoisivat positiivisen
kehityksen rakentamisen vauhdissa ja asuntotarjonnan lisäämisessä.
On ollut iso ilo nähdä, kuinka henkilöstömme on laajalla rintamalla innostunut
asiakasvetoisen palvelumme kehittämisessä. Suorituksemme parani monella osa-
alueella edellisvuodesta. Seurauksena asukkaidemme suositteluhalukkuus eli NPS
parani ja vuokrausasteemme nousi jokaisena vuosineljänneksenä.
Uudistimme asuntokantaamme ennätyksellisen suurilla investointi- ja
realisointimäärillä. Asuntokanta kasvoi noin 1 800 asunnolla. Aktiivisen
asuntokannan kehitystyön myötä olemme luopuneet väestöltään pienempien
paikkakuntien asuntokannasta ja keskittyneet kasvavien kaupunkiseutujen
pienikokoisiin asuntoihin kaupungistumiskehityksen tukemiseksi. Tämä nopeuttaa
kiinteistöomaisuutemme arvonkehitystä, mikä edelleen mahdollistaa tulevia
investointejamme.
Investointien rahoitusta vahvistettiin SATOn osakkaiden noin 113 miljoonan euron
sijoituksilla yhtiöön sekä uusilla rahoituslähteillä. Rahoitusrakenteemme
muutoksessa merkittävimpiä askelia olivat järjestyksessään toinen 300 miljoonan
euron joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku maaliskuussa sekä syksyyn
sijoittuvat yhteensä 200 miljoonan euron kiinteistövakuudettomat
lainajärjestelyt Aktian ja Euroopan investointipankin (EIP) kanssa.
Kiitän SATOn omistajia, jotka investoivat yhtiöön ja suomalaiseen
kaupungistumiseen merkittävästi vuonna 2017 sekä hallituksen jäseniä,
yhteistyötahojamme, henkilöstöä sekä muita sidosryhmiä hedelmällisestä
yhteistyöstä. Ennen kaikkea kiitän asiakkaitamme, joiden ansiosta SATO-kodit
ovat täynnä elämää."
Tunnusluvut, konserni
Tunnusluvut Q4 2016 Q4 2015 2016 2015
-------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. € 87,2 78,6 318,0 323,4
-------------------------------------------------------------------------------
josta vuokratuotot, milj. € 67,9 61,6 262,7 249,4
-------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. € 59,3 65,9 267,2 196,5
-------------------------------------------------------------------------------
Voitot ja tappiot käypään arvoon
arvostamisesta 22,7 36,1 124,3 62,4
-------------------------------------------------------------------------------
Nettorahoituskulut, milj. € -12,7 -9,0 -47,8 -37,0
-------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj. € 46,5 57,0 219,4 159,4
-------------------------------------------------------------------------------
Tulos / osake (€) 0,66 0,90 3,22 2,49
-------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma / osake (€)**** 22,12 19,53
-------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden painotettu keskiarvo, milj.kpl* 56,6 50,8 54,3 50,8
-------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste (%) 35,2 % 33,3 %
-------------------------------------------------------------------------------
Bruttoinvestoinnit, milj.€ 63,8 55,5 572,6 250,5
-------------------------------------------------------------------------------
prosentteina liikevaihdosta 73,2 % 70,5 % 180,1 % 77,4 %
-------------------------------------------------------------------------------
Realisoinnit, milj. € 35,5 43,4 67,7 95,9
-------------------------------------------------------------------------------
Realisoidut asunnot, kpl 605 665 1267 1743
-------------------------------------------------------------------------------
Taloudellinen vuokrausaste, % 96,3 % 96,0 % 95,6 % 96,4 %
-------------------------------------------------------------------------------
Vuokra-asuntojen vaihtuvuus, % 35,8 % 42,6 % 40,5 % 41,1 %
-------------------------------------------------------------------------------
Hankitut tontit, milj. € 1,4 5,7 13,5 13,2
-------------------------------------------------------------------------------
Valmistuneet asunnot, kpl 338 291 759 861
-------------------------------------------------------------------------------
josta vuokra-asuntoja, kpl: 281 237 702 708
-------------------------------------------------------------------------------
josta myytäväksi tarkoitettuja asuntoja: 57 54 57 153
-------------------------------------------------------------------------------
Myydyt asunnot, kpl 6 33 93 130
-------------------------------------------------------------------------------
Nettovuokratuotto, milj. € 40,7 33,5 166,2 151,8
-------------------------------------------------------------------------------
Nettovuokratuotto, % 5,1 % 5,1 % 5,6 % 6,0 %
-------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,4 % 9,8 % 9,1 % 7,6 %
-------------------------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto, % 12,0 % 18,8 % 15,6 % 13,5 %
-------------------------------------------------------------------------------
Taseen loppusumma, milj. € 3 562,2 2 979,6
-------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma, milj. € 1 252,6 993,2
-------------------------------------------------------------------------------
Vieras pääoma, milj. € 2 309,6 1 986,5
-------------------------------------------------------------------------------
Korollinen vieras pääoma, milj. € 1 943,0 1 676,2
-------------------------------------------------------------------------------
Sijoitusomaisuus, milj.€ 3 383,2 2 752,9
-------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin*** 171 171 170 172
-------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö kauden lopussa 175 170
-------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------
EPRA tunnusluvut ja operatiivinen kassavirta
-------------------------------------------------------------------------------
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings), milj.
€ 16,3 14,7 69,5 64,5
-------------------------------------------------------------------------------
Operatiivinen tulos (EPRA Earnings) /
osake (€) 0,29 0,29 1,28 1,27
-------------------------------------------------------------------------------
Nettovarallisuus (EPRA Net Asset Value),
milj. €***** 1 517,46 1 227,85
-------------------------------------------------------------------------------
Nettovarallisuus (EPRA Net Asset Value) /
osake (€)***** 26,80 24,15
-------------------------------------------------------------------------------
Operatiivinen kassavirta (CE), milj. € 27,7 23,3 86,2 78,1
-------------------------------------------------------------------------------
Operatiivinen kassavirta (CEPS) / osake
(€) 0,49 0,46 1,59 1,54
-------------------------------------------------------------------------------
*Osakkeista vähennetty konsernin omassa
omistuksessa olevat 160 000 osaketta
*** Sisältää kesätyöntekijät
**** Oma pääoma ilman määräysvallattomien
osuutta
***** Sisältää tasearvoon arvostetut
kohteet
-------------------------------------------------------------------------------
Toimintaympäristö
Suomen talous on kääntynyt varovaiselle nousu-uralle ja lähiajan kasvun
ennustetaan asettuvan noin prosentin tuntumaan. Kasvu on perustunut pääosin
yksityiseen kulutukseen ja rakennusinvestointeihin. Viennin näkymät ovat viime
vuosia paremmat, vaikka edelleen vaisut maailmantalouden hitaan elpymisen
vuoksi. Kilpailukykysopimuksen odotetaan parantavan hintakilpailukykyä, mutta
sopimuksen vaikutukset näkyvät talouskehityksessä viiveellä. Julkisen talouden
ennustetaan pysyvän selvästi alijäämäisenä.
Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan edellisvuotta hitaammin, koska
ansiotaso nousee vain maltillisesti ja inflaation ennustetaan kiihtyvän.
Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta työttömyysaste laskee hitaasti avoimien
työpaikkojen ja tarjolla olevan työvoiman kohtaamisongelman vuoksi.
Korkojen nousu on alkanut Yhdysvalloissa, jossa talouskasvu on vahvistunut.
Euroalueen ja Suomen korkojen ennustetaan pysyvän matalana Euroopan keskuspankin
rahapolitiikan ja heikon kasvun seurauksena. Matala korkotaso vaikuttaa
positiivisesti SATOn tulokseen alentamalla rahoituskustannuksia.
Kaupungistumiskehityksen onnistuminen on Suomen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta
aivan olennaista. Asuntorakentaminen on viime aikoina ollut kiivasta ja hyvän
rakentamisen tahdin tulisi jatkua kasvukeskuksissa kysynnän ja tarjonnan
tasapainon saavuttamiseksi. Asuntoinvestointitoiminta on ollut aktiivista vuonna
2016, jolloin noin 40 prosenttia suurimmista kiinteistötransaktioista on ollut
asuntoportfoliokauppoja. Esimerkiksi uusien kerrostaloasuntojen aloituksista
asuntorahastot vastasivat noin kolmanneksesta. Asuntotarjonnan lisäännyttyä
kilpailu asiakkaista on kasvanut. SATOn kilpailuetua kasvatetaan parantamalla
asiakaspalvelua sekä tuomalla uusia palveluja ja asumisen konsepteja rikastamaan
monipuolista asuntotarjontaamme.
Ennakkotietojen valossa asuntokauppamarkkina vuonna 2016 oli parempi kuin kaksi
aiempaa vuotta. Kasvuun on vaikuttanut eniten uusien asuntojen kauppa. Asuntojen
positiivinen hintakehitys SATOn toiminta-alueilla on kasvattanut asunto-
omaisuutemme suurimman osan, eli kauppa-arvomenetelmällä arvioitavan osan käypää
arvoa.
Strategia
Hallitus hyväksyi syksyllä konsernin uudistetun strategian, strategiset
tavoitteet ja osinkopolitiikan.
Globalisaatio, digitalisoituminen ja kestävä kehitys kiihdyttävät
kaupungistumista ja vaikuttavat ihmisten arvoihin ja toimintaan. Siksi myös
asumisen on muututtava. Visiomme mukaan kukoistavissa kaupungeissa asuu
hyvinvoivia ihmisiä. Tehtävämme on mullistaa asuminen, tarjota asiakkaillemme
enemmän kuin seinät.
Luomme toimivan yhteistyöverkoston tarjotaksemme erilaistuviin tarpeisiin
monimuotoista asumista ja palveluja, joista asiakkaamme saavat hyötyjä.
Kasvuinvestointimme kohdistamme pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun,
joissa pitkällä aikavälillä asuntojen kysyntä on suurinta ja arvonnousu vakaata.
Rahoituksen rooli kasvuedellytysten luomisessa on korostunut ja olemme nostaneet
strategiseksi tavoitteeksemme vahvistuvan Investment grade-luottoluokituksen
(nyt Moody's Baa3). Oman pääoman tuottotavoite strategiajaksolla säilyy ollen
12 prosenttia. Lisäksi strategisena tavoitteena on jatkuvasti paraneva
asukkaidemme nettosuositteluhalukkuus NPS.
Uuden osinkopolitiikan mukaan vuosittaiset osingot ovat markkinatilanteesta,
investointitasosta, omavaraisuusasteen kehityksestä ja luototusasteesta riippuen
korkeintaan 40 prosenttia operatiivisesta kassavirrasta.
Liikevaihto, tulos ja taloudellinen asema
SATOn liiketoiminta on sijoitustoimintaa, jossa tulos muodostuu vuokratuotoista,
myyntituloista sekä asuntokannan käyvän arvon muutoksesta. Liiketoimintaan
sijoitettu pääoma vuoden lopussa oli 3 195,6
(2 669,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kannattavuutta arvioitaessa merkittävä
mittari on sijoitetun pääoman tuotto, joka oli 9,1 (7,6) prosenttia.
Konsernin liikevaihto pieneni kertomusvuonna 1,7 prosenttia vertailuvuoteen
2015 nähden ja oli 318,0 (323,4) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos johtuu
aiemmin julkistetusta omistusasuntotuotannon lopettamisesta. Liikevaihdosta
vuokratuottoja oli 262,7 (249,4) miljoonaa euroa. Kasvanut asuntomäärä ja
keskittyminen kasvavien kaupunkien pieniin asuntoihin paransivat vuokratuottoja
5,4 (2,5) prosenttia.
Liikevoitto sisältäen 124,3 (62,4) miljoonan euron käyvän arvon muutoksen kasvoi
36,0 prosenttia ja oli 267,2 (196,5) miljoonaa euroa. Arvonmuutos perustuu
strategian mukaiseen keskittymiseen kasvaviin kaupunkeihin ja pieniin
asuntoihin. Liikevoitto ilman käyvän arvon muutosta oli 143,0 (134,0) miljoonaa
euroa johtuen pääasiassa asuntokannan kasvusta.
Tulos ennen veroja kasvoi 37,6 prosentilla ja oli 219,4 (159,4) miljoonaa euroa.
Tulosparannus perustui pääosin asuntojen positiiviseen arvonmuutokseen ja ruplan
arvon vahvistumiseen. Osakekohtainen tulos oli 3,22 (2,49) euroa.
Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen
ilman käyvän arvon muutosta) oli 86,2 (78,1) miljoonaa euroa. Kassavirran
parannukseen vaikuttivat matala korkotaso ja kulujen hyvä hallinta.
Nettorahoituskustannukset vuonna 2016 olivat 47,8 (37,0) miljoonaa euroa, joka
oli 15 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Tulokseen sisältyvä asuntojen käyvän arvon muutos oli 124,3 (62,4) miljoonaa
euroa. Muutokseen vaikuttivat positiivisesti asuntojen hintojen kehitys ja
joidenkin kohteiden rajoitusten päättyminen sekä tuottovaateiden päivittäminen
osalle kohteita ulkopuolisen arvioitsijan ohjeistuksen perusteella, sekä ruplan
arvon vahvistuminen. Arvioitsija muutti tuottovaateita muuttuneen
markkinatilanteen mukaisesti, mikä nosti asuntojen arvoja.
Lisätietoja käyvän arvon määrityksestä on tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa
13.
Konsernitaseen loppusumma 31.12.2016 oli 3 562,2 (2 979,7) miljoonaa euroa. Oma
pääoma oli 1 252,6 (993,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 22,12
(19,53) euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli 35,2 (33,3) prosenttia, mikä ylittää uuden
tavoitteen mukaisen 35 prosentin tason.
Kesäkuussa loppuunsaatetuilla kahdella osakeannilla SATO Oyj:n omaa pääomaa
vahvistettiin yhteensä 112,9 miljoonalla eurolla.
Vuoden 2016 oman pääoman tuotto ylitti tavoitteena olevan 12 prosentin tason ja
oli 15,6 (13,5) prosenttia.
Rahoitus
Konsernin ja emoyhtiön rahoitustilanne on ollut hyvä koko tilikauden. Konsernin
rahavarat vuoden lopussa olivat 18,3 (60,7) miljoonaa euroa.
Korollinen vieras pääoma tilikauden lopussa oli 1 943,0 (1 676,2) miljoonaa
euroa, josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 1 446,2 (1 356,5) miljoonaa
euroa. Lainaerittely on tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 27.
Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 381,6 miljoonaa euroa. Luototusaste
oli kertomusvuoden lopussa 54,3 (55,3) prosenttia. Tavoitteena on alle 70
prosentin luototusaste.
SATOn tavoitteena on siirtyä kohti pääosin vakuudetonta rahoitusrakennetta ja
samalla varmistaa myös mahdollisimman laaja sekä joustava rahoituspohja sekä
parantaa rahoituksen saatavuutta yhtiön kasvun tueksi. SATO lisäsi
kertomusvuonna reaalivakuudettoman rahoituksen osuutta 38,8 prosenttiin kaikista
lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli vuoden lopussa 53,1
prosenttia. Maaliskuussa laskimme liikkeeseen viisivuotisen 300 miljoonan euron
joukkovelkakirjalainan, jolla on kiinteä 2,375 prosentin vuotuinen korko.
Kesäkuussa SATO allekirjoitti syndikoidun 400 miljoonan euron
rahoituslimiittisopimuksen, jolla jälleenrahoitettiin konsernin olemassa olevat
rahoituslimiitit. Marraskuussa SATO ja Euroopan Investointipankki (EIP) tekivät
sopimuksen pitkäaikaisesta 150 miljoonan euron lainasta. EIP:n ja SATOn
yhteisenä tavoitteena on uusien lähes nollaenergiatalojen rakentaminen ja
konsernin nykyisen asuntokannan energiatehokkuutta parantavien korjausten
toteuttaminen seuraavien vuosien aikana. Joulukuussa SATO ja Aktia Pankki Oyj
sopivat pitkäaikaisesta 50 miljoonan euron reaalivakuudettomasta lainasta.
Rahoituskustannusten vakauttamiseksi ja rahoituksen saatavuuden parantamiseksi
SATO asetti strategiseksi tavoitteekseen vahvistuvan Investment grade
-luottoluokituksen (nyt Moody's Baa3). Kertomusvuoden lopussa lainakannan
keskikorko oli 2,5 (2,5) prosenttia. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti
kiinteäkorkoisten lainojen osuus kaikista lainoista pyritään pitämään yli 60
prosentissa. Tilinpäätöshetkellä osuus oli 82,2 (73,2) prosenttia.
Vuonna 2016 nettorahoituskulut olivat yhteensä 47,8 (37,0) miljoonaa euroa.
Markkinaehtoisen lainakannan keskimaturiteetti oli 4,9 (5,1) vuotta.
Tilikaudella korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus
omaan pääomaan oli -3,4 (2,9) miljoonaa euroa.
Konsernirakenne
SATO Oyj on SATO-konsernin emoyhtiö. Emoyhtiöllä oli kertomusvuoden lopulla
yhteensä 21 (19) liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä.
Asunto-omaisuus ja käypä arvo
SATOn omistuksessa oli 31.12.2016 yhteensä 25 344 (23 551) asuntoa. Asuntojen
määrä lisääntyi vuoden aikana 1 793 asunnolla. Olemassa olevaa asuntokantaa
hankittiin 2 679 (476) ja uudisasuntoja valmistui 702 (708), yhteensä 3 381 (1
184) asuntoa. Realisoituja asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja
oli 1 588.
Asuntojen käypä arvo oli kertomusvuoden lopussa 3 383,2 (2 752,9) miljoonaa
euroa ja käyvän arvon muutos, johon sisältyy vuoden aikana hankitut ja myydyt
vuokra-asunnot, oli 630,3 (224,9) miljoonaa euroa. Investointien ja
realisointien lisäksi arvonmuutokseen vaikuttivat markkinahintojen ja
vuokratuottojen kehitys, ruplan kurssimuutos, tuottoarvojen muutokset
ulkopuolisen arvioitsijan ohjeistuksen perusteella ja joidenkin kohteiden
rajoitusten päättyminen.
Asuntojen arvosta noin 79 prosenttia on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella
ja yhteensä noin 13 prosenttia Tampereella ja Turussa sekä noin 4 prosenttia
Oulussa ja Jyväskylässä. Pietarin asuntokanta edustaa noin 4 prosenttia arvosta.
Asunto-omaisuuden kehittäminen
Kehitämme asunto-omaisuuttamme investoinnein ja realisoinnein sekä
korjaustoiminnalla.
Investointitoiminnalla luodaan kasvuedellytyksiä ja uudistetaan asuntokantaa.
Investoinnit kohdistetaan pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun.
Kertomusvuonna asuntoinvestoinnit olivat yhteensä 572,6 (250,5) miljoonaa euroa,
mikä on lähes kaksinkertainen verrattuna liikevaihtoon. Uudisasuntojen osuus oli
153,5 (136,7) miljoonaa euroa, mikä oli noin 26,8 prosenttia kaikista
investoinneista. Tilikauden lopussa Suomessa oli sitovia hankintasopimuksia
121,2 (148,8) miljoonan euron arvosta.
Kertomusvuoden aikana Suomessa hankittujen asuntojen lukumäärä oli 3 307 (1
037), joista valmistuneita uudisasuntoja oli 628 (561). Vuoden lopussa Suomessa
oli rakenteilla 1 232 (1 204) asuntoa.
Merkittävimmät investoinnit olivat SVK Yhtymä Oy:n osakekannan hankinta
suunnatulla osakeannilla, jonka myötä SATOlle siirtyi 1 255 vuokra-asuntoa, ja
Suomen Laatuasunnot Oy:ltä ostetut 1 015 asuntoa. Joulukuussa SATO osti Patrizia
Immobilien KAG Greater Helsinki Oy:n, jossa on yhteensä 113 asuntoa Helsingissä,
Espoossa ja Vantaalla.
Asuntoja realisoitiin Suomessa 1 267 (1 743) yhteisarvoltaan 67,7 (95,9)
miljoonaa euroa. Merkittävin realisointi oli 294 asunnon myynti KAS-konsernille
joulukuussa. Realisoidut asunnot sijaitsevat pääosin SATOn tavoitetoimialueen
ulkopuolella.
Asuntojen laadun parantamiseen sisältäen asuntojen korjaukset ja kiinteistöjen
perusparannukset käytettiin Suomessa 45,2 (57,3) miljoonaa euroa.
Kiinteistökehitys
Kiinteistökehityksellä luomme pohjaa ja jatkuvuutta investoinneille. Oma
tonttivaranto tuo kilpailuetua mahdollistamalla tulevaisuuden kysyntään
parhaiten sopivien asuntojen kehittämisen.
Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo kertomusvuoden lopussa oli 62,0 (57,5)
miljoonaa euroa. Vuoden aikana hankittiin uusia tontteja omistukseen arvoltaan
13,5 (13,2) miljoonaa euroa. Lisäksi tehtiin esisopimuksia noin 45 000
kerrosneliömetrin kaavoitettavista rakennusoikeuksista yhteensä runsaan 700
asunnon toteuttamista varten. Vuoden aikana myydyn tai asuntotuotantoon käytetyn
tonttivarannon kirjanpitoarvo oli 22,4 (23,6) miljoonaa euroa.
Vireillä olevia kaavakehityshankkeita oli mm. Helsingin Oulunkylässä, Haagassa,
Patolassa ja Puistolassa sekä Espoon Soukassa, Finnoossa ja Karakalliossa.
Vireillä olevista kaavakehityshankkeista omien tonttien täydennysrakentamiseksi
suunnitteilla on noin 120 000 kerrosneliömetriä asuntorakennusoikeutta, noin
2 000 asunnon verran. Omille tonteille täydennysrakentamista varten valmistui
asemakaavoja, joissa on yhteensä noin 50 500 kerrosneliömetriä
asuntorakennusoikeutta. Täydennysrakentamisella saadaan monipuolisesti hyötyjä
alueella jo asuville, tuleville asukkaille, alueen palveluntarjoajille sekä
yhteiskunnalle. Alueen palvelujen pysyvyys vahvistuu, kunnat säästyvät
kunnallistekniikkainvestoinneilta ja alueen imago paranee.
Uudistuotantoa käynnistettäessä arvioidaan, mitkä asunnot soveltuvat vuokra-
asunnoiksi ja mitkä myydään valmistumisen jälkeen omistusasunnoiksi. Tilikauden
aikana konsernille valmistui Suomessa 628 (561) vuokra- ja 57 (153) myytävää
asuntoa. Vuoden lopussa uudistuotannosta oli myymättä 27 (52) valmista ja 0 (55)
rakenteilla olevaa omistusasuntoa hankinta-arvoiltaan yhteensä 16,1 (48,7)
miljoonaa euroa.
Vuokraus
Tehokkaalla vuokraustoiminnalla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon
hankinta. Vuokrauspalvelu hoidetaan pääasiassa SATOn vuokraustoimipisteissä.
Lisäksi asiakkaan on helppo löytää sopiva koti SATOn sähköisissä kanavissa.
SATOn taloudellinen vuokrausaste oli Suomessa keskimäärin 95,6 (96,4)
prosenttia. Vuokrausaste vahvistui jokaisella vuosineljänneksellä, ensimmäisen
kvartaalin 94,8 prosentista viimeisen kvartaalin 96,3 prosenttiin. Vaihtuvuus
oli keskimäärin 40,5 (41,1) prosenttia, josta asukkaiden vaihdot toiseen SATO-
asuntoon olivat 7,9 (8,5) prosenttia. Asuntojen vaihtuvuutta lisäsi ja
vuokrausastetta laski kasvanut asuntotarjonta SATOn toiminta-alueilla.
Asiakaspysyvyyden lisäämiseksi tulemme uusimaan asukkaidemme asunnon
vaihtotilanteisiin liittyvää palveluamme.
SATOn asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat vuoden lopussa 16,47 (16,39)
euroa/m(2)/kk.
Asuntojen nettovuokratuotto oli vuoden 2015 tasolla, mikä vastasi ilmoittamaamme
ohjeistusta, ja oli 166,2 (151,8) miljoonaa euroa. Nettovuokratuottoprosentti
oli 5,6 (6,0). Investointien myötä uudistunut asuntokanta, hoitokulujen
maltillinen kehittyminen sekä vuokraustoiminnan ja asiakaspalvelun kehittäminen
tukivat nettovuokratuottojen kasvua.
Liiketoiminta Pietarissa
Pietarin asuntomarkkina vastaa kooltaan Suomen asuntomarkkinaa.
Investointitoiminnan laajentaminen Pietariin vuodesta 2007 alkaen on lisännyt
mahdollisuuksia SATOn kasvulle. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on
rajattu 10 prosenttiin.
Kertomusvuoden lopulla Pietarin asunto-omaisuuden käypä arvo oli yhteensä 128,6
(106,1) miljoonaa euroa, mikä on 3,8 prosenttia SATOn asunto-omaisuuden arvosta.
Arvonmuutos oli 19,8 (-5,4) miljoonaa euroa, joka aiheutui valuuttakurssin
muutoksesta. Sitovia hankintasopimuksia oli vuoden lopulla yhteensä 0,0 (2,4)
miljoonan euron arvosta. Valmiita asuntoja Pietarissa oli yhteensä 534 (460) ja
rakenteilla olevia ei vuoden lopulla ollut (74). SATO pidättäytyy uusista
investointipäätöksistä toistaiseksi Venäjällä.
Asuntojemme vuokrausaste Pietarissa oli kertomusvuonna keskimäärin 82,2 (82,7)
prosenttia. Valmiin asuntokantamme vuokrausaste parani jatkuvasti vuoden
edetessä, mutta edellisvuotta hieman alhaisempi vuokrausaste johtuu 74 asunnon
valmistumisesta vuokraukseen vuoden puolivälissä.
Venäjällä inflaatio oli arvion mukaan 5,8 (12,9) prosenttia. SATOn vuokrat
muuttuivat ruplamääräisesti -0,7 (3,3) prosenttia. Ruplan arvon vahvistumisen
johdosta euromääräiset vuokrat kuitenkin nousivat ja olivat vuoden lopussa
15,33 (12,54) €/m(2)/kk.
Asiakkuudet
Asiakkaiden vaatimustaso on noussut ja odotukset asunnon ja palvelun laatua
kohtaan ovat erilaistuneet. Haluamme kehittää toimintaamme sekä tuote- ja
palveluvalikoimaamme parantaaksemme jatkuvasti SATO-asiakkuudesta syntyvää
kokemusta. Asiakaskokemuksen kehitystä mitataan asukkaiden
nettosuositteluhalukkuudesta kertovalla NPS-arvolla, ja tavoitteenamme on
jatkuvasti paraneva NPS. Vuoden 2016 NPS:n mittaustavalla parannus oli 2
prosenttiyksikköä.
Vuoden lopulla käynnistimme kolme strategista kehitysohjelmaa
asiakastyytyväisyyden ja -pysyvyyden vahvistamiseksi. Ohjelmien toteuttamiseksi
vahvistamme kevään 2017 aikana mm. asiakasrajapinnassa toimivaa henkilöstöämme
noin 30 uudella satolaisella.
Kehitystoiminta
Kehitystoiminta kohdistui mm. strategiakehitykseen, digitaalisten palvelujen ja
IT-järjestelmien kehittämiseen sekä uusien konseptien suunnitteluun.
Kehitystoimintaan käytettiin yhteensä 0,9 (1,2) miljoonaa euroa, mikä vastaa
noin 0,3 prosenttia liikevaihdosta.
SATOn uudistettu missio on mullistaa asuminen - tarjota asiakkailleen enemmän
kuin seinät. Käynnistämme muutoksen kolmen strategisen ohjelman avulla. Asiakas
ensin -ohjelman tavoitteena on rakentaa uudenlaista palvelukulttuuria. OmaSATO-
kehitysohjelmassa lisäämme digitaalisia palveluja, joista uuden asunnon
löytämistä helpottava palvelu avataan keväällä 2017. Kolmannen ohjelman
tavoitteena on uusien asumisen vaihtoehtojen tuominen markkinoille.
Vastuullisuus
Kestävä kehitys on megatrendi, joka vaikuttaa ihmisten arvoihin ja
käyttäytymiseen. Vastuullisten toimintatapojen merkitys yrityksille on kasvanut
ja SATO on jatkuvasti päivittänyt ja uusinut toiminnassaan noudatettavia ohjeita
ja periaatteita. SATOn liiketapaohje, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
ja vastuullisuuspolitiikka ovat luettavissa internet-sivuilla sato.fi.
Kertomusvuonna SATO osallistui toistamiseen Global Real Estate Sustainability
Benchmark (GRESB) -vastuullisuusarviointiin ja sijoittui jälleen parhaaseen
Green Star -luokkaan. Omassa vertailuryhmässään listaamattomien
asuntosijoittajien joukossa SATO oli pohjoismaisista asuntosijoittajista paras
viidestä ja eurooppalaisista kuudes kahdestakymmenestäneljästä.
Maailmanlaajuisesti yhtiö oli 65 osallistuneesta asuntosijoittajasta
yhdeksänneksi paras.
Vuonna 2016 SATO valmisteli uuden liiketapaohjeen yhdessä henkilöstönsä kanssa.
Liiketapaohjeen myötä SATO päivitti linjauksensa muun muassa kohtuullisesta
vieraanvaraisuudesta ja teki päätöksen ottaa käyttöön Raportoi väärinkäytöksistä
-kanava sidosryhmille ja henkilöstölle. Uusi liiketapaohje otettiin käyttöön
1.1.2017.
Ympäristövaikutukset
Energiankulutuksen hillinnällä on keskeinen rooli asumisesta syntyvien
haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyssä. SATO allekirjoitti lokakuussa
kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen, joka kattaa vuodet 2017-2025. SATO on
ollut osapuolena myös tätä edeltävissä vuokra-asuntoyhteisöjen
energiansäästösopimuksissa, ensimmäisestä vuonna 2002 allekirjoitetusta
sopimuksesta lähtien. Lisäksi SATO on sitoutunut Helsingin kaupungin
ilmastokumppaniksi.
Uudessa kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa SATO sitoutuu alentamaan
talojen lämmön ja sähkön yhteenlaskettua energiamäärää 10,5 prosenttia vuoden
2014 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Entistä vaativammat tavoitteet kannustavat
meitä jatkamaan vastuullisuuden edelläkävijänä.
Kertomusvuonna normitettu lämmön ominaiskulutus laski 3,3 prosenttia ja sähkön
1,0 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Veden ominaiskulutus laski 1,4 prosenttia.
Euroopan investointipankin kanssa marraskuussa allekirjoitetun
rahoitussopimuksen tavoitteena on uusien lähes nollaenergiatalojen rakentaminen
ja konsernin nykyisen asuntokannan energiatehokkuutta parantavien korjausten
toteuttaminen seuraavien vuosien aikana.
Kertomusvuonna SATOn asunnoista syntyvät ominaispäästöt olivat 34,7 (33,5)
hiilidioksidiekvivalenttikilogrammaa asuntoneliömetriä kohden. Tavoitteena on
vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2013
tasoon verrattuna.
Konsernin ympäristöohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan internet-sivuilla
sato.fi/ymparisto-ohjelma.
Riskienhallinta
SATOn riskienhallinta perustuu hyvää hallintotapaa koskeviin ohjeisiin sekä
strategia- ja vuosisuunnitteluprosessiin sisältyvään systemaattiseen
riskiarviointiin. Riskien hallitsemiseksi käynnistetään tarvittaessa
toimenpiteitä, joilla pyritään estämään riskien toteutumista tai pyritään
tehostamaan osa-alueen seurantaa. Sisäinen tarkastustoiminta kohdistetaan
strategia- ja vuosisuunnitteluprosessin riskiarviointien mukaisesti.
SATOn raportointikäytäntöä muutettiin 1.1.2014 alkaen siten, että asuntojen
arvonmuutos esitetään tuloslaskelmassa. Tämän johdosta asuntojen hintatason
kehitys ja Pietarissa sijaitsevan omaisuuden osalta valuuttakurssin muutokset
voivat tuoda tulokseen vaihteluja.
Asuntojen myynnin ja vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät
suhdannevaihteluihin ja kysynnän muutoksiin.
Asunto-omaisuuden arvon myönteinen kehitys ja asuntojen vuokrattavuus
varmistetaan keskittymällä kasvukeskuksiin. Suunnitelmallisella
korjaustoiminnalla kehitetään konsernin asuntokannan laatua. Energiatehokkuus-
ja ympäristövaatimusten muutokset voivat vaikuttaa SATOn sijoitusasuntojen
korjauskustannusten nousuun.
SATO toimii Venäjällä vain Pietarissa. Pietarin toiminta sisältää
toimintaympäristöön liittyvien riskien lisäksi valuuttariskin. Tiedossa olevat
kohteiden hankintaan liittyvät valuuttamääräiset maksuerät suojataan konsernin
rahoituspolitiikan mukaisesti. Pietarin osuus konsernin kaikista
asuntosijoituksista on rajattu 10 prosenttiin. SATOn asunto-omaisuudesta noin
neljä prosenttia on Pietarissa. SATO pidättäytyy uusista investointipäätöksistä
toistaiseksi Venäjällä.
Kumppaneilta ostettavien palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi hankinnat on
hajautettu useammalle palveluntuottajalle.
Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen osuus
kaikista lainoista pyritään pitämään yli 60 prosentissa. Konsernissa on asetettu
vähintään 35 prosentin omavaraisuusastetavoite.
Konsernin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskit on suojattu
asianmukaisilla vakuutuksilla.
Riskienhallinnasta on lisätietoja internet-sivuilla sato.fi/riskienhallinta.
Vireillä olevat oikeudenkäynnit
SATOlla ei ole vireillä mitään viranomaismenettelyitä, oikeudenkäyntejä tai
välimiesmenettelyitä, joilla olisi merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen
tilanteeseen tai kannattavuuteen eikä SATO ole tietoinen tällaisten menettelyjen
uhkasta.
Osakkeet
SATO Oyj:n osakepääoma 31.12.2016 oli 4 442 192,00 euroa ja osakkeiden lukumäärä
56 783 067 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeet ovat arvo-
osuusjärjestelmässä, jota ylläpitää Euroclear Finland Oy.
SATO Oyj:n omistuksessa on 160 000 kappaletta omia osakkeita. Osakemäärä vastaa
0,3 prosenttia kaikkien osakkeiden lukumäärästä.
SATO Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
omistivat 31.12.2016 yhteensä
179 000 yhtiön osaketta.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 175 (170) henkilöä. Vakituisessa
työsuhteessa oli 160 (160) ja määräaikaisessa työsuhteessa 15 (10) henkilöä.
Konsernin henkilöstö oli vuoden aikana keskimäärin 170 (172) henkilöä.
Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi SATO osallistui Vastuullinen
kesäduuni -kampanjaan ja kesätöihin palkattiin yhteensä 25 nuorta.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat SATOn neljän suurimman, arvo-
osuusjärjestelmään lokakuun 1. päivänä rekisteröitynä olleen osakkeenomistajan
edustajat, jotka hyväksyvät tehtävän. Toimikuntaan kuuluvat Erik Selin (Balder),
Hans Spikker (APG), Hanna Hiidenpalo (Elo) ja Matti Harjuniemi (Rakennusliitto).
Vuoden 2016 yhtiökokouksen valmistelusta vastanneeseen nimitystoimikuntaan
kuuluivat Erik Selin (Balder), Andrea Attisani (APG), Hanna Hiidenpalo (Elo)
sekä Reima Rytsölä (Varma).
Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat
SATOn hallitukseen ovat kuuluneet varsinaiseen yhtiökokoukseen 3.3.2016 saakka
puheenjohtaja Esa Lager ja varapuheenjohtaja Jukka Hienonen sekä jäsenet Andrea
Attisani, Esa Lager, Tarja Pääkkönen, Timo Stenius sekä Ilkka Tomperi.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 3.3.2016 hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin
seitsemän jäsentä.
Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Erik Selinin. Hallituksen
jäsenistä valittiin jatkamaan Andrea Attisani, Jukka Hienonen, Esa Lager, Tarja
Pääkkönen ja Timo Stenius. Uudeksi jäseneksi valittiin Marcus Hansson. Andrea
Attisani jätti tehtävänsä SATO Oyj:n hallituksessa heinäkuussa.
Vuonna 2016 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallitustyöskentelyä tukee kaksi
hallituksen jäsenistä nimettyä valiokuntaa: nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
sekä tarkastusvaliokunta.
Toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Saku Sipola ja toimitusjohtajan
sijaisena oikeustieteen kandidaatti, ekonomi Tuula Entelä.
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, tilintarkastusyhteisö, jonka
päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Lasse Holopainen, KHT.
Johtoryhmän jäsenet
Johtoryhmään kuuluivat 31.12.2016 toimitusjohtaja Saku Sipola, Antti Aarnio
(liiketoimintajohtaja, investoinnit 17.2.2016 alkaen), Monica Aro (markkinointi-
ja viestintäjohtaja 28.11.2016 saakka, kehitysjohtaja 28.11.2016 alkaen), Antti
Asteljoki (liiketoimintajohtaja, asuntoliiketoiminta 16.5.2016 alkaen), Miia
Eloranta (markkinointi- ja viestintäjohtaja 28.11.2016 alkaen), Tuula Entelä
(liiketoimintajohtaja, liiketoiminnan kehitys 28.11.2016 saakka, konsernin
johtoryhmän jäsen 31.12.2016 saakka) ja Markku Honkasalo (talousjohtaja
1.12.2016 alkaen).
Johtoryhmään ovat lisäksi kuuluneet Pasi Suutari, joka on toiminut
aluetoiminnasta, uudisasunnoista ja peruskorjauksista vastaavana
liiketoimintajohtajana 16.2.2016 saakka, ja Esa Neuvonen, joka on toiminut
talousjohtajana 6.11.2016 saakka.
Näkymät
Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien
luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys,
kilpailutilanne sekä korkotaso.
Suomen kansantalouden arvioidaan jatkuvan loivalla kasvu-uralla ja yleisen
luottamusilmapiirin pysyvän keskimääräistä korkeammalla tasolla. Korkotason
arvioidaan pysyvän vuonna 2017 matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti
SATOn rahoituskustannuksiin.
Kasvava kaupungistuminen ja maahanmuutto luovat hyvät pitkän ajan edellytykset
investointien jatkamiselle Suomessa. Nettomuuton osuuden väestönlisäyksestä on
ennustettu olevan suurinta SATOn toiminta-alueilla. Asuntorakentamisen volyymin
tulisi pysyä tasolla, joka pitkällä aikavälillä tasapainottaa kysynnän ja
tarjonnan suhteen. Tämä edellyttää riittävää tonttitarjontaa ja rakentamista
koskevan regulaation purkamista sekä vuokra-asuntojen omistamiseen kannustavaa
toimintaympäristöä.
SATOn nettovuokratuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tasolla.
Vuokrankorotusten arvioidaan olevan maltillisia.
Noin 80 prosenttia SATOn asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jossa
hintojen arvioidaan kehittyvän muuta maata positiivisemmin.
Venäjän talouden ennustetaan kehittyvän hitaasti.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 239 829 144,49 euroa,
josta tilikauden voitto oli 52 631 635,21 euroa. Yhtiön ulkona olevien osinkoon
vuodelta 2016 oikeuttavien osakkeiden määrä on 56 623 067 kappaletta.
Osinkopolitiikan mukaan vuosittaiset osingot ovat markkinatilanteesta,
investointitasosta, omavaraisuusasteen kehityksestä ja luototusasteesta riippuen
korkeintaan 40 prosenttia operatiivisesta kassavirrasta.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2016
(0,50 per osake vuodelta 2015) ja että voittovaroihin siirretään 52 631 635,21
euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut
olennaisia muutoksia.
Suurimmat osakkeenomistajat
· Balder Finska Otas AB (omistaja: Fastighets Ab Balder, 100 %) 53.6%
· Stichting Depositary APG Strategic Real Estate Pool 22.6%
(omistaja: Stichting Pensioenfonds ABP, >95 %;
manageri: APG Asset Management NV),
· Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 12.7%
· Valtion Eläkerahasto 4.9%
· Rakennusliitto ry 1.1%
· Muut osakkeenomistajat (84 kpl), 5.1%
30.12.2016 konsernilla oli 89 arvo-osuusrekisteriin merkittyä osakkeenomistajaa.
SATO Oyj:n osakkeiden vaihtuvuus kertomusvuoden aikana on ollut 1,2 %.
Lisätietoja: www.sato.fi.
Yhtiökokous 2017
SATO Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 8.3.2017.
Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2017
Vuoden 2017 osavuositiedotteet julkaistaan seuraavasti:
27.4.2017 Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2017
16.8.2017 Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2017
31.10.2017 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2017
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Saku Sipola, p. 0201 34 4001
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226
www.sato.fi
SATO OYJ
Saku Sipola
Toimitusjohtaja
LIITTEET
Tilinpäätös 2016
Tilinpäätösesitysmateriaali 2016
JAKELU
NASDAQ OMX, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi
SATO Oyj on yksi Suomen johtavista vuokranantajista. SATOn tavoitteena on
tarjota kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot ja erinomainen asiakaskokemus.
SATOn omistuksessa vuoden 2016 lopussa yhteensä noin 25 300 asuntoa Suomen
suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.
Edistämme toiminnallamme kestävää kehitystä ja aloitteellisuutta sekä toimimme
avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa lisäarvon tuottamiseksi.
Toimimme pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kasvatamme asunto-omaisuuden arvoa
investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.
SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 318,0 miljoonaa euroa, liikevoitto
267,2 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 219,4 miljoonaa euroa. SATOn
sijoitusomaisuuden arvo on noin 3,4 miljardia euroa.
[]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |