Sampo - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)

Sampo-konsernin tulos tammi-kesäkuulta 2015

SAMPO OYJ                 OSAVUOSIKATSAUS                12.8.2015 klo 9.30



SAMPO-KONSERNIN TULOS TAMMI-KESÄKUULTA 2015

Sampo-konsernin tulos ennen veroja tammi-kesäkuussa 2015 oli 1 015 miljoonaa
euroa (861). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos kohosi
1 147 miljoonaan euroon (790).

- Osakekohtainen tulos oli 1,60 euroa (1,34). Markkina-arvoin laskettu
osakekohtainen tulos kasvoi 2,05 euroon (1,41). Konsernin oman pääoman tuotto
oli 20,9 prosenttia (14,9). Osakekohtainen substanssi oli kesäkuun 2015 lopussa
25,01 euroa (22,63). Konsernin käyvän arvon rahasto kasvoi verojen jälkeen
1 153 miljoonaan euroon (1 017).

- Vahinkovakuutusliiketoiminnan tulokseen sisältyy kaksi kertaluonteista erää:
Ifin Norjan-toimintojen eläkeuudistus ja Suomen annuiteettien diskonttokoron
alennus. Diskonttokorkoa laskettiin Suomessa 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin.
Eläkeuudistus kohensi vahinkovakuutussegmentin tammi-kesäkuun 2015 tulosta 155
miljoonalla eurolla, ja koronalennus heikensi sitä 110 miljoonalla eurolla.
Näiden seurauksena yhdistetty kulusuhde parani 2,2 prosenttiyksikköä 85,0
prosenttiin (88,3) tammi-kesäkuussa 2015. Kyseessä on Ifin historian paras
tammi-kesäkuun yhdistetty kulusuhde, vaikka edellä mainittuja kertaluonteisia
eriä ei otettaisi huomioon. Tulos ennen veroja kasvoi 511 miljoonaan euroon
(483). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos nousi 488 miljoonaan
euroon (392) ja oman pääoman tuotto oli 31,2 prosenttia (25,1).

- Nordean tammi-kesäkuun 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammolle 418 miljoonaa
euroa (309). Nordean jatkuvien toimintojen tulos kasvoi 33 prosenttia
paikallisissa valuutoissa laskettuna ja pankin Basel III -säännösten mukaan
laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) nousi 16,0 prosenttiin vuoden 2015 toisen
neljänneksen loppuun mennessä.Luottojen laatu pysyi vakaana ja nettomääräisten
luottotappioiden osuus luotonannosta oli 0,13 prosenttia.

- Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 81 miljoonaa euroa (73).
Laskuperustekorkoisen vakuutuskannan korkotäydennystä kasvatettiin siten, että
tuottovaade alennettiin 1,0 prosenttiin vuodelle 2015, 1,25 prosenttiin vuodelle
2016 ja 1,5 prosenttiin vuodelle 2017. Muutoksen negatiivinen tulosvaikutus oli
vuoden 2015 toisella neljänneksellä 96 miljoonaa euroa. Markkina-arvojen
muutokset huomioiva laaja tulos kasvoi 144 miljoonaan euroon (113). Oman pääoman
tuotto oli 21,8 prosenttia (17,9).


 AVAINLUVUT

 Milj. e                1-6/2015 1-6/2014 Muutos, % 4-6/2015 4-6/2014 Muutos, %

 Tulos ennen veroja     1 015    861      18        528      465      14

 Vahinkovakuutus        511      483      6         310      289      7

 Osakkuusyhtiö Nordea   418      309      36        195      139      41

 Henkivakuutus          81       73       11        42       36       17

 Omistusyhteisö (pl.
 Nordea)                7        -3       -         -19      1        -

 Tilikauden tulos       894      749      19        459      399      15

                                          Muutos                      Muutos

 Tulos/osake, euroa     1,60     1,34     0,26      0,82     0,71     0,11

 Tulos/osake markkina-
 arvoin, euroa          2,05     1,41     0,64      0,80     0,74     0,06

 Substanssi/osake,
 euroa*)                25,01    22,63    2,38      -        -        -

 Keskim.
 henkilöstömäärä (FTE)  6 725    6 757    -32       -        -        -

 Konsernin
 vakavaraisuussuhde, %
 *)                     193,9    187,4    6,5       -        -        -

 Oman pääoman tuotto, % 20,9     14,9     6,0       -        -        -


*) Vertailuajankohta 31.12.2014

Osavuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä
vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien
vertailuajankohtana on vuoden 2014 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla osavuosiraporttinsa
tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Osavuosikatsaus on
luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.



 Tilinpäätöksessä käytetyt
 vaihtokurssit

                                  1-6/2015 1-3/2015 1-12/2014 1-9/2014 1-6/2014

 EUR 1 = SEK

 Tuloslaskelma (keskikurssi)      9,3416   9,3805   9,1011    9,0420   8,9592

 Tase (raportointikauden          9,2150   9,2901   9,3930    9,1465   9,1762
 päätöspäivänä)

 DKK 1 = SEK

 Tuloslaskelma (keskikurssi)      1,2530   1,2593   1,2205    1,2118   1,2001



 Tase (raportointikauden          1,2352   1,2437   1,2616    1,2289   1,2308
 päätöspäivänä)

 NOK 1 = SEK

 Tuloslaskelma (keskikurssi)      1,0809   1,0746   1,0893    1,0924   1,0823

 Tase (raportointikauden          1,0482   1,0674   1,0388    1,1266   1,0920
 päätöspäivänä)




Vuoden 2015 toinen vuosineljännes lyhyesti

Sampo-konsernin huhti-kesäkuun 2015 tulos ennen veroja kohosi 528 miljoonaan
euroon (465). Osakekohtainen tulos nousi 0,82 euroon (0,71). Osakekohtainen
tulos markkina-arvoin oli 0,80 euroa (0,74).

Osakekohtainen substanssi aleni vuoden 2015 toisella neljänneksellä 2,01 euroa
ja oli neljänneksen lopulla 25,01 euroa. Osakekohtaista substanssia alensi
28.4.2015 maksettu 1,95 euron osinko osakkeelta sekä Nordean ja Topdanmarkin
arvostuserojen aleneminen, joiden vaikutus Sammon osakekohtaiseen substanssiin
oli 0,89 euroa.

Vahinkovakuutusliiketoiminnan yhdistetty kulusuhde oli toisella
vuosineljänneksellä 80,9 prosenttia (86,5). Ilman kertaluonteisia eriä
yhdistetty kulusuhde olisi ollut 85,2 prosenttia. Tulos ennen veroja kasvoi 310
miljoonaan euroon (289). Osakkuusyhtiö Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin
vahinkovakuutustoiminnan tulokseen 12 miljoonaa euroa (15).

Nordean huhti-kesäkuun 2015 nettotuloksesta kirjattiin Sammon tulokseen 195
miljoonaa euroa (139).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 42 miljoonaa euroa (36).
Laskuperustekorkoiseen vakuutuskantaan tehdyt korkotäydennykset rasittivat
toisen vuosineljänneksen tulosta 96 miljoonalla eurolla. Maksutulo aleni 12
prosenttia 299 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 339 miljoonasta eurosta.



Solvenssi II -tilanne

Mandatum Life jätti huhtikuussa 2015 Suomen Finanssivalvonnalle hakemuksen
siirtymäsäännösten soveltamisesta vastuuvelan laskentaan. Hakemusta
täydennettiin toukokuussa Finanssivalvonnan pyynnöstä. Finanssivalvonta antoi
siirtymäsäännösten käytölle hyväksyntänsä 11.8.2015. Siirtymäsäännösten
soveltamisen jälkeen arvioidut omat varat, 2 095 miljoonaa euroa, ylittivät
1 350 miljoonan euron pääomavaateen ja vakavaraisuussuhde oli vahva, 155
prosenttia. Ilman vastuuvelkaan sovellettavaa siirtymäsäännöstä arvioidut omat
varat olisivat 1 542 miljoonaa euroa, jolloin ne ylittäisivät kyseisen 1 350
miljoonan euron suuruisen pääomavaateen hienoisesti. Vakavaraisuussuhde olisi
tällöin 114 prosenttia.

If-konsernin tavoitteena on osittaisen sisäisen Solvenssi II -mallin
käyttäminen. Mallin käytölle on haettu lupaa viranomaisilta kesäkuussa 2015.
Viranomaisten ns. ennakkohakemusmenettelyssä If on vuosien mittaan kehittänyt
sisäistä taloudellisen pääoman malliaan vastaamaan mahdollisimman hyvin
Solvenssi II -vaatimuksia. Tämän ansiosta nykyisten taloudellisen pääoman
vaateiden ei arvioida olennaisesti eroavan Solvenssi II:n pääomavaateista. If-
konsernin taloudellisen pääoman vaade 30.6.2015 oli 1 939 miljoonaa euroa ja
mukautettu vakavaraisuuspääoma oli 3 800 miljoonaa euroa.



LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-kesäkuun 2015 tulos ennen veroja nousi 511
miljoonaan euroon (483). Yhdistetty kulusuhde parani 85,0 prosenttiin (88,3), ja
riskisuhde heikkeni 69,7 prosenttiin (65,7). Molempiin vaikuttivat vuoden 2015
toisen neljänneksen kertaluonteiset erät. Kertaluonteisten erien vaikutus pois
ottaen tammi-kesäkuun 2015 yhdistetty kulusuhde oli 87,2 prosenttia, mikä on
edelleen kaikkien aikojen paras vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden yhdistetty
kulusuhde.

Vahinkovakuutussegmentin tammi-kesäkuun 2015 tulokseen sisältyy kaksi
kertaluonteista erää: Ifin Norjan-toimintojen henkilöstön eläkejärjestelmän
muutos ja annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku.
Diskonttokorkoa laskettiin Suomessa 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin.
Eläkejärjestelmän muutos kohensi vahinkovakuutussegmentin tammi-kesäkuun 2015
tulosta 155 miljoonalla eurolla, ja koronalennus heikensi sitä 110 miljoonalla
eurolla.

Suomessa toteutettu diskonttokoron alennus heikensi kaikkien
vahinkovakuutustoiminnan liiketoiminta-alueiden tuloksia ja erityisen
merkittävästi se heikensi tulosta Suomessa. Se heikensi tammi-kesäkuun 2015
yhdistettyä kulusuhdetta 5 prosenttiyksikköä. Norjan henkilöstön
eläkejärjestelmän muutos kirjattiin Ifissä segmenttiin Muut ja se ei näin ollen
vaikuttanut muiden liiketoiminta-alueiden tai Norjan maakohtaiseen tulokseen.
Muutos paransi Ifin tammi-kesäkuun 2015 yhdistettyä kulusuhdetta 7,2
prosenttiyksikköä.

Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta
kasvatettiin 80 miljoonalla eurolla tammi-kesäkuussa 2015 (korvausvastuuta
purettiin vertailuajankohtana 5 miljoonalla eurolla). Oman pääoman tuotto kasvoi
31,2 prosenttiin (25,1). Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto kasvoi vuoden
2014 lopusta kesäkuun 2015 loppuun mennessä 554 miljoonaan euroon (507).
Vakuutustekninen tulos oli 342 miljoonaa euroa (286). Vakuutusliikkeen tuotto
(vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin
vakuutusmaksutuottoihin) parani 15,7 prosenttiin (12,8).

Annuiteettien diskonttaamiseen Ruotsissa käytettävä korko nousi kesäkuun 2015
loppuun mennessä 0,41 prosenttiin maaliskuun 2015 lopun -0,15 prosentista. Tämä
nosti tulosta Ruotsissa toisella vuosineljänneksellä 43 miljoonalla eurolla.
Suurvahingoista maksettiin Ifissä korvauskuluja vuoden 2015 alkupuoliskolla
yhteensä 12 miljoonaa euroa odotettua enemmän.

Bruttovakuutusmaksutulo aleni 2 760 miljoonaan euroon (2 812).
Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo säilyi ennallaan. Maksutulo
kasvoi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa sekä Baltiassa, ja laski Yritys- ja
Suurasiakkaissa.

Toimintakulusuhde parani 15,4 prosenttiin (22,6) ja liikekulusuhde 9,6
prosenttiin (16,7) Ifin Norjassa toteuttaman eläkejärjestelmän kertaluonteisen
muutoksen tuoman positiivisen vaikutuksen (7,2 prosenttiyksikköä) ansiosta.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.6.2015 yhteensä 11,8 miljardia euroa (11,5).
Tästä 75 prosenttia oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin (75), 12 prosenttia
rahamarkkinainstrumentteihin (13) ja 13 prosenttia osakkeisiin (12).
Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 173 miljoonaa euroa (209). Sijoitusten
tuotto käyvin arvoin tammi-kesäkuussa 2015 oli 2,1 prosenttia (3,1).
Korkosijoitusten duraatio oli 0,9 vuotta (1,0) ja keskimääräinen maturiteetti
2,6 vuotta (2,4). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien
hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 2,0 prosenttia (2,5).

If Skadeförsäkring Holding AB (publ):n ruotsalainen tytäryhtiö If
Skadeförsäkring AB käytti 16.6.2015 lainaehtojen mukaista takaisinosto-
oikeuttaan 150 miljoonan euron suuruiseen pääomalainaan, joka oli laskettu
liikkeelle 16.6.2005.



Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 30.6.2015, mikä vastaa 21,2
prosentin omistusosuutta. Yhdestä osakkeesta maksettu hinta oli keskimäärin
6,46 euroa, ja Sammon konsernitilinpäätöksessä käytettävä kirjanpitoarvo oli
8,18 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli kesäkuun lopussa 11,22
euroa.

Nordean rahoituskate vakaantui toisella neljänneksellä vuoden poikkeuksellisen
alun jälkeen. Paikallisissa valuutoissa laskettuna rahoituskate laski 3
prosenttia tammi-kesäkuussa 2015. Euroina se laski 5 prosenttia. Tuotot
kasvoivat tammi-kesäkuussa 2015 viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 7
prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ja 6 prosenttia euroina. Kulut
laskivat prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna ja 3 prosenttia euroina,
kun kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon.

Liikevoitto parani 21 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna ja 19
prosenttia euroina, kun kertaluonteisia eriä ei oteta huomioon. Kulu/tuotto-
suhde koheni vuoden 2015 tammi-kesäkuussa 4 prosenttiyksikköä 45 prosenttiin.

Luottojen laatu pysyi vakaana, ja luottotappioiden määrä oli reilusti alle 10
vuoden keskiarvon. Nettomääräiset luottotappiot pienenivät 225 miljoonaan
euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,13 prosenttia (0,17 prosenttia).

Jatkuvien toimintojen tulos kasvoi 33 prosenttia paikallisissa valuutoissa
laskettuna. Euroina jatkuvien toimintojen tulos kasvoi 32 prosenttia 2 034
miljoonaan euroon.

Konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1)
nousi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 16,0 prosenttiin edellisneljänneksen
15,6 prosentista. Ydinvakavaraisuussuhteen paraneminen perustuu
valuuttakurssivaikutuksiin, luottojen laadun paranemiseen ja vahvoihin
tuloksiin.

Nordea kertoi osavuosikatsauksen yhteydessä, että se on käynnistänyt keskustelut
pohjoismaisten viranomaisten kanssa konsernin juridisesta rakenteesta.
Tavoitteena on yksinkertaistaa konsernin juridista rakennetta muuttamalla
tytärpankit Suomessa, Norjassa ja Tanskassa sivuliikkeiksi. Prosessin odotetaan
kestävän noin kaksi vuotta. Muutoksista päättävät Nordean osakkeenomistajat
yhtiökokouksessa.

Lisätietoja Nordea Bank AB:sta ja sen vuoden 2015 tammi-kesäkuun tuloksesta on
saatavilla osoitteessa www.nordea.com.



Henkivakuutus

Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja tammi-kesäkuulta 2015 oli 81 miljoonaa
euroa (73). Laskuperustekorkoisen vakuutuskannan korkotäydennystä kasvatettiin
toisella neljänneksellä siten, että vuoden 2015 osalta tuottovaadetta laskettiin
1,0 prosenttiin, vuoden 2016 osalta 1,25 prosenttiin ja vuoden 2017 osalta 1,5
prosenttiin. Tämä heikensi vuoden 2015 toisen neljänneksen tulosta kaikkiaan 96
miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan Mandatum Life on täydentänyt alhaisen
korkotason vuoksi vastuuvelkaansa 238 miljoonalla eurolla (135). Luvussa ei ole
huomioitu ns. eriytettyyn kantaan liittyvää 235 miljoonan euron täydennystä.

Oman pääoman tuotto (RoE) oli 21,8 prosenttia (17,9). Markkina-arvojen muutokset
huomioiva laaja tulos oli verojen jälkeen 144 miljoonaa euroa (113). Käyvän
arvon rahasto nousi 585 miljoonaan euroon (508).

Vakuutusmaksutulo kasvoi 16 prosenttia 676 miljoonaan euroon (584) ja
markkinaosuus oli Suomessa 18,0 prosenttia (18,6). Kustannusliikkeen tulos oli
vuoden 2015 tammi-kesäkuussa 13 miljoonaa euroa (8) ja riskiliikkeen tulos 11
miljoonaa euroa (9).

Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli kesäkuun 2015 lopussa 5,8 miljardia euroa
(5,3). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät sijoitustuotot olivat 346
miljoonaa euroa (202).

Laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrä oli 5,1 miljardia euroa (5,1), josta
Mandatum Lifen alkuperäinen laskuperusteinen vakuutuskanta oli 3,8 miljardia
euroa (3,8) ja eriytetty kanta 1,2 miljardia euroa (1,2). Korkeamman
laskuperustekoron (3,5 ja 4,5 prosenttia) vakuutuskannat jatkoivat tammi-
kesäkuussa 2015 pienenemistään suunnitellusti 104 miljoonalla eurolla, mutta
tehdyt korkotäydennykset pitivät laskuperustekorkoisen vastuuvelan määrän lähes
ennallaan.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva
omaisuus oli 30.6.2015 markkina-arvoin 5,5 miljardia euroa (5,3), josta 39
prosenttia (32) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 16 prosenttia (23)
rahamarkkinoille, 30 prosenttia (30) osakkeisiin, 4 prosenttia (5)
pääomasijoituksiin ja 12 prosenttia (10) muihin instrumentteihin.
Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin vuoden 2015 tammi-kesäkuussa oli 5,9
prosenttia (3,9). Korkosijoitusten duraatio oli kesäkuun 2015 lopussa 1,8 vuotta
(1,6) ja keskimääräinen maturiteetti 2,3 vuotta (1,9). Korkosalkun
keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna
(running yield) oli 2,9 prosenttia (3,3).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa
(1,3), josta 45 prosenttia (48) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 35
prosenttia (33) rahamarkkinoille, 9 prosenttia (8) osakkeisiin, 3 prosenttia (3)
pääomasijoituksiin ja 8 prosenttia (8) muihin instrumentteihin. Eriytetyn kannan
sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 3,0 prosenttia tammi-kesäkuussa
2015. Kesäkuun 2015 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 1,5 vuotta ja
keskimääräinen maturiteetti 2,4 vuotta. Korkosalkun keskimääräinen tuotto
eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 0,8
prosenttia.



Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja tammi-kesäkuussa 2015 oli 425
miljoonaa (306), josta 418 miljoonaa euroa (306) tuli Nordean tammi-kesäkuun
2015 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Segmentin tulos ennen veroja
ilman Nordean tulososuutta oli 7 miljoonaa euroa (-3). Valuuttakurssimuutokset
heikensivät Omistusyhteisö -segmentin tulosta 6 miljoonalla eurolla.

Sampo Oyj:llä oli 30.6.2015 velkarahoitusta 2 332 miljoonaa euroa (2 192) ja
korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 675 miljoonaa euroa (1 233). Korkoa kerryttäviin
omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 447 miljoonan euron arvosta tytäryhtiöiden
ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja ja 24 miljoonaa euroa
muita korkoinstrumentteja. Tammi-kesäkuussa 2015 nettovelka kasvoi 1 657
miljoonaan euroon (960). Sampo Oyj:n bruttovelka oli 35 prosenttia (31) yhtiön
omasta pääomasta ja ns. financial leverage 26 prosenttia (24).

Sampo Oyj maksoi eräpäivänään 28.5.2015 pois senioriehtoisen, 2 000 miljoonan
Ruotsin kruunun suuruisen lainan. Takaisinmaksun yhteydessä yhtiö laski osana
EMTN-ohjelmaansa liikkeelle 2 000 miljoonan Ruotsin kruunun suuruisen
vakuudettoman, vaihtuvakorkoisen lainan ja 1 000 miljoonan Ruotsin kruunun
suuruisen kiinteäkorkoisen senioriehtoisen lainan. Velkakirjat erääntyvät
28.5.2020.

Sampo Oyj:n taseessa 30.6.2015 olleet rahoitusvelat koostuivat 1 994 miljoonan
euron (1 888) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 338 miljoonan euron
(305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan
keskikorko oli koronvaihtosopimukset huomioiden kesäkuun 2015 lopussa 1,53
prosenttia (1,74).



TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät loppuvuodelle 2015

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän
toiminnallisen tuloksen vuonna 2015.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa
vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi
haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2015 saavuttavan yhdistetty kulusuhde
-tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95
prosenttia. Vahinkovakuutustoiminnan koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi
arvioidaan 87 - 90 prosenttia, kun ei huomioida Norjan eläkeuudistuksen ja
Suomen annuiteettien diskonttauskoron muutoksen positiivista kokonaisvaikutusta.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.



Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni tunnistaa ja analysoi säännöllisesti riskejä ja
epävarmuustekijöitä, joille se altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat merkittävimmin
markkina-, luotto-, vakuutus- ja toimintaympäristöriskit, joiden määrää voidaan
arvioida erilaisin mittaustekniikoin. Taloudellisen pääoman vaadetta käytetään
sisäisesti pääomatarpeen arviointiin. Markkinariskin osuus on 36 prosenttia,
luottoriskin 44 prosenttia, vakuutusriskin 10 ja toimintaympäristöriskin 9
prosenttia.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin
kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa
kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa
lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita
epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin
negatiivisesti.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat
rakenteelliset muutokset ja jo tunnistetut trendit. Näillä molemmilla voi olla
vaikutuksia liiketoimintaan myös pitkällä aikavälillä.



SAMPO OYJ
Hallitus



Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031



Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi

Sampo järjestää median edustajille tänään klo 12.30 suomenkielisen
tiedotustilaisuuden hotelli Kämpin Paavo Nurmi -kabinetissa.

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen
puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla
numeroon (09) 8171 0495, +46 8 5664 2702, +44 203 194 0552 tai +1 855 7161 597.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa
www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin
samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on
nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2015 tammi-syyskuun osavuosikatsauksensa 5.11.2015.



Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com


[HUG#1945045]

Attachments:

Osavuosikatsaus Q2/2015.pdf