2016-03-23 09:01:09 CET
2016-03-23 09:01:09 CET
REGULATED INFORMATION
Työttömyysvakuutusrahasto - Tilinpäätöstiedote
Työttömyysvakuutusrahasto : Tilinpäätöstiedote vuodelta 2015
Työttömyysvakuutusrahasto Tilinpäätöstiedote
23.3.2016 klo 10.00
Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tilinpäätös ja toimintakertomus tammi-
joulukuu 2015
1. Toimintakertomus
1.1. Hallituksen toimintakertomus
Työttömyysvakuutusrahaston tulos vuodelta 2015 oli edelleen selvästi
alijäämäinen
* Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot yhteensä 3 330 (3 031) miljoonaa
euroa
* Maksetut työttömyysetuudet ja hallintokulut yhteensä 4 002 (3 706) miljoonaa
euroa
* Nettovarallisuuden muutos (vuositulos) -677 (-672) miljoonaa euroa
* Nettovarallisuus -686 (-9) miljoonaa euroa
* Sijoitukset ja varat yhteensä 604 (498) miljoonaa euroa
* Nostettuja lainoja ja muita velkoja yhteensä 1 290 (507) miljoonaa euroa
* Työttömyysaste keskimäärin 9,4 % (8,7 %)
* Sijoitusten tuotto 0,2 % (0,6 %)
Sulkuihin on merkitty vuoden 2014 tiedot.
1.1.1. Työttömyysvakuutusrahaston toimintaympäristö
Rahaston tulos oli hiukan odotettua heikompi vuonna 2015
TVR:n hallinto hyväksyi talousarvion elokuussa 2014 ja siinä rahaston alijäämän
ennakoitiin olevan 547 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tilinpäätös osoittaa 677
miljoonan euron alijäämää vuodelle 2015, joka on suurin vuotuinen alijäämä
Työttömyysvakuutusrahaston historiassa. Työttömyysvakuutusrahaston
nettovarallisuus oli negatiivinen eli TVR:llä oli velkaa 686 (9) miljoonaa euroa
vuoden 2015 lopussa.
Suomen taloussuhdanne pysyi heikkona vuoden 2015 aikana. Kokonaistuotannon määrä
ei juurikaan kasvanut, vienti supistui ja työllisyys heikkeni. Tehtyjen
työtuntien määrä supistui jonkin verran ja palkkasummakehitys oli keskimääräistä
heikompaa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edelleen tuntuvasti vuoden
2015 aikana. TVR päätti talousarviossaan esittää maltillista
työttömyysvakuutusmaksujen korottamista vuodelle 2015. Tästä huolimatta TVR:n
vastuulla olevat työttömyysturvan menot rahoitettiin vuonna 2015 osittain
lainanotolla, kun suhdannepuskuriin määriteltyä liikkumavaraa käytettiin
ensimmäistä kertaa velkapuolella. Suomen työttömyysaste kohosi virallisen
tilaston mukaan 0,7 prosenttiyksikköä (8,7 -> 9,4 %). Rahaston menot kasvoivat
vastaavasti 8 %.
Rahaston varsinaiset tulot olivat 3 330 (3 031) miljoonaa euroa ja menot 4 002
(3 706) miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä oli 677 (672) miljoonaa euroa.
Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat
pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä
palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut
sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa
ennakoidut menot.
Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja
muutettaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu
muutos tehdään sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan
työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden elokuussa laadittavan
talousarvion ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan tilinpäätöksen erotuksena
syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 5 % menoista
viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2015 ennustepoikkeama oli keskimääräistä
pienempi.
Maksuvalmius oli vuoden 2015 alkupuolella kohtuullinen, kun suhdannepuskuri ja
positiivinen kassavirta riittivät menojen rahoittamiseen. Kesäkuusta alkaen
maksuvalmiutta oli kuitenkin vahvistettava merkittävällä velanotolla.
Rahoitusmarkkinoiden epävarma tilanne korostui edelleen rahaston
sijoitustoiminnassa siten, että varoja ohjattiin merkittävässä määrin korkean
likvidisyyden omaaviin matalatuottoisiin kohteisiin.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrien vahvistamisessa noudatetaan vuodesta 2011
alkaen menettelyä, jonka mukaan Työttömyysvakuutusrahasto tekee seuraavan vuoden
maksujen määriä koskevan esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun
loppuun mennessä (Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 18 § 6 momentti). Tämä
aiempaa varhaisempi aikataulu lisää seuraavaa vuotta koskevan talous- ja
työllisyysennusteen epävarmuutta. Työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit
vahvistetaan hallituksen esityksen pohjalta eduskunnassa. Maksujen määriä
koskevaa esitystä on mahdollista tarkentaa eduskuntakäsittelyn aikana.
Vuoden 2016 työttömyysvakuutusmaksuprosentteja esitettiin korotettavaksi
Työttömyysvakuutusrahasto esitti 28.8.2015 sosiaali- ja terveysministeriölle,
että sekä työnantajan keskimääräistä että palkansaajan
työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentteja korotettaisiin 0,5
prosenttiyksiköllä kumpaakin vuodelle 2016.
Eduskunta hyväksyi tämänsisältöisen hallituksen esityksen marraskuun lopussa
2015.
TVR on siirtynyt IFRS-standardien soveltamiseen vuoden 2014 tilinpäätöksestä
alkaen. IFRS-standardeihin siirtymiseen liittyvää työtä on jatkettu vuonna 2015.
Rahaston hallintokulut
Rahaston hallintokulut olivat 9,7 (9,3) miljoonaa euroa. IFRS-standardien
soveltamiseen siirtymisen vaikutukset hallintokuluissa ovat pääosin näkyneet
kehittämismenojen aktivoimisina.
Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksut
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi
tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston tehtäväksi vuoden 2013
alussa. Ensimmäinen vuosi 2013 sujui toiminnallisesti hyvin ja tavoitteiden
mukaisesti. Vuonna 2014 käsiteltiin ensimmäisen kerran kahden vuoden maksuja
samaan aikaan, kun ennakkomaksujen lisäksi määrättiin edellisen vuoden
lopullisia maksuja. Vuonna 2014 työmäärä kasvoi ennusteita korkeammaksi laskien
palvelutason alle tavoitteen. Työttömyysvakuutusrahasto valmistautui vuoteen
2015 kehittämällä prosessejaan edellisen vuoden tietoja analysoimalla sekä
vahvistamalla maltillisesti henkilöstömäärää vakuutusmaksujen määräämisessä ja
perinnässä. Valmistelut onnistuivat ja vuoden 2015 aikana palvelutaso ylitti
tavoitteet.
Työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen ja perinnän siirrolle asetetut
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2015 kuten myös
vuosina 2013 ja 2014. Perinnän siirrolla tavoiteltu vuosittainen 10 miljoonan
kustannussäästö saavutettiin toteuman ollessa 9,7 (9,9) miljoonaa euroa vuonna
2015.
Työnantajan koulutuskorvaus
Työnantaja voi saada verovähennystä henkilöstönsä koulutuskustannuksista niin
sanotun kolmea koulutuspäivää koskevan lain perusteella. Työnantajat, jotka
eivät ole elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain soveltamispiirissä,
voivat saada vastaavan vähennyksen työttömyysvakuutusmaksusta. Tällaisia
työnantajia ovat muun muassa kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Oikeus
koulutuskorvaukseen alkoi vuoden 2014 alusta ja vähennys myönnettiin työnantajan
hakemuksesta ensimmäisen kerran vuoden 2015 aikana, kun
Työttömyysvakuutusrahasto vahvisti vuoden 2014 lopullisen
työttömyysvakuutusmaksun määrän.
Vuoden 2015 aikana Työttömyysvakuutusrahasto hyvitti koulutuskorvauksia 468
työnantajalle noin 9,4 miljoonaa euroa. Hakemuksissa ilmoitettujen
koulutuspäivien lukumäärä oli yhteensä noin 480 000. Koulutuskorvausta
hakeneista työnantajista 225 oli kaupunkeja tai kuntia.
1.1.2. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät
Rahoitettavat työttömyysetuudet
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain
(555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa
työttömyyspäivärahojen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
maksettavien päivärahojen sekä vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä
osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa.
Tässä mainitut etuudet maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki
maksetaan Koulutusrahastosta. Lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto vastaa
työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työttömyysvakuutusmaksusta, joka
maksetaan Eläketurvakeskuksen kautta työeläkelaitoksille.
Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen
ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden
riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviin. Rahasto
maksaa ennakkonsa työttömyyskassoille kaksi kertaa kuukaudessa, kuukauden
ensimmäisenä pankkipäivänä ja lähinnä 15. päivää olevana pankkipäivänä.
Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran
kuukaudessa sen ensimmäisenä pankkipäivänä. Vuonna 2015 sosiaali- ja
terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain
tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä
muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin.
Vuoden 2015 aikana Suomessa toimi 29 (30) työttömyyskassaa, joista kaksi oli
yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu
työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 66,63 (67,58) euroa päivässä.
Vuonna 2015 työttömyyskassoille suoritettiin työttömyysetuuksien rahoitukseen
kaikkiaan 1 703 (1 651) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja
terveysministeriön osuutena kassoille 1 142 (1 054) miljoonaa euroa.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain
mukaan työntekijäin työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista.
Työttömyysturvan lisäpäivärahoja, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu
lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työtön voi siirtyä
työttömyysturvan lisäpäiville, kun hän on ehtinyt täyttää 59 vuotta ennen kuin
500. ansiopäivärahapäivä täyttyy. Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja
nousee 60 vuoteen ja vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuoteen.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja
muutosturvalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat
että Kansaneläkelaitos. Työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän
rahoitukseen ei käytetty rahaa vuonna 2015. Vuoden 2015 alusta lukien ylempien
ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen laskentasääntöä muutettiin siten, että
päivärahojen taso alenee hieman. Korotettuun ansio-osaan tehtiin sama muutos.
Muutoksella toteutettiin hallituksen kehyspäätökseen sisältynyt päivärahamenojen
leikkaus. Muutos pienentää ansiopäivärahamenoa. Valtiontalouden säästön
toteuttamiseksi työttömyysvakuutusrahasto tilittää säästön määrän (n. 50
miljoonaa euroa) vuosittain Kansaneläkelaitokselle perusturvan rahoitukseen.
Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a §:n nojalla eri aloilla
vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain
päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille
palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on
edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut
keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan
ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Lisäksi rahaston
hallitus on kiinnittänyt huomiota jäsenmaksurasituksen tasoon suhteessa muihin
työttömyyskassoihin sekä jäsenmaksun muutoksiin kahtena edellisenä vuonna.
Tasaukseen käytettiin vuonna 2015 yhteensä 10 miljoonaa euroa (10).
Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli
noin 0,35 (0,40) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin
edellisen vuoden tapaan kahdeksalle palkansaajakassalle. Tasauspäätöksen
perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos
kertomusvuonna ja vuonna 2014.
Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläkekertymän
rahoitus
Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut
Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyyden, koulutus-
ja vuorotteluvapaan ajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja
(työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu määrätään siten, että
sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta
kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin
keskimääräistä työeläkemaksua.
Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2015 oli
900 (821) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin kertomusvuoden aikana ennakkona.
Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö
jälkikäteen vuoden 2016 aikana.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain
(1295/2006) 62 ja 133 §:ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion
Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2015 oli 7,7 (6,1)
miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kertomusvuoden maksun
suuruuden jälkikäteen vuoden 2016 aikana.
Työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun tuoton
tilitys Kansaneläkelaitokselle
Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja
23 §:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta
Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin
kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden
arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja
terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 13,5 (14,2) prosenttia.
Ennakkomaksua suoritettiin 121 (52) miljoonaa euroa.
Koulutusrahaston etuuksien ja toiminnan rahoitus
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13
§:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 §:n mukaan
aikuiskoulutustuen ansio-osan ja ammattitutkintostipendin sekä näiden
hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta.
Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle kertomusvuonna yhteensä 98
(84) miljoonaa euroa. Menojen kasvu on johtunut aikuiskoulutustuen menojen
tuntuvasta kasvusta.
Palkkaturvan rahoitus
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 §:n
nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa
työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2015
palkkaturvakustannuksia maksettiin 21 (27) miljoonaa euroa. Palkkaturvamenon
tuntuva lasku johtui konkurssien vähentyneestä määrästä sekä takaisinperinnän
kautta saatujen palautusten määrän kasvusta.
Rahaston tehtävä EU-koordinaatiossa
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklasta säädetään
niistä tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi työskenneltyään muussa
jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan.
Suomessa Työttömyysvakuutusrahasto on säädetty toimivaltaiseksi laitokseksi
ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen osalta EU:n perusasetusta
toimeenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm. perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7
kohdan mukaisten työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista
työttömyyspäivärahoista aiheutuvien korvausten maksaminen ja periminen. Vuonna
2015 rahasto maksoi näitä korvauksia yhteensä 57 300 euroa ja rahastolle
maksettiin yhteensä 73 700 euroa.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen, perintä ja valvonta
Työttömyysvakuutusmaksut
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto teki 28.8.2014 sosiaali- ja
terveysministeriölle esityksen vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksujen määristä.
Työnantajan maksuprosentit nousivat vuodelle 2015, ja ne olivat 0,80 (0,75) %
palkasta 2 025 000 (1 990 500) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä
osalta maksu oli 3,15 (2,95) %. Työnantajien keskimääräinen maksu oli 2,34
(2,20) %.
Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,80 (0,75) % palkkojen
määrästä 2 025 000 (1 990 500) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä
osalta 2,10 (1,95) %.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu oli 0,80 (0,75) % palkkojen määrästä
2 025 000 (1 990 500) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 2,35
(2,35) %.
Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien
työttömyysvakuutusmaksu oli 0,80 (0,75) % palkkasummasta.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen
0,65 (0,50) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan
työttömyysvakuutusmaksu oli 0,24 (0,19) %.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksutuloja kirjattiin yhteensä 1 626 (1 524)
miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 493 (471) miljoonaa
euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksutuloja kirjattiin 489 (378) miljoonaa
euroa, josta kunnat ja kuntayhtymien osuus on 106 (83) miljoonaa euroa.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä
Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 7 luvun mukaisesti.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi
tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston vastuulle
vakuutusvuodesta 2013 alkaen.
Työttömyysvakuusrahasto määräsi vuoden 2015 aikana työttömyysvakuutusmaksuja
noin 2,2 (2,0) miljardia euroa. Työttömyysvakuutusmaksuja palautettiin noin 93
miljoonaa euroa. Määrätyt maksut saatiin perittyä kattavasti, kun vuoden 2015
aikana erääntyneistä maksuista avoimiksi jäi noin 0,24 prosenttia.
Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän valvonta
Työttömyysvakuutusrahaston tehtävä on valvoa laissa säädettyjen
työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttämistä. Valvonnan
avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi
ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että maksut peritään
oikeansuuruisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyysmaksuvelvollisuuden
laiminlyönteihin.
Työttömyysvakuutusrahaston vuonna 2013 ja vuonna 2014 perimien
työttömyysvakuutusmaksujen valvonta aloitettiin 16.11.2015, kun
työttömyysvakuutusrahaston perimien maksujen valvontaan tarkoitettu
tietojärjestelmä saatiin tuotantoon.
Vuoden 2015 aikana valvontaan otettiin noin 200 (400) tapausta. Vuoden 2015
aikana valvonnassa varmistettiin puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksutuloa yhteensä
1,2 (3,2) miljoonaa euroa.
Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu
Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työnantajilta työttömyysturvan
omavastuumaksuja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ns. lisäpäiväoikeuden
rahoittamiseksi. Omavastuumaksun määräytymisestä sekä maksun perintämenettelystä
säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (1998/555) 8a
-luvussa. Työttömyyskassat ja Kela ilmoittivat kertomusvuonna
Työttömyysvakuutusrahastolle noin 12 000 (12 000) uutta omavastuuasiaa. Rahasto
määräsi työnantajalle omavastuumaksun noin 3 000 (2 800) tapauksessa.
Määrättyjen omavastuumaksujen keskiarvo oli noin 17 000 (19 000) euroa.
Keskimääräinen käsittelyaika maksupäätökseen johtaneissa tapauksissa oli 74 (73)
päivää. Vuonna 2015 työnantaja valitti 15 (65) omavastuumaksupäätöksestä.
Työsopimuslain 12:3:n mukainen yhteensovitus
Työsopimuslain mukaan työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa
tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa, jos kantajalle on
työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua
työttömyyspäivärahaa.
Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna noin 1 100 (1 000) lausumaa.
1.1.3. Työttömyysvakuutusrahaston talous
TVR:n nettovarallisuus ja suhdannepuskuri
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan
Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa
olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien
työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen
erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on viiden
prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten menojen määrä.
Suhdannepuskurissa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa
työttömyysastetta vastaava menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan
siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, 2 860
miljoonaa euroa vuonna 2015, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä
työttömyysasteprosentilla (9,4) ja kerrotaan luvulla 5. Laissa tarkoitettu
puskurin enimmäismäärä vuonna 2015 oli 1 521 miljoonaa euroa.
Työttömyysvakuutusrahaston nettovarallisuus oli -686 miljoonaa euroa
(velkapuolella) vuoden 2015 lopussa.
Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaan rahastolla tulee olla
likvidejä varoja sijoitettuna alle vuoden mittaisiin
rahamarkkinainstrumentteihin vähintään määrä, joka vastaa yhden kuukauden
menoja. Tämä rahamäärä on noin 300 miljoonaa euroa. Edellä kuvattua ns.
likviditeettipuskuria jouduttiin vuoden 2015 aikana rahoittamaan velanotolla.
Hallintoneuvosto päätti täydentää sijoitusperiaatteita kevätkokouksessa 2015
velka-asioiden osalta määrittelemällä suositukset velkaantumisen kestosta.
Sosiaali- ja terveysministeriölle toimitetun vuotta 2016 koskevan talousarvion
mukaan rahaston nettovarallisuus olisi 1 300 miljoonaa euroa negatiivinen
31.12.2016. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioidaan, että nettovarallisuuden määrä
on vuoden 2016 lopussa noin 1 100 miljoonaa euroa negatiivinen (velkapuolella).
Velkarahoituksen järjestäminen
TVR:n nettovarallisuus painui negatiiviseksi vuonna 2014 ja kehitys voimistui
vuonna 2015. Tähän liittyen Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi
16.12.2014 velanhoitosuunnitelman vuodelle 2015. Suunnitelmaa toteutettiin
kalenterivuoden aikana aktiivisesti. TVR solmi keväällä 2015 kuuden merkittävän
pohjoismaisen pankin kanssa yhteensä 1 000 miljoonan euron määräiset
valmiusluottolimiittisopimukset, joihin sisältyy Suomen valtion omavelkainen
takaus määrältään 770 miljoonaa euroa. Valmiusluottolimiittiä ei käytetty vuoden
2015 aikana.
Työttömyysvakuutusrahasto hankki aktiivisesti velkapääomia suoraan
pääomamarkkinoilta. TVR toteutti vuoden 2015 aikana kaksi pörssilistatun
joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua kolmen ja neljän vuoden juoksuajoilla
yhteismäärältään 900 miljoonaa euroa. Lisäksi TVR laski säännöllisesti
liikkeeseen lyhytaikaisia alle vuoden mittaisia yritystodistuksia kotimaisilla
rahamarkkinoilla ja vahvisti tällä tavoin maksuvalmiuttaan. Euroopan
keskuspankki otti heinäkuussa 2015 TVR:n jvk- lainat osaksi julkisten lainojen
osto- ohjelmaa (PSPP).
Luottoluokituslaitos Standard & Poor's (S&P) vahvisti 21.5.2015 TVR:lle
luottoluokituksen AA+ vakain näkymin. S&P muutti 7.10.2015 TVR:n näkymät
vakaista negatiivisiksi liittyen siihen, että se oli tehnyt vastaavan muutoksen
Suomen valtion luokituksessa 25.9.2015.
Vuoden 2015 tilinpäätökseen kirjatusta velkarahoituksen määrästä (1 109
miljoonaa euroa) 898 miljoonaa euroa oli katettu joukkovelkakirjojen
liikkeeseenlaskuilla ja 212 miljoonaa euroa yritystodistusten
liikkeeseenlaskuilla.
Maksuvalmius säilyi koko vuoden hyvällä tasolla ja vastasi keskimäärin kahden
kuukauden menoja.
Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi 24.11.2015 velanhoitosuunnitelman
vuodelle 2016.
Sijoitustoiminta
Työttömyysvakuutusrahasto harjoittaa sijoitustoimintaa siinä laajuudessa, kuin
se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien kassaylijäämien
sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi. Vuonna 2015 sijoitettava
varallisuus oli rahoitettu pääosin velkarahoituksella.
Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli
kertomusvuoden lopussa 604 (498) miljoonaa euroa.
Rahoitusmarkkinat kehittyivät melko vakaasti vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta
epävarmuus ja markkinaheilunta lisääntyivät loppuvuotta kohti mentäessä.
Osakkeiden arvot kohosivat edelleen, euron arvo heikentyi ja raaka-aineiden
hinnat laskivat jyrkästi. Pitkien korkojen lasku jatkui erityisesti
matalariskisissä lainoissa. Keskuspankit pyrkivät edelleen tukemaan taloutta
kevyen rahapolitiikan keinoin, joskin USA:n keskuspankki ilmoitti pyrkimyksestä
muuttaa politiikan suuntaa asteittain. Talous piristyi euroalueella jonkin
verran vuoden aikana ja työttömyys kääntyi laskuun. Toisaalta huoli kehittyvien
talouksien kehityksestä voimistui loppuvuodesta ja esimerkiksi Kiinan
osakemarkkinoilla koettiin huomattavaa kurssilaskua.
Työttömyysvakuutusrahaston sijoitussuunnitelmassa vuodelle 2015 otettiin
huomioon taserakenteen muuttunut tilanne sen suhteen, että sijoitettava
varallisuus jouduttiin rahoittamaan kalenterivuoden aikana velkarahoituksella.
Sijoitussalkun riskitaso pyrittiin pitämään edelleen matalana ja turvaavuuden
korostaminen jatkui sijoituksien allokoinnissa.
Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden aikana kaksi kertaa, ja sijoituksia
tehtiin aktiivisesti rahamarkkinainstrumenteissa, joukkolainoissa ja pienessä
määrin osakkeissa. Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina
rahamarkkinasijoituksiin 207 (212) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 242
(206) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin 0 (0,3) miljoonaa euroa.
Vuonna 2015 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 0,2 prosentin tuoton.
Tuotto oli selvästi alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto,
mutta oli ennakoidun mukainen ja vertailukelpoinen sijoitustoiminnan
vertailutuoton kanssa.
Työttömyysvakuutusrahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan
siten, että rahaston toimisto hallinnoi likvidejä korkosijoituksia ja
pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja
rahaston kesken. Vuoden lopussa kaikki ulkopuoliset varainhoitosopimukset
purettiin ja ko. varat siirrettiin toimiston hoitoon.
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka
toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden
tai vakavaraisuuden, tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin
tai strategian toteuttamiseen.
Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden
saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat
oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn.
Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan riskienhallintasuunnitelmassa ja
rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston
taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa
luottamusta.
Riskienhallinta on osa Työttömyysvakuutusrahaston valvontajärjestelmää.
Riskienhallinnan organisoinnissa TVR:n riskienhallinta kuten koko sisäinen
valvonta on ylimmän johdon vastuulla, mutta toiminta edellyttää koko henkilöstön
panostusta.
Riskienhallinnan toimintoja ohjaa ja koordinoi toimitusjohtaja apunaan sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan työryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna 2015.
Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa.
Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan
kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vuosittain
määritettävien työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn avulla. Rahaston
keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen
oikean tason ja tasaisuuden turvaaminen.
Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään
suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston
riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri muuttui vuoden 2015 aikana negatiiviseksi ja
velkarahoitusta jouduttiin käyttämään tuntuvasti työttömyysturvamenojen
rahoittamiseen. Työttömyysvakuutusrahaston nettovarallisuus oli vuoden 2015
lopussa 686 miljoonaa euroa negatiivinen.
Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien
realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka
aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston
likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitustoimintaa ja
riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä
sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä
sijoitussuunnitelmassa ja velanhoitosuunnitelmassa.
Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa
kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva
riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Vuonna 2015 osakesijoitusten
riskiluku oli 25 (25) %, joukkolainasijoitusten neljä (neljä) prosenttia ja
rahamarkkinasijoitusten yksi (yksi) prosentti.
Työttömyysvakuutusrahaston merkittävimmät riskit liittyvät suhdannepuskurin
riittävyyteen ja maksuvalmiuden hoitoon, kykyyn reagoida toimintaympäristössä
tapahtuviin muutoksiin, tietojärjestelmien toimivuuteen sekä tietopääoman
saatavuuteen ja säilyttämiseen.
Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että
työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin
nojaten turvaavalle tasolle. Matalasuhdanteessa puskuri voi siirtyä
velkapuolelle, jolloin maksuvalmiuden varmistaminen on hoidettava ainakin
osittain velkarahoituksella. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan
sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2015
lopussa puskurin varallisuus (nettovarallisuus) oli -686 miljoonaa euroa.
Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius oli varmistettu pitkäaikaisilla
joukkovelkakirjalainoilla (898 milj. eur) sekä liikkeeseenlasketuilla
yritystodistuksilla (212 milj. eur), kokonaislainanotto oli siten 1 109
miljoonaa euroa.
Maksuvalmiuden hoitoon liittyvää riskiä pyritään hallitsemaan tuottavan ja
turvaan sijoitustoiminnan lisäksi kattavin lainajärjestelyin. TVR:llä on
yritystodistusohjelman ns. back up- fasiliteettina valmiusluottolimiitti
määrältään 300 miljoonaa euroa ja jvk-lainojen liikkeeseenlaskujen rinnalla
valtion takaama valmiusluottolimiitti määrältään 700 miljoonaa euroa.
Muutosvalmiuteen liittyvää riskiä pyritään hallitsemaan hyvällä
toimintaympäristön tiedossa olevien muutosten ennakoinnilla. Tämä edellyttää
aktiivista yhteydenpitoa kaikkiin sidosryhmiin ja erityisesti
päätöksentekijöihin.
Tietohallinnon ja tietojärjestelmien merkitys on kasvanut huomattavasti TVR:n
toiminnassa viime vuosina. Niin ikään avainosaamisen saatavuus sekä
avainhenkilöstön ja tietopääoman säilyttäminen on TVR:n toiminnan kannalta
keskeistä. TVR hallitsee näihin liittyviä riskejä toiminnan
jatkuvuussuunnittelu-, valmius- ja varamiesjärjestelyiden sekä
tietojärjestelmiensä toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantamisen avulla.
1.1.4. Henkilöstö
Toimitusjohtaja Heikki Pohja jäi eläkkeelle 28.2.2015. Oikeustieteen kandidaatti
Janne Metsämäki aloitti rahaston uutena toimitusjohtajana 1.1.2015.
Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 101 (98).
Henkilötyövuosina mitattuna henkilömäärä oli 89,1 (82,3).
Henkilökunnasta 37 (38) oli miehiä ja 64 (60) naisia. Henkilökunnan keski-ikä
oli 38 (37) vuotta ja keskimääräinen palvelusaika rahastossa oli 4,3 (3,5)
vuotta.
Koulutuspäivien määrä henkilöä kohti oli keskimäärin 6 (4) päivää.
Rahastossa on käytössä työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä sekä
johtamista ylläpitävä ja parantava tulospalkkiojärjestelmä.
Sairauspoissaolot olivat keskimäärin 9 (8) päivää/ henkilötyövuosi, EK:n
tilaston mukaisesti laskettuna 2,96 % (2,59 %).
1.1.5. Hallinto
Työttömyysvakuutusrahasto laski vuoden 2015 aikana liikkeeseen kaksi julkisesti
noteerattua joukkovelkakirjalainaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssa. Tämän vuoksi
TVR:n hallitus päätti vuonna 2015, että TVR noudattaa soveltuvin osin
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia. TVR on julkaissut listayhtiöiden
hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7
luvun 7 §:ssä tarkoitetun liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää
koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) erillisenä kertomuksena
sivustollaan. TVR:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti
saatavilla Työttömyysvakuutusrahaston www-sivuilta.
Hallintoneuvosto
Valtioneuvosto nimitti 27.11.2013 työmarkkinaosapuolten esityksestä
hallintoneuvoston jäsenet toimikaudeksi 1.1.2014 - 31.12.2016. Vuonna 2015
hallintoneuvoston jäseninä ovat olleet
puheenjohtaja Riku Aalto, Metallityöväen Liitto
SAK
toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, JHL
SAK
hallituksen jäsen George Berner, Berner Oy
EK
palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunki, 16.1.2015 alkaen
KT
hallituksen puheenjohtaja Kimmo Hovi, 1.11.2015 alkaen
MTA
toimitusjohtaja Tauno Kekäle, VAMK, 1.8.2015 alkaen
EK
toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, Rudus Oy
EK
*toimitusjohtaja Ritva Laakso-Manninen, Haaga-Helia Oy, 1.6.2015 asti
EK
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat
Akava
puheenjohtaja Jorma Malinen, Proliitto
STTK
toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy
EK
*toimitusjohtaja Marjatta Nummela, Harviala Oy 31.10.2015 asti
MTA
ketjujohtaja Harri Ojanperä, SOK 12.3.2015 alkaen
EK
puheenjohtaja Ann Selin, PAM SAK
henkilöstöjohtaja Ari Svensk, Keskon Päivittäistavarakauppa
EK
hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Talvitie, Vaasan HaO
KiT
puheenjohtaja Rauno Vesivalo, Tehy ry, 30.1.2015 alkaen
STTK
apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Helsingin kaupunki
KT
erikoistuva lääkäri Jaana Ylä-Mononen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
KT
hallituksen pj. Antti Zitting, Sacotec Components
EK
Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Ann Selin ja varapuheenjohtajana George
Berner. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa.
Hallitus
Hallintoneuvosto nimitti 28.8.2014 sekä sähköpostikokouksessaan 18.12.2014
hallituksen jäsenet vuodeksi 2015 työmarkkinaosapuolten esityksestä.
Hallintoneuvoston 17.3.2015 pidetyssä sähköpostikokouksessa se myönsi eron Seppo
Saukkoselle 1.3.2015 alkaen ja valitsi tilalle Miia Kanniston 17.3.2015 alkaen.
Kokouksessaan 22.4.2015 hallintoneuvosto myönsi eron KT:n edustaja Markus
Mankinille 7.4.2015 alkaen ja valitsi tilalle Jorma Palolan 22.4.2015 alkaen.
puheenjohtaja Sture Fjäder Akava
varatoimitusjohtaja Pekka Hotti EK
johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen EK
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT
puheenjohtaja Lauri Lyly SAK
asiantuntija Miia Kannisto, 17.3.2015 alkaen
EK
*työmarkkinalakimies Markus Mankin, 7.4.2015 asti
KT
puheenjohtaja Antti Palola STTK
neuvottelupäällikkö Jorma Palola 22.4.2015 alkaen
KT
työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala KiT
asiantuntija Vesa Rantahalvari EK
toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola MTA
*asiantuntija Seppo Saukkonen, 1.3.2015 asti
EK
edunvalvontajohtaja Saana Siekkinen SAK
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Rantahalvari ja varapuheenjohtajaksi
Sture Fjäder. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 14 kertaa.
Rahaston hallitus päätti 27.8.2013 käynnistää voimassa olevan strategian
päivitystyön, joka päättyi maaliskuussa 2015.
Tilintarkastajat ja sisäinen tarkastus
Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Tarkastustoimintaa johti KHT Juha Wahlroos.
Rahaston sisäistä tarkastusta hoiti tilintarkastusyhteisö BDO.
Tarkastustoimintaa johti JHTT Helge Vuoti.
Toimisto
Työttömyysvakuutusrahaston toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa
Kansakoulukuja 1.
Edustukset
Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi
Janne Metsämäki ja varajäsenenä Tapio Oksanen.
Jäsenyydet
Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen
yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan
Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin
(ESIP) sekä pohjoismaisen Nordiskt Socialförsäkringsmöten (NSF) jäsen. Rahasto
on tarkkailijajäsen eurooppalaisessa työmarkkinajärjestöjen hallinnoimien
sosiaalivakuutuslaitosten järjestössä (AEIP).
1.1.6. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Talouden kehitys on jatkunut epävarmana alkuvuodesta 2016. Työttömien
työnhakijoiden määrän arvioidaan lisääntyvän edelleen vuoden 2016 aikana
verrattuna vuoteen 2015, joskin työttömyyden kasvu voi hidastua. TVR arvioi,
että maksetut työttömyysturvamenot lisääntyvät vuonna 2016 edellisvuoteen
verrattuna.
Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius on ollut kohtuullisen hyvä, mikä johtuu
vakuutusmaksutuottojen etupainotteisuudesta sekä vuoden alusta korotetuista
työttömyysvakuutusmaksuista. Rahasto on jatkanut marraskuussa 2015 hyväksytyn
velanhoitosuunnitelman toimeenpanoa. Mahdollisen velkarahoituksen tarve
tarkentuu kevään aikana.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä on sujunut suunnitelmien
mukaan. Palvelutaso vakuutusmaksujen asiakaspalvelussa on ollut erinomainen
vuodenvaihteen ruuhkahuipusta huolimatta. Sähköisen asiointipalvelun käyttö on
lisääntynyt selvästi. Palvelutaso perinnässä on ollut hyvä.
2. Tilinpäätös (IFRS)
2.1. Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta
Euro Liite 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Kerätyt maksut
Työttömyysvakuutusmaksut 5 3 330 197 485 3 030 983 611
-------------------------------------------------------------------------------
Kerätyt maksut yhteensä 3 330 197 485 3 030 983 611
-------------------------------------------------------------------------------
Tilitetyt maksut
Maksutilitykset 6 -3 992 308 742 -3 696 652 542
Hallintokulut 7 -9 737 672 -9 315 401
-------------------------------------------------------------------------------
Tilitetyt maksut yhteensä -4 002 046 414 -3 705 967 943
-------------------------------------------------------------------------------
Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään
arvoon arvostamisesta 13 970 356 3 933 522
Rahoituskulut 8 -5 782 531 -796 720
-------------------------------------------------------------------------------
NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS -676 661 104 -671 847 529
-------------------------------------------------------------------------------
2.2. Laskelma nettovarallisuudesta
Euro Liite 31.12.2015 31.12.2014
----------------------------------------------------------------------
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9 528 916 775 272
Aineettomat hyödykkeet 10 1 567 325 259 143
Muut saamiset 12 328 038 328 038
----------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 424 279 1 362 453
----------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset varat
Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 11 5 538 004 6 186 960
Muut saamiset 12 139 141 653 65 913 426
Sijoitusomaisuus 14 370 511 273 384 867 010
Rahavarat 15 86 390 563 39 438 501
----------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset varat yhteensä 601 581 493 496 405 898
----------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------
Varat yhteensä 604 005 772 497 768 351
----------------------------------------------------------------------
Edellisiltä tilikausilta -9 196 153 662 651 376
Tilikaudelta -676 661 104 -671 847 529
----------------------------------------------------------------------
NETTOVARALLISUUS -685 857 257 -9 196 153
----------------------------------------------------------------------
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Lainat 16 897 635 070 0
----------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset velat yhteensä 897 635 070 0
----------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset velat
Lainat 16 215 366 391 267 935 925
Työttömyysvakuutusmaksuvelat 11 43 241 208 42 340 019
Muut velat 17 133 620 359 196 688 561
----------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset velat yhteensä 392 227 959 506 964 504
----------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------
Velat yhteensä 1 289 863 029 506 964 504
----------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------
Nettovarallisuus ja velat yhteensä 604 005 772 497 768 351
----------------------------------------------------------------------
2.3. Rahavirtalaskelma
Euro 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 3 375 110 951 3 063 948 273
Tilitetyt maksut -3 918 679 279 -3 629 250 315
Maksetut korot -8 815 490 -2 635
-------------------------------------------------------------------------------
Varsinaiseen toimintaan käytetyt
nettorahavarat -552 383 818 -565 304 677
-------------------------------------------------------------------------------
Investointien rahavirrat
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -100 697 -372 886
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntitulo 200 2 950 000
Aineettomien hyödykkeiden hankinta -47 728 -104 986
Sijoitusinstrumenttien ostot -2 614 283 673 -10 520 924 043
Sijoitusinstrumenttien myynnit 2 362 413 593 10 842 089 036
Muut pitkäaikaiset varat 328 038 328 038
-------------------------------------------------------------------------------
Investoinneista kertyneet nettorahavarat -251 690 267 323 965 159
-------------------------------------------------------------------------------
Lainojen nostot 851 026 147 255 897 751
-------------------------------------------------------------------------------
Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 851 026 147 255 897 751
-------------------------------------------------------------------------------
Rahavarojen nettolisäys / -vähennys 46 952 062 14 558 233
Rahavarat tilikauden alussa 39 438 501 24 880 268
-------------------------------------------------------------------------------
Rahavarat tilikauden lopussa 86 390 563 39 438 501
-------------------------------------------------------------------------------
2.4. Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
1. Yleiset tiedot
Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto ("TVR", "Rahasto")
(y-tunnus 1098099-7) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja
terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka
päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Rahasto myös ohjaa, kehittää
ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää
ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Lisäksi rahasto
käsittelee työnantajan koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus perustuu lakiin
koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Työttömyysvakuutusrahaston kotipaikka on
Helsinki ja osoite Kansakoulukuja 1, 00100 Helsinki.
Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä
työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen
perintä on ollut tapaturmavakuutuslaitosten tehtävänä vuoden 2012 loppuun
saakka. Työttömyysvakuutusrahasto ryhtyi hoitamaan työttömyysvakuutusmaksujen
perintää vuoden 2013 alusta alkaen.
Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain
rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella.
Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot.
Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien
rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta
(1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen
(862/1998) niihin tehtyine muutoksineen.
Seuraavassa esitetään rahaston tilinpäätöksessä sovelletut keskeiset
laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä
tilikausilla, ellei muuta mainita.
2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
2.1 Laatimisperusta
Työttömyysvakuutusrahaston tilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2015 voimassa olevia IAS-
ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä
tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
vaatimusten mukaiset.
Työttömyysvakuutusrahasto on julkiseen valtaan sidoksissa oleva, voittoa
tavoittelematon rahasto, jonka toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien
rahoituksesta, asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta ja
Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen, kuten kohdassa 1
on todettu.
TVR kerää ja tilittää työttömyysvakuutusmaksuja. TVR ei harjoita sellaista
liiketoimintaa, jossa tavaroiden myynnistä tai palveluiden tuottamisesta
kertyisi tuottoja. TVR:n toiminnan luonteesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa,
eikä tavanomaisia tulouttamisperiaatteita voida soveltaa. IFRS-standardit eivät
suoraan sääntele TVR:n kaltaisen rahaston IFRS-tilinpäätöksen rakennetta eikä
sen liiketoimien kirjaamis- ja arvostamisperusteita. TVR:n IFRS-tilinpäätöksen
laatimisessa on noudatettu IFRS-standardien viitekehystä ja standardien yleisiä
kirjaamis- ja arvostamisperiaatteita. Mainituista seikoista johtuen TVR:n IFRS-
tilinpäätöksen päälaskelmat ovat laskelma nettovarallisuuden muutoksesta,
laskelma nettovarallisuudesta sekä rahavirtalaskelma.
Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyysvakuutusmaksujen sekä sijoitus- ja
rahoituserien summana muodostuu yhteisön tilikauden nettovarallisuuden muutos.
Rahaston varojen ja velkojen erotus kuvastaa kertynyttä nettovarallisuutta,
josta käytetään myös termiä suhdannepuskuri. Liitetiedossa 4.2 kuvataan
tarkemmin suhdannepuskuria. TVR:llä ei ole osakkeita eikä omaa pääomaa. Tästä
syystä IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa oman pääoman muutoksista vaan
nettovarallisuuden muutos esitetään erillisessä päälaskelmassa.
Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut sellaisia liiketoimia, jotka
olisi tullut kirjata muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä IFRS tilinpäätös
ei sisällä laskelmaa muista laajan tuloksen eristä.
TVR ei toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy eikä osta vakuutus- tai
jälleenvakuutussopimuksia. Tästä syystä rahaston toiminta ei kuulu IFRS 4
Vakuutussopimukset -standardin soveltamisalaan.
Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostamisperusta on alkuperäinen hankintameno,
josta poiketen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja
-velat arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätöksen luvut on esitetty euroina,
ellei muuta mainita.
IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen
keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta
harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Liitetiedossa 3
kuvataan keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia
ratkaisuja.
2.1.1 Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei ole vielä otettu
käyttöön
Työttömyysvakuutusrahasto ottaa vuonna 2016 käyttöön seuraavat standardit ja
tulkinnat, joiden soveltaminen ei ole vielä pakollista laaditussa
tilinpäätöksessä.
* Muutos IAS 1: Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (Disclosure
Initiative). Muutos rohkaisee yhteisöjä arvioimaan esitettäviä liitetietoja
ja niiden ryhmittelyä. Muutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta
rahaston tilinpäätökseen.
* IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs
2012-2014). Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta rahaston
tilinpäätökseen.
Työttömyysvakuutusrahasto ei ole vielä soveltanut seuraavia uusia ja muutettuja
standardeja ja tulkintoja, jotka on jo julkaistu, mutta jotka eivät ole Euroopan
unionin hyväksymiä. Rahasto aikoo soveltaa niitä voimaantulopäivänä, tai
seuraavan tilikauden alusta alkaen, jos voimaantulopäivä on eri kuin tilikauden
ensimmäinen päivä.
IFRS 9 tulee korvaamaan IAS 39:n kokonaisuudessaan. Osia IAS 39 -standardista
siirtyy muuttumattomana uuteen standardiin. Pääasialliset muutokset ovat
seuraavat: IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat on luokiteltava kolmeen
arvostusryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon muun
laajan tuloksen kautta kirjattavat ja käypään arvoon tuloslaskelman kautta
kirjattavat. Ryhmä määräytyy alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä riippuen
yhteisön liiketoimintamallista, jonka mukaan rahoitusvaroja hallinnoidaan, sekä
instrumentin rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen osalta standardi
vastaa useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. Arvonalentumisten osalta on
otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS
39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Suojauslaskentaa on
muutettu niin, että se heijastaa paremmin riskienhallinnan strategiaa ja
tavoitteita. Standardia sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2018 tai
myöhemmin.
IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajien on kirjattava lähes kaikista
vuokrasopimuksista taseeseensa tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastava
vuokrasopimusvelka sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä. Standardia
sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2019 tai myöhemmin.
Rahasto arvioi tällä hetkellä uusien standardien soveltamisen vaikutuksia.
Muulla jo julkaistulla, mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai
IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta TVR:lle.
2.2 Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on TVR:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Rahaston ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan
määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttasidonnaiset talletukset
arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, jolloin valuuttakurssien
vaikutukset on esitetty osana käyvän arvon kokonaismuutosta.
2.3 Työttömyysvakuutusmaksut
Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 7 luvun mukaisesti.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi
tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston vastuulle
vakuutusvuodesta 2013 alkaen. Tapaturmavakuutuslaitokset vastaavat vuoden 2012
ja sitä aikaisempien vuosien vakuutusmaksujen määräämisestä ja perimisestä.
Tapaturmavakuutuslaitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut rahastolle
ennalta sovittuina päivinä.
Työttömyysvakuutusmaksuennakot määrätään vakuutusvuotta edeltävänä vuonna ja
kirjataan tuloksi vakuutusvuonna. Vakuutusvuonna määrättävät maksut, kuten
uusien maksuvelvollisen työnantajien maksut kirjataan suoraan tuloksi
työttömyysvakuutusmaksua määrättäessä. Työnantajien ennakkoon suorittamat
seuraavaa vakuutusvuotta koskevat työttömyysvakuutusmaksut kirjataan
siirtosaamisiin ja -velkoihin. Niiltä osin kuin maksuja ei ole suoritettu
etukäteen työttömyysvakuutusmaksuennakot netotetaan.
Tapaturmavakuutuslaitosten perimät ja työttömyysvakuutusrahastolle tilittämät
vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vuosia koskevat vakuutusmaksutulot kirjataan
vakuutuslaitosten ilmoitusten perusteella kuluvan tilikauden tuloksi.
2.3.1 Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut
Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työnantajilta työttömyysturvan
omavastuumaksuja. Työttömyysturvan omavastuumaksu koskee työnantajia, joiden
työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva summa ylittää 2 025 000 euron alarajan
(vuonna 2015). Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan työnantajan
työttömyysturvan omavastuumaksua, jos se on irtisanonut tai lomauttanut
ikääntyneen työntekijän, jolla on ollut toistaiseksi voimassa oleva ja vähintään
kolme vuotta kestänyt työsuhde ja työntekijä on jäänyt pitkäaikaisesti
työttömäksi tai lomautetuksi. Omavastuumaksuilla rahoitetaan näistä aiheutuneita
työttömyysetuusmenoja.
Työttömyyspäivärahojen kustannusten kattamiseksi kerätyt omavastuumaksut
kirjataan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä on luotettavasti
määritettävissä. Lisäpäivärahan kustannusten kattamiseksi kerätyt
omavastuumaksut kirjataan tuloksi useamman tilikauden kuluessa perustuen arvioon
niitä vastaavien kulujen realisoitumisesta.
2.3.2 Työsopimuslain 12:3 mukaiset korvaukset
Työsopimuslain mukaan työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa
tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa, jos kantajalle on
työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua
työttömyyspäivärahaa. Työntekijälle työsuhteen perusteettoman päättämisen
johdosta tuomittavasta vahingonkorvauksesta vähennetään pääsääntöisesti 75 %
työntekijälle korvausta vastaavalta ajalta maksetusta ansiosidonnaisesta
työttömyyspäivärahasta. Tuomioistuimen on määrättävä työnantaja tilittämään
vähennys Työttömyysvakuutusrahastolle. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat
vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle
tuleva osuus.
2.3.3 Perinnässä olevat saamiset
Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa
konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten
työttömyysvakuutusmaksut. Vuoden 2012 ja sitä aikaisempien maksujen perimistä ja
valvontaa hoitavat tapaturmavakuutuslaitokset rahaston ja
Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin.
Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet työttömyysvakuutusmaksut neljännesvuosi-
ilmoituksissaan.
2.4 Tilitettävät maksut
2.4.1 Tukimaksut työttömyyskassoille
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain
(555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa
työttömyyspäivärahojen, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien
päivärahojen ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin
valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä
mainitut etuudet maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan
Koulutusrahastosta. Lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömien ja
aikuiskoulutustukea saavien työttömyysvakuutusmaksusta, joka maksetaan
Eläketurvakeskuksen kautta työeläkelaitoksille.
Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen
ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden
riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviin. Rahasto
maksaa ennakkonsa työttömyyskassoille kaksi kertaa kuukaudessa edellisen
tilikauden lopussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Finanssivalvonta
toimittaa rahastolle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien
tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut
ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai
velaksi kirjanpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti.
Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksiin saadaan sosiaali- ja
terveysministeriöltä. Rahasto hoitaa valtionosuuksien ennakot
työttömyyskassoille kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä pankkipäivänä. Vuonna
2015 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa
kuukausittain tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston
esityksestä muuta johtunut.
Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina,
minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyyskassojen tilinpäätökset
lopullisten tietojen perusteella kesällä 2016, jolloin rahasto suorittaa
tasaukset tiliasemissa työttömyyskassojen ja valtion kanssa.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja
muutosturvalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat
että Kansaneläkelaitos. Työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän
rahoitukseen ei käytetty rahaa vuonna 2015.
Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a §:n nojalla eri aloilla
vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain
päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille
palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on
edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut
keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan
ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Lisäksi rahaston
hallitus on kiinnittänyt huomiota jäsenmaksurasituksen tasoon suhteessa muihin
työttömyyskassoihin sekä jäsenmaksun muutoksiin kahtena edellisenä vuonna.
2.4.2 Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle sekä
niiden korkoutus
Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut
Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyyden, koulutus-
ja vuorotteluvapaan ajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja
(työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu määrätään siten, että
sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta
kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin
keskimääräistä työeläkemaksua.
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain
(1295/2006) 62 ja 133 §:ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion
Eläkerahastolle.
Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c §:n (561/1998) mukaan
tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan
arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja
tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi.
Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan
vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus
esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan
vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden
tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Eläketurvakeskus korkouttaa Työttömyysvakuutusrahaston maksettavaksi määrätyt
veloitukset TyEL-perustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu
maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus
hyvittää rahastolle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja
todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna
selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja rahaston
sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). Rahaston kaikkiin
edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla
hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion Eläkerahaston
osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla.
2.4.3 Työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien
työttömyysvakuutusmaksun tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle
Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja
23 §:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta
Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin
kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden
arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja
terveysministeriö.
2.4.4 Koulutusrahaston etuuksien ja toiminnan rahoitus
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13
§:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 §:n mukaan
aikuiskoulutustuen ansio-osan ja ammattitutkintostipendin sekä näiden
hallintokulujen rahoituksesta. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kerran
kuukaudessa Koulutusrahastolle kyseiset rahoitusosuudet Koulutusrahaston
laatiman ennakkolaskelman mukaisesti. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta.
Rahastoilla on erilliset hallinnot ja Koulutusrahaston varsinaista toimintaa
määrittelee lainsäädäntö.
2.4.5 Palkkaturvan rahoitus
Työttömyysvakuutusrahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 §:n
nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa
yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen
lähettämän laskun mukaan.
2.4.6 Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklasta säädetään
niistä tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi työskenneltyään muussa
jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan. Suomessa Työttömyysvakuutusrahasto on
säädetty toimivaltaiseksi laitokseksi ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen
osalta EU:n perusasetusta toimeenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm.
perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten työttömyyskassan jäseninä
olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista aiheutuvien korvausten maksaminen
ja periminen.
Työttömyysvakuutusrahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta sen mukaan, miten
työttömyyskassat ovat maksaneet työttömyyskorvauksia niille, jotka ovat
työskennelleet toisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot hakevat korvausta
puolestaan Työttömyysvakuutusrahastolta. Etuudet korvataan täysimääräisesti,
mutta enintään sen suuruisena kuin ne olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja
menot kirjataan maksuperusteisesti.
2.4.7 Koulutuskorvaus
TVR käsittelee työnantajan koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus perustuu lakiin
koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki
osaamisen kehittämistoimiin niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta
koulutusvähennykseen elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain
perusteella. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa kunnat ja seurakunnat sekä
järjestöt. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan
mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää
koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä
työntekijää kohden vuodessa.
Oikeus koulutuskorvaukseen alkoi vuoden 2014 alusta ja vähennys myönnettiin
työnantajan hakemuksesta ensimmäisen kerran vuoden 2015 aikana, kun
Työttömyysvakuutusrahasto vahvisti vuoden 2014 lopullisen
työttömyysvakuutusmaksun määrän.
Koulutuskorvauksen rahoituksesta on säädetty, että valtiovarainministeriö maksaa
kalenterivuosittain hakemuksesta Työttömyysvakuutusrahastolle sen määrän, jonka
rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina.
2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat rahaston koneet, laitteet ja kalusto
sekä vuokratiloissa tehdyt perusparannustyöt. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan nettovarallisuuslaskelmassa alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappiolla.
Perusparannusmenot lisätään toimitilojen perusparannuksen kirjanpitoarvoon
silloin kun on todennäköistä, että niistä koituvat vastainen taloudellinen hyöty
koituu rahaston hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan
kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun
taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan
nollan suuruiseksi. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudellisen vaikutusajan
arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhdessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli
arvio muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
Perusparannustyöt vuokratiloissa 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3 vuotta
Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja
tappiot lasketaan saatujen nettotulojen ja kirjanpitoarvon erotuksena.
Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät nettovarallisuuden muutoslaskelmassa
hallintokuluihin.
2.6 Aineettomat hyödykkeet
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,
käsitellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti aikaansaadut atk-ohjelmistot ja
muut aineettomat hyödykkeet, jos on todennäköistä, että niistä johtuva
odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu rahaston hyväksi ja
hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Sisäisesti
aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle
välittömästi kohdistettavien menojen summana.
Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liittyvät menot kirjataan kuluiksi
toteutuessaan. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne
toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien atk-ohjelmistojen
suunnittelusta ja testauksesta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen
merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät edellä
mainitut nettovarallisuuslaskelmaan kirjaamisen edellytykset.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,
kirjataan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintahintaan. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoiston
niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
Atk-ohjelmat 3 vuotta
Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta
2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen
Tilinkauden päättyessä arvioidaan, antavatko tapahtumat tai olosuhteiden
muutokset viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän eli poistojen kohteena olevan
omaisuuserän arvo saattaa olla muuttunut. Jos arvonalentumisesta on viitteitä,
arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä
luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on
suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa määriteltyä korkoprosenttia
käyttäen. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä
olevan rahamäärän, kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmassa
arvonalentumistappiona. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan omaisuuserän
taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudellaan.
Arvonalentumistappiot puretaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja
hyödykkeestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion
kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää, kuin mikä hyödykkeet
kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
2.8 Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat
Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusvarat muodostuvat sijoitusomaisuudesta sekä
rahavaroista.
Työttömyysvakuutusrahaston johto luokittelee rahoitusvarat niiden
hankintapäivänä niiden hankinnan tarkoituksen perusteella ryhmiin, jotka
määrittävät niiden arvostusperusteet. Kaikki rahoitusvarat kirjataan
kaupankäyntipäivänä, eli päivänä, jolloin sitoutuu ostamaan tai myymään
omaisuuserän.
Sijoitusomaisuuteen sisältyvät rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
nimenomaisesti luokitelluiksi rahoitusvaroiksi, koska rahasto hallinnoi niitä,
ja niiden tuloksellisuutta seurataan käypään arvoon perustuen ("käyvän arvon
option" soveltaminen). Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään
nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisissa varoissa, paitsi milloin niiden
erääntymiseen on yli 12 kuukautta ja johdolla on aikomus luopua niistä yli 12
kuukauden kuluttua raportointipäivästä.
Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot kirjataan
suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan
käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä, ja käyvän arvon sekä realisoituneet
että realisoitumattomat muutokset kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmaan
sillä kaudella kun ne syntyvät. Käyvän arvon nettomuutokset esitetään
nettovarallisuuden muutoslaskelmassa rivillä "Nettovoitot sijoitusomaisuuden
käypään arvoon arvostamisesta". Kaikki sijoitusomaisuuden korko- ja osinkotuotot
sisältyvät käyvän arvon nettomuutokseen. Käyvän arvon määritysperusteet on
esitetty liitetiedossa 13.
Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet
tai ne on siirretty toiselle osapuolelle niin, että riskit ja edut ovat
siirtyneet.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaadittaessa maksettavat talletukset.
Lainat
Otetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty
transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Saadun määrän (vähennettynä transaktiomenoilla) ja takaisin maksettavan määrän
välinen erotus merkitään nettovarallisuuden muutoslaskelmaan efektiivisen koron
menetelmällä laina-ajan kuluessa.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan lainaan liittyvinä
transaktiomenoina siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai kokonaan on
todennäköistä. Tällöin palkkio aktivoidaan nettovarallisuuslaskelmaan, kunnes
laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat
tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palkkio aktivoidaan
maksuvalmiuspalveluista suoritettuna ennakkomaksuna siirtosaamisiin ja
jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
2.9 Vuokrasopimukset
Rahasto vuokralle ottajana
Rahoitusleasing-sopimukset
Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otettujen hyödykkeiden omistamiseen
liittyvistä riskeistä ja eduista olennainen osa siirtyy rahastolle, luokitellaan
rahoitusleasing-sopimuksiksi. Työttömyysvakuutusrahastolla ei ole
rahoitusleasing-sopimuksia.
Muut vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa vuokralle otetun hyödykkeen omistamiseen liittyvistä
riskeistä olennainen osa säilyy vuokralle antajalla, luokitellaan muiksi
vuokrasopimuksiksi ja ne sisältyvät vuokralle antajan taseeseen. Muiden
vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut kirjataan nettovarallisuuden
muutoslaskelmaan tasaerinä vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.
Rahasto vuokralle antajana
Muut vuokrasopimukset
Rahasto on alivuokrannut osan vuokraamistaan toimitiloista. Alivuokrasopimus
luokitellaan muuksi vuokrasopimukseksi. Muun vuokrasopimuksen perusteella
saatavat vuokrat kirjataan nettovarallisuuden muutoslaskelmaan tasaerinä
vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.
3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä
arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin
tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat
tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi
perustuu sekä aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin
tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin oletuksiin. Toteumatiedot
voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä.
Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana
arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuu pitkälti
ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman
kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi,
että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot.
Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja
muuttaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos
tehdään sekä työnantajan keskimääräisen että palkansaajan
työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden elokuussa laadittavan
talousarvion ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan tilinpäätöksen erotuksena
syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 5 % menoista
viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2015 ennustepoikkeama oli keskimääräistä
pienempi.
Rahasto käyttää harkintaa soveltaessaan käyvän arvon määrityksessä käytettyjä
arvostusmenetelmiä siltä osin kuin käyvät arvot eivät tule suorina hintoina
aktiivisilta markkinoilta. Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten käyvän arvon
määritys perustuu diskontattuihin rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt harkintaa
arvioidessaan, että sijoitusten luottoriskin muutoksella ei ole olennaista
vaikutusta sijoitusten käyvän arvon muutokseen niiden lyhytaikaisuudesta ja
korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen.
Rahaston keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöspäivän
arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät edellä mainittuihin
tekijöihin.
Segmenttiraportointi
IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin perusperiaatteen mukaan yhteisön on
annettava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida
sen harjoittamien liiketoimintojen ja taloudellisten toimintaympäristöjen
luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. Standardin määritelmän mukaan
toimintasegmentti on yhteisön osa:
a. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se voi saada tuottoja ja josta voi
aiheutua kuluja
b. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin operatiivinen päätöksentekijä
säännöllisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä resurssien kohdistamisesta
kyseiselle segmentille ja arvioidakseen sen tuloksellisuutta, ja
c. josta on saatavissa erillistä taloudellista informaatiota.
Edelleen standardin määritelmän mukaan ylimmän operatiivisen päätöksentekijän
toimen tehtävänä on resurssien kohdistaminen yhteisön toimintasegmenteille ja
niiden tuloksellisuuden arviointi.
TVR:n tehtävänä on työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen, joiden taso on
määritetty julkisen vallan toimesta. TVR tilittää keräämänsä maksut eteenpäin,
pääasiassa työttömyyskassoille. Keräämillään maksuilla TVR harjoittaa
konservatiivista sijoitustoimintaa, kattaakseen tilitettäviä maksuja.
Mahdollista alijäämää TVR kattaa myös lainarahoituksella.
Työttömyysvakuutusrahasto on voittoa tavoittelematon, julkiseen valtaan
sidoksissa oleva rahasto. TVR:n johto seuraa yhteisön toimintaa yhtenä
kokonaisuutena, joka muodostuu kerätyistä ja tilitetyistä maksuista sekä niiden
erotuksena muodostuvasta nettovarallisuuden muutoksesta. TVR:n johto ei
varsinaisesti kohdista resursseja yhteisön toiminnoille tai tarkastele
toimintojen tuloksellisuutta.
Näistä syistä johtuen TVR:n johto arvioi, että segmenttitietojen esittäminen ei
ole tarkoituksenmukaista. Segmenttitietojen esittäminen ei parantaisi
tilinpäätöksen lukijan kykyä arvioida TVR:n toimintojen ja toimintaympäristön
luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. TVR:n johdon arvion mukaan TVR:n
toimintojen ja toimintaympäristön luonne ja taloudelliset vaikutukset käyvät
ilmi IFRS tilinpäätöksestä.
4. Rahoitusriskien hallinta
Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusriskit liittyvät lähinnä sijoituksiin ja ne
koostuvat markkinariskistä, luottoriskistä, vastapuoliriskistä ja
likviditeettiriskistä.
Rahoitusriskin vähentämiseksi sijoituksia tehdään hallintoneuvoston vahvistamia
sijoitusperiaatteita noudattaen erilaisiin omaisuusluokkiin ja hajauttaen.
Riskirajat asetetaan siten, että riskin realisoituminen ei aiheuta rahastolle
sellaisia menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita työttömyysvakuutusmaksujen
korotuksiin. Suojaamistarkoituksessa voidaan tehdä johdannaisinstrumentteja.
Johdannaisia ei käytetty esitettävinä kausina.
Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käypään arvoon, sillä ne on luokiteltu
nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
rahoitusvaroiksi. Sijoitusten erittelyt ja niiden käyvät arvot luokittain sekä
käyvän arvon määritysperiaatteet on esitetty liitteessä 13.
4.1 Rahoitusriskin osatekijät
4.1.1 Markkinariski
Työttömyysvakuutusrahaston sijoitussalkun markkinariskiä seurataan hallituksessa
kuukausittain ja sitä ohjataan sijoitusperiaatteiden ja sijoitussuunnitelman
mukaisesti allokaatiopäätösten kautta. Allokaatiopäätösten teossa otetaan
huomioon kulloinenkin markkinatilanne ja markkinanäkymät. Lisäksi
sijoituspäätösten teossa otetaan kulloinkin huomioon rahaston nettovarallisuus
ja sijoitusperiaatteissa määritelty alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvien
sijoitusten minimimäärä.
Sijoitussuunnitelmassa on määritelty tavoiteallokaatiot eri omaisuusluokille ja
sijoitussalkuille sekä riskilimiitit eri vastapuolille.
Markkinariskiä mitataan stressitestimenetelmällä, jossa kullekin
sijoitusluokalle määritetään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku
ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina.
Markkinariski oli 31.12.2015 ja 31.12.2014 seuraava:
+-------------+--------------------------------+
| | 31.12.2015 |
| +-------+------------+-----------+
| |Riski %|Pääoma euroa|Riski euroa|
+-------------+-------+------------+-----------+
|Rahamarkkinat| 1,0 |207 042 334 | 2 070 423 |
+-------------+-------+------------+-----------+
|Jvk-lainat | 4,0 |242 494 188 | 9 699 768 |
+-------------+-------+------------+-----------+
|Osakkeet | 25 | 8 473| 2 093 |
+-------------+-------+------------+-----------+
|Kokonaisriski| 2,62 |449 544 895 |11 772 284 |
+-------------+-------+------------+-----------+
+-------------+--------------------------------+
| | 31.12.2014 |
| +-------+------------+-----------+
| |Riski %|Pääoma euroa|Riski euroa|
+-------------+-------+------------+-----------+
|Rahamarkkinat| 1,0 | 212 282 308| 2 122 823|
+-------------+-------+------------+-----------+
|Jvk-lainat | 4,0 | 206 328 390| 8 253 136|
+-------------+-------+------------+-----------+
|Osakkeet | 25 | 276 121| 69 030|
+-------------+-------+------------+-----------+
|Kokonaisriski| 2,49 | 418 886 819| 10 444 989|
+-------------+-------+------------+-----------+
Kokonaisriski oli 2,6 % rahaston varallisuudesta ja nolla (0)
prosenttia rahaston vuoden 2015 tuloista. Sijoitussalkun riski on maltillinen,
mikä johtuu salkun varsin konservatiivisesta ja vähän riskillisiä arvopapereita
sisältävästä rakenteesta.
Korkoriski on rahaston markkinariskin pääasiallinen osatekijä.
Korkosijoituksilla (joukkovelkakirjalaina- ja rahamarkkinasijoitukset) on
hallitseva rooli rahaston sijoitussalkuissa. Sijoitusinstrumentteihin voidaan
sijoittaa joko suoraan taikka epäsuorasti rahastojen kautta. Tilinpäätöspäivänä
3,2 % (2014: 3,0 %) sijoituksista oli epäsuoria sijoituksia. Tämän lisäksi
korkoriskiä syntyy rahaston vaihtuvakorkoisista lainoista, joiden määrä
tilinpäätöspäivänä oli 212 (256) miljoonaa euroa.
Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakorkoisia (2014: 100 %).
Joukkovelkakirjalainoista vaihtuvakorkoisia sijoituksia oli 28 % (2014: 2 %).
Vaihtuvakorkoiset sijoitukset altistavat rahaston rahavirran korkoriskille, kun
taas kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon
korkoriskille.
Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap - korot) olisivat tilinpäätöspäivänä olleet
0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan,
nettovarallisuuden muutos olisi ollut EUR 1 659 221 (2014: EUR 2 696 053)
pienempi. Ja vastaavasti, jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap - korot) olisivat
tilinpäätöspäivänä olleet 0,5 prosenttiyksikköä matalammat, nettovarallisuuden
muutos olisi ollut EUR 1 660 049 (2014: EUR 2 679 098) suurempi. Tämä johtuu
korkosijoitusten käyvän arvon muutoksista ja vaihtuvakorkoisten lainojen
korkokulujen muutoksista. Rahaston maltillisesta sijoituspolitiikasta johtuen
osakkeiden osuus on ollut viime vuosina hyvin matala ja niistä aiheutuva
hintariski katsotaan epäolennaiseksi.
4.1.2 Luottoriski
Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luottoriskiä hallinnoidaan
liikkeeseenlaskijakohtaisten limiittien avulla. Limiittien määrittelyssä otetaan
huomioon liikkeeseenlaskijan absoluuttinen koko, taloudellinen asema ja
tulevaisuuden näkymät. Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja näkymiä
seurataan jatkuvasti ja muutosten perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai
pienennetään. Pääasiallisina sijoituskohteina käytetään pohjoismaisia pankkeja,
joilla on korkeat luottoluokitukset, parhaan luottoluokituksen omaavia valtioita
(Suomi, Saksa, Hollanti ja Ruotsi), kotimaisia yrityksiä sekä kuntia.
Rahavaroja pidetään vain korkean luottoluokituksen pankeissa.
Sijoituksia voidaan tehdä sellaisiin sijoitusrahastoihin, joissa keskimääräinen
luottoluokitus on A (S&P) tai Aa3 (Moodys). Sijoitusrahaston yksittäisen
sijoituksen on lisäksi kuuluttava ns. investment grade -luokkaan ja luokituksen
on oltava vähintään BBB+ (S&P). Seuraava taulukko kuvaa TVR:n korkosijoitusten
määrää ja luoton laatua luokittain jaoteltuina, luvut tuhansina euroina.
-------------------------------------------------------------------------------
Sijoitukset
liikkeeseenlaskijan *
luokituksen mukaan
jaettuina (tEUR) 31.12.2015 31.12.2015 (%) 31.12.2014 31.12.2014 (%)
-------------------------------------------------------------------------------
AAA 12 498 2,8 % 52 308 13,7 %
AA+ 116 531 25,8 % 119 037 31,3 %
AA 3 498 0,8 % 1 002 0,3 %
AA- 147 848 32,8 % 85 211 22,4 %
A+ 36 829 8,2 % 4 977 1,3 %
A 28 367 6,3 % 8 000 2,1 %
A- 12 691 2,8 % 13 010 3,4 %
BBB+ 29 604 6,6 % 20 969 5,5 %
BBB 25 408 5,6 % 21 504 5,7 %
BBB- 16 813 3,7 % 21 705 5,7 %
BB+ 3 188 0,7 % 3 651 1,0 %
BB 5 891 1,3 % 7 784 2,0 %
BB- 10 848 2,4 % 12 377 3,3 %
NR 1 206 0,3 % 8 935 2,3 %
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 451 221 100,0 % 380 469 100,0 %
-------------------------------------------------------------------------------
* Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa valtioiden ja pankkien
joukkovelkakirjalainoista. Niiden luoton laatu on määritetty käyttäen S&P:n
luottoluokituksia. Suurimmalla osalla sijoituskohteena olevista pankeista on
hyvät luottoluokitukset. Kaikilla alueellisilla pankeilla ja yrityksillä ei ole
virallista luottoluokitusta, jolloin näiden luottoluokitus määritellään
kolmannelta osapuolelta saaduilla luokituksilla.
TVR:n sijoitussalkku on hajautettu. Yritysriskin osuus kaikista
korkosijoituksista saa olla enintään 30 % (2014: 30 %). Vuoden 2016 alusta osuus
saa enintään olla 25 %. Sijoitussuunnitelmassa on määritelty että sijoitus
yksittäisen yrityksen liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin ei saa ylittää 10 %
(2014: 5 %) kaikista sijoituksista yritysten velkainstrumentteihin. Sijoitukset
yrityksiin jakautuivat 38 eri yritykseen 31.12.2015, mikä vastaa 18,6 % kaikista
korkosijoituksista (30 yritykseen 31.12.2014 ja 18,9 % korkosijoituksista).
Rahamarkkinasijoitukset tehdään Finanssivalvonnan valvomiin talletuspankkeihin,
valtion velkasitoumuksiin, kuntatodistuksiin ja sijoitussuunnitelmassa
hyväksyttyjen yritysten liikkeeseen laskemiin yritystodistuksiin. Suurimpien
pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat vahvoja. Kaikilla
kohdeyrityksillä ei ole luottoluokitusta. Kuntariski on Finanssivalvonnan
tulkinnan mukaan valtioriskin tasoa.
Vuoden 2016 alusta lähtien sijoitussalkun keskimääräisen luokituksen osalta
astui voimaan luokitusvaatimus, jossa sijoitussalkun keskimääräisen luokituksen
tulee olla vähintään A- (S&P). Vuonna 2015 tätä vaatimusta ei ollut salkun
keskimääräiselle luokitukselle.
Vastapuoliriskiä hallinnoidaan siten, että TVR:lla on käytössään useita hyvän
luottoluokituksen saaneita vastapuolia sekä omaisuudenhoidossa että sijoitusten
välityksessä. Hallitus hyväksyy vuosittain rahaston sijoitustoiminnassa
käytettävät arvopaperivälittäjät/vastapuolet.
4.1.3 Maksuvalmiusriski
Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti:
1. Likvidit sijoitukset
2. Lyhyt lainanotto
3. Vakuutusmaksujen korottaminen
Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosijoituksissa vähintään
yhden kuukauden menoja vastaava määrä.
Sijoituspuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle käytetään lyhytaikaisia
lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyttämiseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla
on EUR 300 miljoonan yritystodistusohjelma (2014: EURm 300) ja EUR 300 miljoonan
komittoitu luottolimiitti (RCF) kuuden liikepankin kanssa. Lisäksi rahastolla on
valtion takaama EUR 700 miljoonan komittoitu pankkilainalimiitti. Taulukon luvut
miljoonina ovat euroina.
EUR
Käyttämättömät komittoidut luottolimiitit 31.12.2015 31.12.2014
-------------------------------------------------------------------
Vuoden kuluessa erääntyvät limiitit 110
Yli vuoden kuluttua erääntyvät limiitit
RCF 300
Pankkilainalimiitti (valtion takaama) 700
-------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 000 110
-------------------------------------------------------------------
Käyttämättömät ei-komittoidut luottolimiitit 31.12.2015 31.12.2014
-------------------------------------------------------------------
Yritystodistusohjelma 88 134
-------------------------------------------------------------------
Yhteensä 88 134
-------------------------------------------------------------------
Rahaston nettovarallisuus kääntyi negatiiviseksi vuoden 2015 aikana, jolloin
rahasto turvautui maksuvalmiuden rahoittamisessa pääosin pääomamarkkinoihin ja
kotimaisiin yritystodistusmarkkinoihin. Vuoden 2015 lopussa rahastolla oli
käytössä seuraavat lainajärjestelyt ja nimellismäärät. Luvut ovat miljoonina
euroina.
+-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+
|Laina |Nimellisarvo |Korkoprosentti |Eräpäivä |Luottoluokitus|
| |31.12.2015 |(%) | | |
+-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+
|Jvk -emissio 1 | 600| 0,375|23.9.2019 |AA+ / S&P |
+-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+
|Jvk -emissio 2 | 300| 0,25|15.10.2018|AA+ / S&P |
+-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+
|Yritystodistukset| 212| 0,16| |NR |
+-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+
|Yhteensä | 1 112| | | |
+-----------------+----------------+-----------------+----------+--------------+
Rahastolla on seuraavat Standard & Poors'n vahvistamat
liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (7.10.2015):
* Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, negatiiviset näkymät
* Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, negatiiviset näkymät
Vuoden 2015 lopussa yritystodistusrahoitusta oli käytössä EUR 212 miljoonaa
(2014: EURm 166) ja lyhytaikaisia pankkilainoja yhteensä EUR 0 miljoonaa (2014:
EURm 90).
Rahaston velkojen erittely on esitetty liitetiedoissa 15.
Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat
seuraavat. Luvut ovat miljoonina euroina. Liitteessä esitetyt velat
selvityksessä olevista arvopapereista erääntyvät muutaman päivän kuluessa
tilinpäätöspäivästä.
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Laina |Nimellisarvo |Korkosidonnaisuusaika |Luottoluokitus|
| |31.12.2015 |vuosina 31.12.2015 | |
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|TVR jvk 2019 | 600| 3,71 | AA+ / S&P|
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|TVR jvk 2018 | 300| 2,78 | AA+ / S&P|
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Yritystodistukset| 212| 0,26 | NR|
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Limiittiluotot | -| - | -|
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Yhteensä | 1 112| 2,80 | |
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Laina |Nimellisarvo |Korkosidonnaisuusaika |Luottoluokitus|
| |31.12.2014 |vuosina 31.12.2014 | |
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Yritystodistukset| 166| 0,16 | NR|
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Limiittiluotot | 90| 0,11 | |
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
|Yhteensä | 256| 0,14 | |
+-----------------+------------------+--------------------------+--------------+
Seuraavissa taulukoissa esitetään TVR:n rahoitusvelat jäljellä olevien
sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin.
-------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvelkojen Sopimuksiin Kirjanpito-
sopimuksiin perustuvat Alle 6 6 - 1 - 3 4-5 perustuvat arvo varat
maturiteetit (tEUR) kk 12 kk vuotta vuotta rahavirrat (-) / velat
31.12.2015 yhteensä
-------------------------------------------------------------------------------
Ostovelat 375 0 0 0 375 375
Lainat (lukuun
ottamatta
rahoitusleasingvelkoja) 182 298 36 300 306 000 602 250 1 126 848 1 113 001
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 182 673 36 300 306 000 602 250 1 127 223 1 113 377
-------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------
Rahoitusvelkojen Sopimuksiin Kirjanpito-
sopimuksiin perustuvat Alle 6 6 - 1 - 3 4-5 perustuvat arvo varat
maturiteetit (tEUR) kk 12 kk vuotta vuotta rahavirrat (-) / velat
31.12.2014 yhteensä
-------------------------------------------------------------------------------
Ostovelat 194 0 0 0 194 194
Lainat (lukuun ottamatta
rahoitusleasingvelkoja) 266 701 1 500 0 0 268 201 267 936
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 266 894 1 500 0 0 268 394 268 130
-------------------------------------------------------------------------------
4.2 Suhdannepuskuri
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan
Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa
olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien
työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tulojen ja menojen
erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on viiden
prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten menojen määrä.
Suhdannepuskurissa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa
työttömyysastetta vastaava menojen määrä.
Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaan rahastolla tulee olla
likvidejä varoja sijoitettuna alle vuoden mittaisiin
rahamarkkinainstrumentteihin vähintään määrä, joka vastaa yhden kuukauden
menoja. Tämä rahamäärä on noin 300 miljoonaa euroa. Puskurin enimmäismäärä
lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset
menot jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla ja
kerrotaan luvulla 5. Alla olevassa taulukosta selviää suhdannepuskurin määrä
sekä laissa tarkoitetut puskurin määrät sekä enimmäis- ja vähimmäismäärät.
+-------------------------------+----------+----------+
|EURm |31.12.2015|31.12.2014|
+-------------------------------+----------+----------+
|Suhdannepuskurin määrä | -686 | -9|
+-------------------------------+----------+----------+
|Suhdannepuskurin enimmäismäärä | 1 521| 1 524|
+-------------------------------+----------+----------+
|Suhdannepuskurin vähimmäismäärä| - 1 521| -1 524|
+-------------------------------+----------+----------+
5. Työttömyysvakuutusmaksut
EUR
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Työnantajan vakuutusmaksut 1 617 404 092 1 516 136 212
Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat 7 250 409 6 649 436
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 624 654 501 1 522 785 648
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Palkansaajan vakuutusmaksut 486 587 455 376 010 715
Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 194 161 1 693 412
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 488 781 616 377 704 127
Viivästys-, yliaikakorot ja perimiskulutulot 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 1 059 459 1 228 834
Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 435 480 403 348
Perimiskulutulot 395 905 427 487
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 890 845 2 059 669
Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Omavastuumaksut 49 921 012 51 704 180
Jaksotus 22 406 798 22 145 732
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 72 327 810 73 849 912
Työsopimuslain (TSL) mukaiset korvaukset 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
TSL:n mukaiset korvaukset ja lomautustulot 1 429 338 1 348 739
Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle
(STM) -650 540 -678 872
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 778 798 669 866
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Ansiopäiväraha 1 094 308 886 1 003 930 769
Vuorottelukorvaus 46 577 696 49 914 770
Edellinen vuoden tasauserä 877 334 68 851
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 1 141 763 916 1 053 914 389
-------------------------------------------------------------------------------
Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 3 330 197 485 3 030 983 611
-------------------------------------------------------------------------------
6. Maksutilitykset
EUR
Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Muu ansiopäiväraha -1 081 374 679 -865 999 967
Lisäpäivä-päiväraha -245 077 479 -248 950 658
Lomautuspäiväraha -295 438 292 -289 442 531
Työttömyysturvan koulutusetuus 0 -160 201 999
Vuorottelukorvaus -56 971 343 -63 814 596
Hallintokulukorvaus -13 542 505 -11 830 200
Jäsenmaksujen tasaus -10 000 001 -9 999 999
Edellisen vuoden tasausmaksu -825 630 -1 206 189
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -1 703 229 929 -1 651 446 140
Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Muu ansiopäiväraha -1 070 985 029 -840 376 119
Lomautuspäiväraha 0 0
Työttömyysturvan koulutusetuus 0 -142 390 516
Vuorottelukorvaus -46 577 696 -52 220 845
Työttömyyspäiväraha/yrittäjät -12 236 515 -9 196 359
Hallintokulukorvaus -11 087 342 -9 661 700
Edellisen vuoden tasausmaksu -877 334 -68 851
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -1 141 763 916 -1 053 914 389
Eläketurvakeskus 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Edellisen vuoden tasausmaksu -19 530 364 -24 897 945
Kuluvan tilikauden maksu -880 000 000 -796 000 000
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -899 530 364 -820 897 945
Valtion eläkerahasto 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Edellisen vuoden tasausmaksu -431 857 -3 785
Kuluvan tilikauden maksu -7 313 927 -6 113 286
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -7 745 784 -6 117 071
Kansaneläkelaitos 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Edellisen vuoden tasausmaksu 143 260 138 758
Perusturva, korotusosa,
työllistymisohjelmalisä -120 935 000 -52 550 000
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -120 791 740 -52 411 242
Koulutusrahasto 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Edellisen vuoden tasausmaksu -17 551 0
Kuluvan tilikauden maksu -97 680 000 -84 400 000
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -97 697 551 -84 400 000
Työ- ja elinkeinoministeriö 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Edellisen vuoden tasausmaksu -36 072 3 556
Kuluvan tilikauden maksu -20 470 111 -27 457 046
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -20 506 183 -27 453 490
Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Jäsenvaltioiden laskutus -57 314 -57 319
Rahaston laskutus 73 708 88 491
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 16 394 31 172
Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Hoito- ja valvontakorvaukset -1 059 670 -43 436
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -1 059 670 -43 436
-------------------------------------------------------------------------------
Maksutilitykset yhteensä -3 992 308 742 -3 696 652 542
-------------------------------------------------------------------------------
7. Hallintokulut
EUR
Henkilöstökulut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Palkat, palkkiot ja etuudet -3 909 728 -4 048 645
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -849 510 -743 588
Henkilösivukulut -125 987 -242 224
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -4 885 226 -5 034 456
Henkilöstökuluista johdon palkat ja palkkio-
osuus * 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja ja hänen
sijaisensa) -357 275 -356 315
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa -284 886 -288 037
Hallitus ja hallintoneuvosto -76 975 -80 010
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -122 611 -122 649
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -841 747 -847 011
Muut hallintokulut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
IT-kulut -777 148 -672 731
Muut henkilöstökulut -632 434 -570 835
Toimistotiloihin liittyvät kulut -1 064 133 -975 008
Toimistokulut -1 324 473 -1 489 224
Muut kulut -613 182 -715 055
Poistot -599 853 -997 316
Muut tulot 201 202 1 157 826
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -4 810 021 -4 262 344
Tilintarkastajien palkkiot 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Lakisääteinen tilintarkastus -37 812 -18 600
Muut palkkiot -4 613 0
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä -42 424 -18 600
-------------------------------------------------------------------------------
Hallintokulut yhteensä -9 737 672 -9 315 401
-------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstön määrä
Työntekijät 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Kokoaikaiset työntekijät 79 74
Osa- ja määräaikaiset työntekijät 22 24
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 101 98
* Vuoden 2015 johdon palkat ja palkkioerittelyssä esitetään myös
sosiaaliturvasta johtuvat maksut. Vertailutiedot vuodelta 2014 on oikaistu
vastaavasti.
8. Rahoituskulut
EUR
Lainarahoituksen kulut 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
-------------------------------------------------------
Limiittipalkkiot -1 818 723 -733 901
Lainojen korkokulut -3 963 808 -62 819
-------------------------------------------------------
Yhteensä -5 782 531 -796 720
-------------------------------------------------------
Rahoituskulut yhteensä -5 782 531 -796 720
-------------------------------------------------------
9. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Toimitilojen Koneet ja kalusto Yhteensä
EUR perusparannus
-------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 1.1.2015 1 012 928 1 008 871 2 021 799
Lisäykset 0 78 327 78 327
-------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12.2015 1 012 928 1 087 198 2 100 126
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -552 095 -694 432 -1 246 527
1.1.2015
Tilikauden poistot -108 431 -216 252 -324 683
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -660 526 -910 684 -1 571 211
31.12.2015
-------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.2015 460 833 314 439 775 272
Kirjanpitoarvo 31.12.2015 352 402 176 514 528 916
Toimitilojen Koneet ja kalusto Yhteensä
EUR perusparannus
-------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 1.1.2014 470 771 635 985 1 106 756
Lisäykset 542 157 372 886 915 043
-------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 31.12.2014 1 012 928 1 008 871 2 021 799
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -115 786 -387 344 -503 130
1.1.2014
Tilikauden poistot -436 309 -307 088 -743 397
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -552 095 -694 432 -1 246 527
31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.2014 354 985 248 641 603 626
Kirjanpitoarvo 31.12.2014 460 833 314 439 775 272
10. Aineettomat hyödykkeet
EUR Atk-ohjelmat Ohjelmistojen Keskeneräiset Yhteensä
kehittämismenot aineettomat
hyödykkeet *
Hankintameno 514 197 639 379 0 1 153 576
1.1.2015
Lisäykset 51 504 734 790 686 307 1 472 602
-------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 565 701 1 374 169 686 307 2 626 177
31.12.2015
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -397 138 -497 294 0 -894 432
1.1.2015
Poistot -99 232 -175 938 0 -275 170
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -496 370 -673 232 0 -1 169 602
31.12.2015
-------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 117 059 142 084 0 259 143
1.1.2015
Kirjanpitoarvo 69 331 700 937 797 057 1 567 325
31.12.2015
EUR Atk-ohjelmat Ohjelmistojen Keskeneräiset Yhteensä
kehittämismenot aineettomat
hyödykkeet
Hankintameno 409 211 639 379 0 1 048 590
1.1.2014
Lisäykset 104 986 0 0 104 986
-------------------------------------------------------------------------------
Hankintameno 514 197 639 379 0 1 153 576
31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -275 021 -284 168 0 -559 189
1.1.2014
Poistot -122 117 -213 126 0 -335 243
-------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot -397 138 -497 294 0 -894 432
31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 134 190 355 211 0 489 401
1.1.2014
Kirjanpitoarvo 117 058 142 085 0 259 143
31.12.2014
* Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista
kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman
hyödykkeen. Vuonna 2015 aktivoidut kehittämismenot koostuvat pääosin
työttömyysvakuutusmaksujen perinnän tietojärjestelmän uudistamisesta.
11. Työttömyysvakuutusmaksusaamiset ja -velat
EUR
Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 31.12.2015 31.12.2014
---------------------------------------------------------------------
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset 3 113 108 4 536 615
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset 2 147 683 1 422 788
Viivästyskorko- ja perimiskulusaamiset 277 214 227 557
---------------------------------------------------------------------
Työttömyysvakuutusmaksusaamiset yhteensä 5 538 004 6 186 960
Työttömyysvakuutusmaksuvelat 31.12.2015 31.12.2014
---------------------------------------------------------------------
Ennakkomaksut 42 999 980 41 447 947
Palautusmaksut 241 228 892 071
---------------------------------------------------------------------
Työttömyysvakuutusmaksuvelat yhteensä 43 241 208 42 340 019
12. Muut saamiset
Pitkäaikaiset muut saamiset
EUR 31.12.2015 31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Muut saamiset 328 038 328 038
-------------------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset muut saamiset yhteensä 328 038 328 038
Lyhytaikaiset muut saamiset
EUR 31.12.2015 31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------------
Siirtosaamiset 846 745 1 753 289
Eläketurvakeskus pääomajaksotus 35 900 000 0
Eläketurvakeskus hyvityskorko 25 035 153 18 292 645
Saamiset Koulutusrahastolta 5 320 000 1 100 000
Saamiset työttömyyskassoilta 21 118 885 18 061 973
Sosiaali- ja terveysministeriö jaksotus 32 830 582 22 930 769
Työantajan omavastuumaksusaamiset ja työsopimuslain
mukaiset korvaussaamiset 6 440 588 3 695 071
Limiittipalkkioiden jaksotus 0 79 677
Ennakkomaksut 2 271 393 0
Koulutuskorvaussaamiset valtiolta 9 378 307 0
-------------------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset muut saamiset yhteensä 139 141 653 65 913 426
13. Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta
Sijoitustuotot ja arvonkorotukset
EUR 31.12.2015 31.12.2014
---------------------------------------------------------
Osinkotuotot 0 9 789
Korkotuotot 5 997 103 9 476 011
Muut tuotot 25 997 48 788
Myyntivoitot 1 888 447 1 501 344
Valuuttakurssivoitot 252 685 347 413
Arvonkorotukset 856 374 0
---------------------------------------------------------
Sijoitustuotot yhteensä 9 020 607 11 383 345
---------------------------------------------------------
Sijoituskulut ja arvonalennukset
EUR 31.12.2015 31.12.2014
---------------------------------------------------------
Korkokulut -1 921 917 4 962 734
Muut kulut -70 763 -114 079
Myyntitappiot -5 632 471 -12 674 340
Valuuttakurssitappiot -72 581 -135 917
Arvonalennukset -352 519 511 779
---------------------------------------------------------
Sijoituskulut yhteensä -8 050 251 -7 449 823
---------------------------------------------------------
---------------------------------------------------------
Sijoitustuotot ja -kulut yhteensä 970 356 3 933 522
---------------------------------------------------------
14. Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoitusvaroiksi, ja
ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu pääasiassa joko
julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat saatavilla
olevaan markkinainformaatioon. Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on
ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joilla
instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostustekniikoissa
käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti todennettavissa
seuraavasti:
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun
hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen
arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita
todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin
markkinatietoihin.
Alla olevissa taulukoissa on eritelty sijoitusomaisuus
rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaoteltuina.
Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä.
EUR
31.12.2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
-------------------------------------------------------------------------------
Valtion ja kuntien
joukkovelkakirjat 105 200 391 105 200 391
Pankkijoukkovelkakirjat 100 198 403 100 198 403
Yritysjoukkovelkakirjat 37 095 393 37 095 393
Rahasto- ja osakesijoitukset 1 214 523 11 731 757 12 946 280
Mezzanine-rahastot 1 866 613 1 866 613
Talletukset 15 942 046 15 942 046
Sijoitustodistukset 26 502 899 26 502 899
Kuntatodistukset 25 024 080 25 024 080
Yritystodistukset 45 735 167 45 735 167
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 243 708 711 124 935 949 1 866 613 370 511 273
-------------------------------------------------------------------------------
EUR
31.12.2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
---------------------------------------------------------------------------
Valtion joukkovelkakirjat 170 344 669 170 344 669
Pankkijoukkovelkakirjat 12 774 318 12 774 318
Yritysjoukkovelkakirjat 20 232 203 20 232 203
Rahasto- ja osakesijoitukset 2 221 488 7 644 619 9 866 107
Mezzanine-rahastot 2 102 765 2 102 765
Talletukset 31 242 818 31 242 818
Sijoitustodistukset 74 614 152 74 614 152
Yritystodistukset 60 712 778 60 712 778
Strukturoidut sijoitukset 2 977 200 2 977 200
---------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 205 572 678 174 214 367 5 079 965 384 867 010
---------------------------------------------------------------------------
Tason 3 käypään arvoon arvostettavien
rahoitusvarojen muutokset ( tuhatta
euroa )
Realisoitumat- Realisoituneet
tomat voitot / voitot /
1.1.15 tappiot tappiot Ostot Myynnit 31.12.15
-------------------------------------------------------------------------------
Strukturoidut
sijoitukset 2 977 0 23 0 -3 000 0
Rahastosijoitukset 2 103 -464 567 -304 -34 1 867
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 5 080 -464 589 -304 -3 034 1 867
-------------------------------------------------------------------------------
Realisoitumat- Realisoituneet
tomat voitot / voitot /
1.1.14 tappiot tappiot Ostot Myynnit 31.12.14
-------------------------------------------------------------------------------
Strukturoidut
sijoitukset 2 973 5 0 0 0 2 977
Rahastosijoitukset 2 055 -231 295 323 -339 2 103
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 5 028 -227 295 323 -339 5 080
-------------------------------------------------------------------------------
Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntatodistukset on
arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmällä perustuen raportointipäivien
euribor- tai swap-käyrään, sekä termiinikurssiin siltä osin kuin mukana on
vieraan valuutan elementtejä. Johdon harkinnan perusteella diskonttaustekijää on
oikaistu sijoituskohteen luottoriskin muutoksen vaikutuksella. Oikaisulla ei ole
ollut merkittävää vaikutusta.
Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat Mezzanine-rahastot, joiden arvostus
perustuu liikkeeseenlaskijan laatimiin arvostuksiin. Vertailuvuonna tasolle 3
luokitellut strukturoidut tuotteet on pohjoismaisen pankin liikkeeseen laskema
senior-laina, jonka tuotto on sidottu OMXH 25 indeksiin ja niiden käypä arvo
perustuu kolmannen osapuolen arvostuksiin.
Sijoitusrahastot on arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään
perustuvaan substanssiarvoon, ja ne luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3 rahaston
markkinoiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella.
Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin pörssissä ja ne ovat luokiteltu tasolle
1. Osakesijoitusten määrä on vähäinen.
15. Rahavarat
EUR
Rahavarat 31.12.2015 31.12.2014
-----------------------------------------
Pankkitilit 86 390 563 39 438 501
-----------------------------------------
Rahavarat yhteensä 86 390 563 39 438 501
16. Lainat
Pitkäaikaiset lainat
EUR 31.12.2015 31.12.2014
--------------------------------------------------------------------
TVR joukkovelkakirjalainat 897 635 070 0
--------------------------------------------------------------------
Pitkäaikaiset lainat yhteensä 897 635 070 0
Lyhytaikaiset lainat
EUR 31.12.2015 31.12.2014
--------------------------------------------------------------------
Yritystodistukset 211 568 649 165 835 931
Limiittiluotot (RCF) 0 90 000 000
Velat selvityksessä olevista arvopapereista 3 797 742 12 099 993
--------------------------------------------------------------------
Lyhytaikaiset lainat yhteensä 215 366 391 267 935 925
17. Muut velat
EUR 31.12.2015 31.12.2014
-------------------------------------------------------------------------
Ostovelat 375 090 193 590
Siirtovelat 1 393 580 1 886 579
Omavastuumaksutulon jaksotus 67 694 118 88 951 031
Eläketurvakeskus pääomajaksotus 0 34 600 000
Työ- ja elinkeinoministeriö, palkkaturvajaksotus 20 470 111 27 457 046
Eläketurvakeskus korkojaksotus 24 946 407 19 657 281
Valtion eläkerahasto jaksotus 187 749 0
Velat työttömyyskassoille 17 003 017 23 273 699
Lomapalkkavelka 645 534 607 516
Korkojaksotukset 904 753 61 819
-------------------------------------------------------------------------
Muut velat yhteensä 133 620 359 196 688 561
18. Nettovarallisuuslaskelman ulkopuoliset vastuut ja saamiset
Sijoitussitoumukset, pääomarahastot
EUR 31.12.2015 31.12.2014
---------------------------------------------------
Kokonaissitoumus 5 250 473 5 250 473
Toteutunut -4 729 539 -4 481 526
---------------------------------------------------
Sijoitussitoumukset yhteensä 520 934 768 947
Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden mukaisesti.
Sitoumuksilla ei ole eräpäivää.
Vuokravastuut
EUR 31.12.2015 31.12.2014
--------------------------------------
Vuoden kuluessa 1 338 654 1 360 136
1-5 vuotta 2 985 874 4 273 566
yli 5 vuotta 0 0
--------------------------------------
Yhteensä 4 324 527 5 633 702
Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja sekä ajoneuvoja
vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole purettavissa. Toimiston ja varastotilojen
vuokra-aika on 4 vuotta ja vuokrasopimus jatkuu sen jälkeen toistaiseksi
voimassa olevana. Autojen vuokrasopimukset ovat 2 vuotta.
Vuokrasaamiset
EUR 31.12.2015 31.12.2014
--------------------------------------
Vuoden kuluessa 415 754 413 568
1-5 vuotta 935 446 1 344 096
yli 5 vuotta 0 0
--------------------------------------
Yhteensä 1 351 200 1 757 664
Rahasto on alivuokrannut osan vuokraamistaan toimitiloistaan ja ensimmäinen
mahdollinen alivuokrasopimuksen irtisanomispäivä on 4 vuoden kuluttua.
Vuokrasopimus jatkuu tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevana.
19. Lähipiiri
Rahaston lähipiiriin kuuluu hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä.
Valtioneuvosto nimittää Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston
työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee
työttömyysvakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan. Hallintoneuvosto
nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta valvoo TVR:n toimintaa. Lisäksi
STM:llä on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta.
Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja
terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja
Eläketurvakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle sekä työ-
ja elinkeinoministeriölle.
Vuonna 2015 TVR solmi 1 000 miljoonan euron määräiset
valmiusluottolimiittisopimukset, joihin sisältyy Suomen valtion omavelkainen
takaus määrältään 770 miljoonaa euroa. Takaus on annettu työttömyysetuuksien
rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla.
Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat, palkkiot ja
etuudet. Lukuihin sisältyy palkkasivukulut. Tarkemmat erittelyt
toimielinkohtaisesti löytyvät seuraavista taulukoista.
Hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot ja muut etuudet
EUR 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
------------------------------------------------------------------------
Palkkiot ja muut etuudet 76 975 80 010
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 13 981 14 144
------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 90 956 94 154
Johtoryhmän palkat ja palkkiot (toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan lukuun
ottamatta)
EUR 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
------------------------------------------------------------------------
Palkat, palkkiot ja etuudet 357 275 356 315
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 61 146 61 420
------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 418 421 417 735
Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa palkat ja palkkiot
EUR 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
------------------------------------------------------------------------
Palkat, palkkiot ja etuudet 284 886 288 037
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 47 484 47 085
------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 332 370 335 122
Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ja muut etuudet
Valtioneuvosto nimitti 27.11.2013 työmarkkinaosapuolten esityksestä
hallintoneuvoston jäsenet toimikaudeksi 1.1.2014 - 31.12.2016. Sosiaali- ja
terveysministeriö määrää hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja
matkakustannusten korvausperiaatteet. Sosiaali- ja terveysministeriö on
17.1.2012 päättänyt, että hallintoneuvoston jäsenten palkkiot ovat:
puheenjohtajan kuukausipalkkio 120 euroa kuukaudessa ja kokouspalkkio 230 euroa,
varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkio 140 euroa. Vuonna 2015
hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja piti yhden sähköpostikokouksen.
Sähköpostikokouksesta ei makseta kokouspalkkiota.
Vuonna 2015 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
| | Hallintoneuvoston| Hallintoneuvoston| Matka-| 31.12.2015|
|Nimi | jäsenen| puheenjohtajan| kustannus| Yhteensä|
| | kokouspalkkio| kuukausipalkkio| | (EUR)|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Ann Selin pj.| 230| 1 440| | 1 670|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|George Berner| 280| | | 280|
|vpj. | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Riku Aalto | 280| | | 280|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Teija Asara- | 280| | | 280|
|Laaksonen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Jorma | | | | |
|Haapanen | 280| | 282| 562|
|16.1.2015 | | | | |
|alkaen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Kimmo Hovi | | | | |
|1.11.2015 | | | | 0|
|alkaen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Tauno Kekäle | | | | |
|1.8.2015 | 140| | | 140|
|alkaen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Lauri Kivekäs| 140| | | 140|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Ritva Laakso-| | | | |
|Manninen | | | | 0|
|1.6.2015 asti| | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Salla | 280| | | 280|
|Luomanmäki | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Jorma Malinen| 280| | | 280|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Ilkka Mäkelä | | | | 0|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Marjatta | | | | |
|Nummela | | | | 0|
|31.10.2015 | | | | |
|asti | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Harri | | | | |
|Ojanperä | 280| | | 280|
|12.3.2015 | | | | |
|alkaen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Ari Svensk | 280| | | 280|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Liisa | 280| | 430| 710|
|Talvitie | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Rauno | | | | |
|Vesivalo | 280| | | 280|
|30.1.2015 | | | | |
|alkaen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Ritva | 280| | | 280|
|Viljanen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Jaana Ylä- | 280| | 634| 914|
|Mononen | | | | |
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Antti Zitting| 280| | | 280|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
|Yhteensä | 4 150| 1 440| 1 347| 6 937|
+-------------+-------------------+-------------------+-----------+------------+
Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet
Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista.
Hallintoneuvosto päätti 28.8.2014, että hallituksen jäsenille maksetaan
palkkioita näillä perusteilla:
+-----------------------------+--------+------------+
| |Palkkio |Palkkio |
| |EUR / kk|EUR / kokous|
+-----------------------------+--------+------------+
|Hallituksen puheenjohtaja | 730| 270|
+-----------------------------+--------+------------+
|Hallituksen varapuheenjohtaja| 575| 165|
+-----------------------------+--------+------------+
|Hallituksen muu jäsen | 330| 125|
+-----------------------------+--------+------------+
Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjestelmiä tai
lisäeläkejärjestelmiä.
Vuonna 2015 hallitus kokoontui 11 kertaa ja piti 3 sähköpostikokousta.
Sähköpostikokouksesta ei makseta kokouspalkkiota.
Vuonna 2015 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Nimi | Hallituksen| | 31.12.2015|
| | vuosipalkkio|Kokous-palkkio|Yhteensä (EUR)|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Vesa Rantahalvari | 8 760| 2 970| 11 730|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Sture Fjäder | 6 900| 1 155| 8 055|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Pekka Hotti | 3 960| 1 000| 4 960|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Eeva-Liisa Inkeroinen | 3 960| 875| 4 835|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Markku Jalonen | 3 960| 1 250| 5 210|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Lauri Lyly | 3 960| 1 375| 5 335|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Miia Kannisto 17.3.2015 | | | |
|alkaen | 3 300| 1 125| 4 425|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Markus Mankin | | | |
|7.4.2015 asti | 990| 375| 1 365|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Antti Palola | 3 960| 1 000| 4 960|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Jorma Palola | | | |
|22.4.2015 alkaen | 2 970| 875| 3 845|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Vuokko Piekkala | 3 960| 1 250| 5 210|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Veli-Matti Rekola | 3 960| 1 250| 5 210|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Seppo Saukkonen | | | |
|1.3.2015 asti | 660| 250| 910|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Saana Siekkinen | 3 960| 1 375| 5 335|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
|Yhteensä | 55 260| 16 125| 71 385|
+------------------------+-----------------------+--------------+--------------+
Rahasto toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä
Toimitusjohtajalla ei ole erillistä palkitsemisjärjestelmää. Hallitus päättää
mahdollisesta palkkiosta vuosittain. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä
palkkio-ohjelma, jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion
maksamisesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokriteerien
mukaan.
Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten
palkkiot ja etuudet vuodelta 2015. Taulukon luvut ovat esitetty ilman
palkkasivukuluja.
-------------------------------------------------------------------------------
Toimi Palkat ja Muuttuva 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014
luontoisedut tulospalkkio
-------------------------------------------------------------------------------
Toimitusjohtaja 129 900 10 825 140 725 146 021
Johtoryhmä 449 744 21 238 470 982 471 038
-------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 579 644 32 063 611 707 617 059
-------------------------------------------------------------------------------
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty hallituksen päätöksellä ja
todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja
eläkekarttuma määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan.
Toimitusjohtajalla ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan
irtisanomisaika määräytyy molemmin puolin työsopimuslain mukaan.
20. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Talouden kehitys on alkuvuodesta jatkunut epävarmana. Työttömien työnhakijoiden
määrän arvioidaan lisääntyvän edelleen vuoden 2016 aikana verrattuna vuoteen
2015, joskin työttömyyden kasvu voi hidastua. TVR arvioi, että maksetut
työttömyysturvamenot lisääntyvät vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna.
Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmius on ollut kohtuullisen hyvä, mikä johtuu
vakuutusmaksutuottojen etupainotteisuudesta sekä vuoden alusta korotetuista
työttömyysvakuutusmaksuista. Rahasto on jatkanut marraskuussa 2015 hyväksytyn
velanhoitosuunnitelman toimeenpanoa. Mahdollisen velkarahoituksen tarve
tarkentuu kevään aikana.
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä on sujunut suunnitelmien
mukaan. Palvelutaso vakuutusmaksujen asiakaspalvelussa on ollut erinomainen
vuodenvaihteen ruuhkahuipusta huolimatta. Sähköisen asiointipalvelun käyttö on
lisääntynyt selvästi. Palvelutaso perinnässä on ollut hyvä.
Lisätietoja:
Janne Metsämäki, toimitusjohtaja puh. 040 522 3614
Tapio Oksanen, varatoimitusjohtaja puh. 040 539 4651
Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2016
Työttömyysvakuutusrahasto
Tapio Oksanen
varatoimitusjohtaja
Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Tiedotusvälineet
www.tvr.fi
[HUG#1996337]
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |