2016-10-25 08:00:04 CEST
2016-10-25 08:00:04 CEST
REGLAMENTUOJAMA INFORMACIJA
Fortum - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
Fortumin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016: Pieni vesivoimatuotanto rasitti perinteisesti heikkoa kolmatta neljännestä
FORTUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 25. LOKAKUUTA 2016 KLO 9.00 EEST
Heinä−syyskuu 2016, jatkuvat toiminnot
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 58 (79) miljoonaa euroa, -27 %
- Liikevoitto oli -6 (-682) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli -65 (-761) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2015
liikevoittoa heikensi päätös kahden ydinvoimayksikön ennenaikaisesta
sulkemisesta Ruotsissa
- Osakekohtainen tulos oli -0,03 (-0,74) euroa, jossa vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli -0,06 (-0,78) euroa. 2015 vertailukaudella päätös sulkea
kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen
tulokseen -0,80 euroa osakkeelta
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 101 (151) miljoonaa euroa
- Fortum sai päätökseen Ekokem-yritysoston
Tammi−syyskuu 2016, jatkuvat toiminnot
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 455 (565) miljoonaa euroa, -19 %
- Liikevoitto oli 430 (-188) miljoonaa euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli -25 (-752) miljoonaa euroa. Vertailukauden 2015
liikevoittoa heikensi päätös kahden ydinvoimayksikön ennenaikaisesta
sulkemisesta Ruotsissa
- Osakekohtainen tulos oli 0,40 (-0,28) euroa, josta vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli -0,03 (-0,77) euroa. 2015 vertailukaudella päätös sulkea
kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen
tulokseen -0,80 euroa osakkeelta
- Liiketoiminnan rahavirta oli yhteensä 471 (896) miljoonaa euroa
- Fortumin monivuotinen investointiohjelma Venäjällä valmistui
- Uusi liiketoimintarakenne ja johtoryhmä 1.4.2016 alkaen
- Fortum osti Grupa DUONin ja Ekokemin
Yhteenveto näkymistä
- Fortum arvioi edelleen, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa keskimäärin
noin 0,5 % vuodessa
- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle
2016 tukkumyynnistä on suojattu noin 80 % hintaan 29 euroa/MWh, vuodeksi 2017
on suojattu noin 50 % hintaan 28 euroa/MWh ja vuodeksi 2018 noin 30 % hintaan
25 euroa/MWh
- Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso (EBIT), 18,2 miljardia ruplaa,
pyritään saavuttamaan vuosien 2017-2018 aikana. Euromääräinen tulostaso voi
vaihdella valuuttakurssimuutoksista johtuen
Tunnuslukuja* 2015 Edelliset 12 kk
-----------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,7 3,2
-----------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) -1,7 -0,1
-----------------------------------------------------------------------
Tunnuslukuja III/16 III/15 I-III/ I-III/ 2015 Edelliset
16 15 12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto, milj. euroa 732 661 2 489 2 495 3 459 3 453
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 151 163 717 787 1 102 1 033
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 163 163 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 151 163 717 950 1 265 1 033
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen
liikevoitto, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 58 79 455 565 808 698
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 114 114 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 58 79 455 678 922 698
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot -6 -682 430 -188 -150 468
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 4 395 4 395 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä -6 -682 430 4 207 4 245 468
--------------------------------------------------------------------------------
Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta,
milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot 11 -95 116 -15 20 151
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 0 0 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 11 -95 116 -15 20 151
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos ennen veroja, milj.
euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot -40 -818 411 -325 -305 431
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 4 393 4 393 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä -40 -818 411 4 068 4 088 431
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake, euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot -0,03 -0,74 0,40 -0,28 -0,26 0,41
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 4,92 4,92 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä -0,03 -0,74 0,40 4,64 4,66 0,41
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvien liiketoimintojen 101 151 471 896 1 228 803
rahavirta, milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake, euroa 14,75 15,54 15,53
--------------------------------------------------------------------------------
Korollinen nettovelka (kauden -137 -1 936 -2 195
lopussa), milj. euroa
--------------------------------------------------------------------------------
Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark:
“Kolmas vuosineljännes on perinteisesti ollut haasteellinen liiketoimintamme
kausiluonteisuuden vuoksi. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. Fortumin tulos
laski edelleen pääasiassa merkittävästi vähäisemmän vesivoimatuotannon vuoksi.
Russia-segmentin hyvä tulos, vertailukautta selkeästi korkeampi saavutettu
sähkön hinta sekä ydinvoimatuotannon suurempi volyymi puolestaan tasoittivat
tuloksen laskua.
Sähkömarkkinoilla on kuitenkin havaittavissa joitain myönteisiä merkkejä
pääasiassa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintojen nousun myötä. Aivan
vuosineljänneksen lopussa hinnat termiinimarkkinoilla nousivat ja ovat nyt
selvästi korkeammalla kuin toisen vuosineljänneksen lopussa.
Hyvä uutinen oli myös Ruotsin hallituksen syyskuussa esittelemä
budjettiehdotus, jossa vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin laskea ja
ydinvoiman kapasiteettivero poistaa asteittain tulevien vuosien aikana. Olemme
erittäin tyytyväisiä näihin ripeisiin päätöksiin ja julkaistuun aikatauluun.
Toimintaympäristön vakauduttua voimme nyt keskittyä laitosten käyttöön sekä
välttämättömien turvallisuutta parantavien investointien suunnitteluun. Ruotsin
hallituksen päätökset ovat täysin linjassa näkemyksemme kanssa; olemme aina
vahvasti kannattaneet päästöttömien tuotantomuotojen tasavertaista sääntelyä ja
verotuskohtelua.
Russia-divisioonan tuloskasvun avaintekijä on ollut OAO Fortumin uusi
kapasiteetti, jota on otettu käyttöön keväällä valmistuneen monivuotisen
investointiohjelmamme kuluessa.
Kolmannen vuosineljänneksen aikana saimme päätökseen Ekokem-yritysoston. Ekokem
on Pohjoismaiden johtava kiertotalousyhtiö ja kauppa oli merkittävä
virstanpylväs strategiamme toteuttamisessa. Se myös hajauttaa tulovirtaamme,
sillä Ekokemin liiketoiminta ei ole riippuvainen pohjoismaisesta sähkön
hinnasta.
Olemme jatkaneet kiinteiden kustannustemme leikkaamista aiemmin tiedottamamme
suunnitelman mukaisesti ja edistyneet siinä hyvin. Pyrimme edelleen
kasvattamaan liiketoimintaamme strategiamme mukaisesti ja etsimme jatkuvasti
uusia investointimahdollisuuksia, mihin vahva kassamme tarjoaa mahdollisuuden."
Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin toteuduttua Fortumilla ei ole enää
sähkönsiirtoliiketoimintaa. Distribution-segmentti esitetään lopetettuina
toimintoina vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.
Tämän osavuosikatsauksen taloudelliset tiedot koskevat Fortumin jatkuvia
toimintoja.
Taloudellinen tulos
Liikevaihto segmenteittäin
Milj. euroa III/16 III/15 I-III/ I-III/ 2015 Edelliset
16 15 12 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Generation 371 377 1 222 1 282 1 722 1 662
--------------------------------------------------------------------------------
City Solutions 237 185 894 835 1 187 1 246
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 175 154 606 627 893 872
--------------------------------------------------------------------------------
Muut 29 28 91 86 114 119
--------------------------------------------------------------------------------
Nord Poolissa tehtyjen -66 -57 -255 -240 -336 -351
ostojen ja myyntien netotus
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit -15 -26 -69 -95 -122 -96
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, yhteensä 732 661 2 489 2 495 3 459 3 453
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 274 274 -
--------------------------------------------------------------------------------
Eliminoinnit - - - -31 -31 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 732 661 2 489 2 738 3 702 3 453
--------------------------------------------------------------------------------
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa III/16 III/15 I-III/16 I-III/15 2015 Edelliset 12
kk
--------------------------------------------------------------------------------
Generation 77 102 330 419 561 472
--------------------------------------------------------------------------------
City Solutions -16 -13 49 55 108 102
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 12 0 125 132 201 194
--------------------------------------------------------------------------------
Muut -15 -10 -49 -42 -63 -70
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, 58 79 455 565 808 698
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 114 114 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä 58 79 455 678 922 698
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto segmenteittäin
Milj. euroa III/16 III/15 I-III/1 I-III/1 2015 Edelliset 12
6 5 kk
--------------------------------------------------------------------------------
Generation 18 -651 261 -332 -396 197
--------------------------------------------------------------------------------
City Solutions -21 -22 60 51 105 114
--------------------------------------------------------------------------------
Russia 12 1 159 134 203 228
--------------------------------------------------------------------------------
Muut -16 -9 -49 -41 -62 -70
--------------------------------------------------------------------------------
Jatkuvat toiminnot, -6 -682 430 -188 -150 468
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Lopetetut toiminnot - - - 4 395 4 395 -
--------------------------------------------------------------------------------
Fortum yhteensä -6 -682 430 4 207 4 245 468
--------------------------------------------------------------------------------
Heinä–syyskuu 2016
Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä konsernin liikevaihto kasvoi ja oli 732
(661) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui lähinnä DUONin ja Ekokemin
yhdistämisestä Fortum-konserniin. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 58 (79)
miljoonaa euroa, ja konsernin raportoitu liikevoitto -6 (-682) miljoonaa euroa.
Raportoituun liikevoittoon vaikuttivat -65 (-761) miljoonan euron
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, Ekokem-kauppaan
liittyvät transaktiokulut, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten
IFRS:n (IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon
liittyvät oikaisut (liitteet 4 ja 6). Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi
ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi liikevoittoa 784 miljoonaa
euroa (liitteet 4 ja 6).
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli yhteensä 11 (-95) miljoonaa
euroa, josta Hafslundin osuus oli 10 (10) miljoonaa euroa, TGC-1:n 7 (6)
miljoonaa euroa ja Fortum Värmen -4 (-8) miljoonaa euroa. Hafslundin ja TGC-1:n
osuudet tuloksesta perustuvat yhtiöiden julkaisemiin vuoden 2016 toisen
neljänneksen osavuosikatsauksiin (liite 14). Vertailukaudella 2015 päätös
sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi
osakkuusyritysten tulosta 104 miljoonaa euroa (liite 6). Fortum Värmen
vertailukauden 2015 tulos heikkeni lähinnä Fortumille takaisinmaksettujen
lainojen jälleenrahoitukseen liittyvien korvausten vuoksi (liite 14).
Tammi–syyskuu 2016
Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 2 489 (2 495) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli 455 (565) miljoonaa euroa, ja konsernin
raportoitu liikevoitto 430 (-188) miljoonaa euroa. Raportoituun liikevoittoon
vaikuttivat yhteensä -25 (-752) miljoonan euron vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät sisältäen myyntivoitot, Ekokem-kauppaan liittyvät
transaktiokulut, sähköntuotantoa pääasiassa suojaavien johdannaisten IFRS:n
(IAS 39) mukaisen kirjanpitokäytännön sekä ydinjätehuoltorahastoon liittyvät
oikaisut (liite 4). Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä
Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi liikevoittoa 784 miljoonaa euroa (liitteet 4
ja 6).
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli tammi-syyskuussa 116
(-15) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 42 (31) miljoonaa euroa,
TGC-1:n 34 (34) miljoonaa euroa ja Fortum Värmen 40 (23) miljoonaa euroa.
Hafslundin ja TGC-1:n osuus tuloksesta perustuu yhtiöiden julkaisemiin vuoden
2015 neljännen vuosineljänneksen sekä vuoden 2016 ensimmäisen ja toisen
vuosineljännesten osavuosikatsauksiin (liite 14).Vertailukaudella 2015 päätös
sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi
osakkuusyritysten tulosta 104 miljoonaa euroa (liite 6). Fortum Värmen
vertailukauden tulosta heikensi lähinnä Fortumille ennenaikaisesti maksettujen
lainojen jälleenrahoitukseen liittyvät korvaukset.
Konsernin nettorahoituskulut tammi-syyskuussa olivat -135 (-123) miljoonaa
euroa ja ne sisälsivät 0 (-14) miljoonan euron rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon muutoksen. Vertailukaudella 2015 nettorahoituskulut sisälsivät Fortum
Värmeltä saadun 38 miljoonan euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta
(liite 14).
Tulos ennen veroja oli 411 (-325) miljoonaa euroa. Vertailukaudella 2015 päätös
sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa ennenaikaisesti heikensi tulosta 888
miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat yhteensä -54 (80) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman
efektiivinen tuloverokanta oli 13,1 % (24,5 %). Vertailukelpoinen efektiivinen
tuloverokanta, kun osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta ja
verovapaita myyntivoittoja ei oteta huomioon, oli 19,0 % (25,6 %) (liite 10).
Kauden tulos jatkuvien toimintojen osalta oli 357 (-246) miljoonaa euroa.
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,40 (-0,28) euroa, josta
-0,03 (-0,77) liittyi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
Vertailukaudella 2015 päätös sulkea kaksi ydinvoimayksikköä Ruotsissa
ennenaikaisesti vaikutti osakekohtaiseen tulokseen -0,80 euroa osakkeelta.
Taloudellinen asema ja rahavirta
Rahavirta
Tammi-syyskuussa 2016 liiketoiminnan rahavirta jatkuvista toiminnoista laski
425 miljoonalla eurolla ja oli 471 (896) miljoonaa euroa. Muutos syntyi pääosin
70 miljoonaa euroa matalammasta vertailukelpoisesta käyttökatteesta, 136
miljoonaa euroa vertailukautta korkeammista tuloveroista ja 137 miljoonaa euroa
matalammista toteutuneista valuuttakurssieroista. Kesäkuussa Fortum maksoi
meneillään olevaan verokiistaan liittyen 127 miljoonaa euroa tuloveroja
Ruotsissa. Verotuspäätöksen valitusprosessi on käynnissä ja Fortum on
lainopillisiin arvioihin ja lausuntoihin perustuen kirjannut veromaksun
saataviin eikä ole tehnyt osavuositulokseen verovarausta (liite 22).
Toteutuneet valuuttakurssierot olivat 112 miljoonaa euroa ja ne liittyivät
Fortumin ruotsalaisten ja venäläisten tytäryhtiöiden lainoja suojaavien
valuutanvaihtosopimusten jatkamiseen.
Käyttöomaisuusinvestoinnit kasvoivat vertailukaudesta 20 miljoonalla eurolla ja
olivat 367 (347) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta kasvoi 1 439 (0)
miljoonaan euroon. Kasvu syntyi lähinnä Ekokemin sekä DUONin 667 (6) miljoonan
euron osakehankinnoista. Muiden korollisten saamisten kasvu, 376 miljoonaa
euroa, liittyi lähinnä hyödykejohdannaiskaupassa käteisvakuuksina käytettyihin
pankkitalletuksiin. Vertailukaudella 301 miljoonan euron osakaslainojen kasvu
sisälsi 376 miljoonaa euroa Fortum Värmeltä saatuja lainan hyvityksiä.
Rahavirta ennen rahoitusta oli -968 (6 303) miljoonaa euroa. Vuonna 2015
lopetettujen toimintojen vaikutus oli 6 457 miljoonaa euroa.
Fortum maksoi huhtikuussa 2016 osinkoja 977 (1 155) miljoonaa euroa. Pitkä- ja
lyhytaikaisia lainoja maksettiin yhteensä 962 (919) miljoonaa euroa sisältäen
750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan sekä 115 miljoonan euron Ekokemin
lainojen takaisinmaksun. Likvidit varat pienenivät yhteensä 2 887 (kasvu 5 318)
miljoonaa euroa.
Yhtiön varat ja sijoitettu pääoma
Taseen loppusumma laski 1 429 miljoonalla eurolla ja oli 21 338 (vuoden 2015
lopussa 22 767) miljoonaa euroa.
Likvidit varat syyskuun lopussa olivat 5 322 (vuoden 2015 lopussa 8 202)
miljoonaa euroa.
Sijoitettu pääoma laski 1 508 miljoonalla eurolla ja oli 18 362 (vuoden 2015
lopussa 19 870) miljoonaa euroa.
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 13 100 (vuoden 2015 lopussa 13
794) miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta laski 694 miljoonaa euroa,
mikä johtui pääosin maksetuista osingoista, 977 miljoonaa euroa, ja kauden
tuloksesta, 352 miljoonaa euroa.
Rahoitus
Fortum oli raportointikauden lopussa nettokassapositiivinen. Nettokassa pieneni
2 058 miljoonalla eurolla ja oli 137 miljoonaa euroa (vuoden 2015 lopussa 2 195
miljoonaa euroa).
Syyskuun lopussa konsernin likvidit varat olivat 5 322 (vuoden 2015 lopussa 8
202) miljoonaa euroa mukaan lukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset, joiden
yhteenlaskettu arvo oli 110 (vuoden 2015 lopussa 76) miljoonaa euroa. Likvidien
varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,0 miljardia euroa
nostamattomia valmiusluottoja (liite 16).
Tammi-syyskuussa konsernin nettorahoituskulut olivat -135 (-123) miljoonaa
euroa sisälten -132 (-156) miljoonaa euroa nettokorkokuluja. Nettorahoituskulut
sisältävät myös rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksen, joka oli 0 (-14)
miljoonaa euroa sekä Fortum Värmeltä tammi-syyskuussa 2015 saadun 38 miljoonan
euron hyvityksen lainojen ennenaikaisesta maksusta.
Kesäkuussa 2016 Fortum allekirjoitti 1 750 miljoonan euron syndikoidun
lainasopimuksen. Valmiusluottoa tullaan käyttämään konsernin yleisiin
rahoitustarpeisiin ja se korvaa heinäkuussa 2011 allekirjoitetun
lainajärjestelyn. Laina-aika on viisi vuotta ja lainaan sisältyy mahdollisuus
jatkaa laina-aikaa kahdesti vuoden mittaisella jaksolla.
Fortumin pitkäaikaisissa luottoluokituksissa ei tapahtunut muutoksia
raportointikaudella. Fortumin Standard & Poor's:in pitkäaikainen luottoluokitus
on BBB+ ja lyhyen ajan luokitus A-2. Näkymät ovat vakaat. Fitchin Fortumin
pitkänajan luottoluokitus (IDR) on BBB+ ja lyhyen aikavälin luokitus on F2,
näkymät vakaat.
Tunnuslukuja
Viimeisen 12 kuukauden vertailukelpoisen nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA)
suhde oli -0,1 (vuoden 2015 lopussa -1,7).
Velkaantumisaste oli -1 % (vuoden 2015 lopussa -16 %) ja omavaraisuusaste 62 %
(vuoden 2015 lopussa 61 %). Osakekohtainen oma pääoma oli 14,75 (vuoden 2015
lopussa 15,53) euroa. Viimeisen kahdentoista kuukauden sijoitetun pääoman
tuotto oli 3,2 % (vuoden 2015 lopussa 22,7 %).
Markkinatilanne
Pohjoismaat
Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä
Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 80 (81) terawattituntia (TWh).
Tammi-syyskuussa sähkön kulutus kasvoi 5 TWh ja oli 283 (278) TWh. Kulutuksen
kasvu johtui lähinnä talviajan kylmemmästä säästä.
Vuoden 2016 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 98 TWh eli 15 TWh pitkän
aikavälin keskiarvoa korkeammat ja 18 TWh korkeammat kuin vuotta aiemmin.
Syyskuun lopussa vesivarastot olivat 3 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja
12 TWh enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Vesivarantoja laski
tavallista pienempi sadanta vuonna 2016.
Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord
Poolissa oli 25,2 (13,3) euroa megawattitunnilta (MWh). Keskimääräinen sähkön
aluehinta Suomessa oli 31,6 (30,1) euroa/MWh ja Ruotsissa SE3-alueella
(Tukholma) 29,6 (15,5) euroa/MWh. Keskimääräinen systeemihinta oli korkeampi
kuin vertailukaudella 2015, jolloin hinnat pysyttelivät poikkeuksellisen
matalalla suuren tulovirtaaman ja myöhäisen lumen sulamisen vuoksi.
Tammi-syyskuussa 2016 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli
24,4 (20,7) euroa/MWh, aluehinta Suomessa oli 30,8 (29,3) euroa/MWh ja
aluehinta Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) 26,7 (21,7) euroa/MWh.
Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä oli
28,3 (32,8) euroa/MWh ja tammi-syyskuussa 26,1 (31,1) euroa/MWh.
CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta oli 8,1
euroa/tonni vuoden alussa. Kolmannen neljänneksen aikana hinta vaihteli ja oli
4-5 euroa/tonni päätyen 4,9 euroon/tonni syyskuun 2016 lopussa.
Russia
Fortum toimii Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa
teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä Uralilla
metalliteollisuuteen keskittyneellä Tšeljabinskin alueella.
Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjän sähkönkulutus vuoden 2016 kolmannella
neljänneksellä oli 231 (225) TWh. Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella,
hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan puoleinen alue ja Uralin alue) oli 179
(174) TWh. Tammi-syyskuussa 2016 Venäjän sähkönkulutus oli 740 (731) TWh.
Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 567 (561)
TWh.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta, kapasiteettihinta pois lukien, kasvoi noin 10
% vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 1 298 (1 184) ruplaan/MWh
hintavyöhykkeellä 1. Tammi-syyskuussa 2016 keskimääräinen sähkön spot-hinta,
kapasiteettihinta pois lukien, nousi noin 5 % 1 204 (1 146) ruplaan/MWh
hintavyöhykkeellä 1.
Tarkemmat markkinatiedot on esitetty taulukoissa katsauksen lopussa.
Liiketoimintaympäristö Euroopassa ja päästömarkkinat
Ruotsin energiaverotus
Ruotsin hallitus ja osa oppositiosta esittelivät kesäkuussa laaja-alaisen
parlamentaarisen sopimuksen pitkän aikavälin energiapolitiikasta. Sopimuksen
keskeisiä asioita ovat energiasektorin verohelpotukset. Syyskuussa Ruotsin
hallitus esitteli tulevien vuosien budjettiehdotuksensa, joka sisälsi
verohelpotusten aikataulun. Ehdotus vaatii parlamentin virallisen päätöksen
keväällä 2017.
Pariisin sopimuksen ratifiointi
Pariisissa joulukuussa 2015 solmitun kansainvälisen ilmastosopimuksen
ratifiointi on edennyt odotettua ripeämmin ja sopimus astuu voimaan jo 4.
marraskuuta. Euroopan Unioni sai ratifiointiprosessinsa päätökseen 5.
lokakuuta. Tällä hetkellä 77 osapuolta, jotka edustavat yli 60 %
maailmanlaajuisista päästöistä, ovat ratifioineet sopimuksen.
Komission kesäpaketti
Euroopan komissio julkisti heinäkuussa joukon ehdotuksia, joilla vauhditetaan
Euroopan siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen. Paketin keskeisiä osia ovat
sitovat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet jäsenmaille päästökaupan
ulkopuolisilla sektoreilla (esim. liikenne, rakennukset, maatalous ja
jätehuolto) vuosille 2021-2030, maankäytön ja metsäsektorin päästöjen
sisällyttäminen 2030 lainsäädäntökehikkoon ja Euroopan strategia
vähäpäästöisestä liikenteestä. Jälkimmäinen painottuu vahvasti liikenteen
sähköistymiseen, joskin myös biopolttoaineet nähdään keskeisinä. Komission
kesäpaketti yhdessä vuonna 2015 annetun päästökauppadirektiivin
uudistusehdotuksen kanssa toteuttavat EU:n tavoitetta vähentää päästöjä 40 %
vuoteen 2030 mennessä.
Suomen budjettiehdotus 2017
Suomen hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 sisälsi keskeisiä energia-alaan
vaikuttavia ehdotuksia koskien polttoaineverotuksen korotusta (ns. CHP
verokompromissi) sekä päätöstä arvioida, kuinka tuulivoima saadaan
voimalaitosten kiinteistöverotuksen piiriin. Tällä hetkellä tuulivoimaan
sovelletaan alempaa veroastetta. Uutta verokohtelua sovellettaisiin vuoden 2018
alusta lähtien. Budjettineuvotteluissa vahvistettiin myös jo aiemmin
keskustelussa esillä ollut mekanismi EU:n päästökaupan epäsuorien kustannusten
kompensoinnista energiaintensiiviselle teollisuudelle. Eduskunnan tulee
hyväksyä tähän liittyvät budjettilait syksyn 2016 kuluessa.
Näkymät
Avaintekijät ja riskit
Fortumin taloudellinen tulos on altis useille taloudellisille, strategisille,
poliittisille, yritystaloudellisille sekä operatiivisille riskeille. Fortumin
liiketoiminnan tuloksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä on sähkön
tukkuhinta Pohjoismaissa. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa
ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien
hinnat sekä vesitilanne.
Maailman, mukaan lukien Euroopan talouden epävarmuuden jatkuminen ovat pitäneet
talouden kasvunäkymät arvaamattomina. Yleinen talouden epävarmuus vaikuttaa
raaka-aineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoihin, ja tämä saattaa ylläpitää
sähkön tukkuhinnan laskupainetta Pohjoismaissa. Fortumin Venäjän liiketoiminnan
osalta keskeisiä tekijöitä ovat talouden kasvu, ruplan kurssi, lämmöntuotannon
säätely sekä sähkön tukku- ja kapasiteettimarkkinoiden kehitys. Polttoaineiden
hinnat ja voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat kannattavuuteen kaikilla
alueilla. Lisäksi talouden turbulenssin seurauksena suuremmilla
valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun
osalta, on sekä muunto- että transaktiovaikutuksia Fortumin tulokseen.
Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö
on lisännyt sähköyhtiöiden riskejä.
Pohjoismaiset markkinat
Makrotalouden epävarmuudesta huolimatta sähkön osuuden energian
kokonaiskulutuksesta odotetaan jatkavan kasvuaan. Sähkönkulutuksen odotetaan
kasvavan Pohjoismaissa keskimäärin noin 0,5 % vuodessa ja tulevien vuosien
kasvu riippuu hyvin paljon Euroopan ja Pohjoismaiden talouskasvusta.
Tammi-syyskuussa öljyn ja kaasun hinnat nousivat ja päästöoikeuksien (EUA)
hinnat laskivat. Sähkönhinnat seuraaville 12 kuukaudelle nousivat sekä
Pohjoismaissa että Saksassa ja ovat korkeammalla tasolla kuin vuoden 2015
syyskuun lopussa.
Lokakuun puolivälissä hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2016
oli noin 78 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja CO2-päästöoikeuksien
markkinahinta vuodelle 2016 noin 6 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Pohjoismaiden sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli
loppuvuodelle 2016 noin 37 euroa/MWh ja vuodelle 2017 noin 30 euroa/MWh.
Saksassa sähkön termiinihinta loppuvuodelle 2016 oli noin 37 euroa/MWh ja
vuodelle 2017 noin 32 euroa/MWh. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 4 TWh
pitkänajan keskiarvotason alapuolella ja 14 TWh ali vuoden 2015 vastaavan
ajanjakson.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat
suojausasteet, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen
käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Mikäli
sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti
johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti
segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi
noin 45 miljoonan euron muutosta Fortumin vuotuisessa vertailukelpoisessa
liikevoitossa. Lisäksi segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttaa
mahdollinen lämpövoimatuotannon määrä ja siitä saatava tuotto.
Suomessa ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu teknisiin
suunnitelmiin ja kustannusennusteisiin, jotka päivitetään joka kolmas vuosi.
Viimeisimmät tekniset suunnitelmat julkaistiin vuonna 2015 ja suunnitelmaan
liittyvä kustannusarvio päivitettiin vuoden 2016 toisella neljänneksellä.
Kustannusarvion päivityksellä on Fortumille pieni positiivinen vaikutus, joka
sisältyy toisen vuosineljänneksen tulokseen.
EU:ssa tehtävien stressitestien perusteella Ruotsin ydinvoimaviranomainen, SSM
on päättänyt esittää uutta sääntelyä ruotsalaisiin ydinreaktoreihin. Asian
käsittely on kesken. Fortum pitää korkeatasoista ydinvoimaturvallisuutta
ensiarvoisen tärkeänä, mutta painottaa EU-tasoisten ydinturvallisuusvaatimusten
yhtenäistämisen merkitystä.
Vuonna 2015 Ruotsin hallitus nosti ydinjätemaksua noin 0,022 SEK/kWh:sta 0,04
SEK/kWh:iin kolmivuotiskaudelle 2015-2017. Arvioitu kustannusvaikutus
Fortumille on vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa. Ydinjätemaksuja
tarkistetaan kolmen vuoden välein. The Swedish Nuclear Fuel and Waste
Management Co (SKB) päivittää uuden teknisen suunnitelman tammikuussa 2017
Ruotsin ydinvoimaviranomaisen (SSM) tarkistettavaksi. Lopullisen päätöksen
ydinjätemaksuista tekee Ruotsin hallitus joulukuussa 2017. SSM on kuitenkin
laskenut uudelleen Oskarshamnin ja Ringhalsin voimalaitosten ydinjätemaksut
reaktoreiden ennenaikaisesta sulkemispäätöksestä johtuen.
Ruotsissa keskeiset poliittiset puolueet, 75 % eduskunnasta, saivat kesäkuussa
aikaan energiapoliittisen kehyssopimuksen. Sopimuksen mukaisesti (1) ydinvoiman
kapasiteettivero poistetaan asteittain vuosien 2017-2018 aikana, (2)
lainsäädäntö liittyen ydinjätehuoltorahastoon uudistetaan laitosten
kannattavuuden parantamiseksi, (3) ydinjätemaksujen elinkaarta mahdollisesti
pidennetään 40 vuodesta 50 vuoteen ja (4) kolmannen osapuolen vastuita
ydinvoimalaonnettomuuksien varalle kasvatetaan ja otetaan käyttöön. Ydinvoiman
tuotannon lopettamiselle ei määritelty ajankohtaa, mutta tavoite 100 %:sti
uusiutuvaan voimantuotantoon siirtymiselle asetettiin vuoteen 2040.
Syyskuussa Ruotsin hallitus esitteli budjettiehdotuksensa, joka sisälsi
energiapoliittisen kehyssopimuksen verohelpotusten aikataulun tuleville
vuosille. Budjetin mukaan ydinvoiman kapasiteettiveroa pienennetään 1 500
kruunuun/MW kuukaudessa 1.7.2017 alkaen ja 1.1.2018 vero poistetaan kokonaan.
Fortumin ydinvoiman kapasiteettiveron määrä on arviolta noin 84 miljoonaa euroa
vuonna 2016. Vuonna 2017 vero pienenee noin 32 miljoonalla eurolla alemman
verokannan ja 5 miljoonalla eurolla Oskarshamnin ydinvoimayksikkö 1:n
ennenaikaisen sulkemisen vuoksi. Vuonna 2018 kapasiteettiveroa ei enää peritä.
Vesivoiman kiinteistöveroa päätettiin myös laskea neljän vuoden aikana vuodesta
2017 alkaen nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Budjettiehdotuksen
mukaan veroa lasketaan joka vuoden tammikuussa seuraavasti: 2017 2,2
prosenttiin, 2018 1,6 prosenttiin, 2019 1,0 prosenttiin ja 2020 0,5
prosenttiin. Fortumin vesivoiman kiinteistöveron määrä on arviolta noin 115
miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuonna 2017 vero pienenee arviolta noin 20
miljoonalla eurolla.
Verotusasteen laskun lisäksi sähkön hinnoista riippuvaa vesivoiman
kiinteistöveron verotusarvoa päätettiin tarkistaa kuuden vuoden välein vuodesta
2019 alkaen. Tämän hetkisillä matalilla sähkön hinnoilla arvioituna olisi
verotusarvo vuonna 2019 selvästi nykyistä matalampi.
Myös olemassa olevien vesivoimalaitosten lupaprosessia päätettiin uudistaa,
jolla pyritään turvaamaan erityisesti pienten vesivoimalaitosten toiminta.
Verohelpotukset on ajateltu rahoittaa kasvattamalla sähkön kulutusveroa, mikä
vaikuttaa pääasiassa kotitalouksiin. Paljon sähköä käyttävä teollisuus
vapautetaan verosta.
Lokakuussa Ruotsin energiaviranomaiselta odotetaan konkreettista ehdotusta
siitä, miten uudistuvan energian tuotantoa lisätään 18 TWh:lla vuosien
2020-2030 aikana.
Toimenpiteet siirtokapasiteetin lisäämiseksi Ruotsissa jatkuvat niin
kotimarkkinoille kuin naapurimaihinkin. Myös hyvin toimivan pohjoismaisen
vähittäismarkkinan tukemista jatketaan.
Päätökset ovat myönteinen ja oikea askel kohti eri sähkömuotojen tasapuolista
verotuskohtelua. Vihreiden sertifikaattien käyttöönottoon vuosina 2020-2030
kuitenkin liittyy joitain avoimia kysymyksiä. Nämä päätökset eivät vaikuta jo
aikaisemmin Ruotsissa päätettyihin ydinvoiman sulkemisiin.
OKG AB päätti vuonna 2015 lopettaa sähköntuotannon Oskarshamn 1
-ydinvoimalayksikössä ja aloittaa yksikön alasajon, kun ympäristöluvat Ruotsin
viranomaisilta on saatu. Alasajoprosessin kaksi ensimmäistä vaihetta
hyväksyttiin kesäkuussa 2016, ja tuotannon pysäyttämisen ja alasajon
aloittamisen ajankohdaksi on asetettu 30.6.2017. Mittavien turvallisuutta
parantavien uudistustöiden vuoksi kesäkuusta 2013 suljettuna ollut Oskarshamn 2
-yksikkö ei palaa toimintaan. Sulkemisprosessin arvioidaan kestävän useita
vuosia.
City Solutions
Suomen hallitus päätti toukokuussa nostaa lämmityspolttoaineiden veroa vuoden
2017 alusta 90 miljoonalla eurolla. Veron korotuksen negatiivinen vaikutus
Fortumiin on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Russia
Fortumin Russia-segmentin vuoden 2007 jälkeen rakennettu uusi kapasiteetti
(CSA) on keskeinen yhtiön tuloskasvuun vaikuttava tekijä Venäjällä. Uusien
laitosyksiköiden myötä tuotannon ja sen seurauksena myyntitulojen odotetaan
kasvavan, ja uudelle tuotantokapasiteetille maksetaan myös huomattavasti
korkeampia kapasiteettimaksuja kuin vanhalle kapasiteetille. Kesäkuussa 2016
saatiin päätökseen lainsäädäntö liittyen kapasiteettihintojen laskennan
ajanjaksoon (10 vai 15 vuotta). Päätöksen mukaisesti uudelle
tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan, ja näin Fortum
tulee saamaan investoinnilleen taattua kapasiteettimaksua 10 vuotta laitoksen
käyttöönotosta alkaen. Kapasiteettimaksut vaihtelevat voimalaitosten iän,
sijainnin, tyypin ja koon mukaan. Myös sesonkivaihtelut ja käytettävyys
vaikuttavat. Kapasiteettimaksut (CSA) voivat myös vaihdella hieman vuosittain
johtuen siitä, että tuotto on sidottu Venäjän pitkän aikavälin
valtionobligaatioihin, joiden maturiteetti on 8-10 vuotta. Lisäksi viranomainen
tarkastelee investointivelvoitesopimuksen takaamia kapasiteettimaksuja kolmen
ja kuuden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.
Vuonna 2015 Venäjän hallitus hyväksyi muutoksia CCS-kapasiteettihuutokaupan
sääntöihin, jotka koskevat ennen vuotta 2008 rakennettua kapasiteettia (ilman
kapasiteettisopimusta). Uusien sääntöjen mukaan CCS-huutokauppa suoritetaan
vuosittain. Huutokaupat vuodelle 2016 sekä pitkän aikavälin CCS-huutokauppa
vuosille 2017-2019 pidettiin vuoden 2015 lopussa. Pitkän aikavälin
CCS-huutokauppa vuodelle 2020 pidettiin syyskuussa 2016. Suurin osa Fortumin
huutokaupassa tarjoamista voimalaitoksista tuli myös valituiksi. 195 MW
Fortumin "vanhasta" kapasiteetista (kokonaisuudessaan 2 214 MW) ei tullut
valituksi ja sille Fortum hankki nk. forced mode -statuksen ja tulee saamaan
maksun myös tästä kapasiteetista.
Vuonna 2014 Venäjän hallitus hyväksyi Venäjän energiaministeriön
lämpöreformisuunnitelman, joka toteutuessaan vapauttaa lämpömarkkinat vuoteen
2020 mennessä ja joillain alueilla vuoteen 2023 mennessä. Venäjän hallitus
toimitti toukokuussa 2016 alustavan lakiesityksen lämpöreformista Venäjän
duumalle. Ennen tiettyjen pilottialueiden käyttöönottoa laki vaatii
alueellisten ja paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Lain käsittely duumassa
alkaa vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä.
Fortumin tavoitteena on saavuttaa Russia-segmentin liikevoittotavoitetaso
(EBIT), 18,2 miljardia ruplaa, vuosien 2017-2018 aikana. Segmentin tulokseen
vaikuttaa sähkön kysyntä Venäjällä, kaasun hintakehitys ja muun sääntelyn
kehittyminen. Taloudelliset pakotteet, valuuttakriisi, öljyn hinta ja
inflaation äkillinen voimistuminen ovat vaikuttaneet yleiseen
kysyntätilanteeseen. Tästä johtuen kaasun ja sähkön hinnat eivät ole
kehittyneet suotuisasti ja odotetusti. Fortum arvioi kaasun hinnan nousevan
Venäjällä 3,6 % vuonna 2016, mikä on vähemmän kuin aikaisemmin arvioitu 4,9 %.
Muutos johtuu siitä, että kaasutariffien indeksikorotuksia ei ole odotettavissa
vuonna 2016.
Valuuttakurssimuutoksista johtuen euromääräinen tulostaso vaihtelee. Muiden
kuin euroissa raportoivien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan
euromääräisiksi käyttämällä keskimääräisiä valuuttakursseja. Segmentin tulos
vaihtelee kausittain myös lämpöliiketoiminnan luonteesta johtuen; ensimmäinen
ja viimeinen neljännes ovat selvästi vahvimmat.
Joulukuussa 2014 Fortum, Gazprom Energoholding LLC ja Rosatom State Corporation
allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistusrakenteen
uudelleenjärjestelyn Venäjällä. Keskusteluissa ei vielä ole päästy tuloksiin.
Aikataulua ei ole mahdollista arvioida.
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja divestoinnit
Fortum arvioi jatkuvien toimintojen investointien ilman yritysostoja olevan
noin 650 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosittaisten kunnossapitoinvestointien
arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 300-350 miljoonaa euroa eli alle poistojen
tason.
Verotus
Fortumin vuoden 2016 veroasteeksi arvioidaan 19–21 %, kun osakkuus- ja
yhteisyritysten tulosta, verovapaita myyntivoittoja ja kertaluonteisia eriä ei
oteta huomioon.
Suojaukset
Syyskuun 2016 lopussa noin 80 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön
tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan29 euroa/MWh loppuvuodelle
2016. Vastaavat luvut vuodelle 2017 olivat noin 50 % hintaan28 euroa/MWh ja
vuodelle 2018 noin 30 % hintaan 25 euroa/MWh.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin
sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset tehdään
pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista suurin osa on Nasdaq Commodities'in
termiinejä.
Espoo, 24. lokakuuta 2016
Fortum Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Pekka Lundmark, toimitusjohtaja, puh. 010 452 4112
Timo Karttinen, talousjohtaja, puh 010 453 6555
Sijoittajasuhteet ja talousviestintä, Sophie Jolly, puh. 010 453 2552, Rauno
Tiihonen, puh. 010 453 6150, Marja Mäkinen, puh. 010 452 3338, Måns Holmberg
010 452 1111 and investors@fortum.com
Media, Corporate Press Officer, Pauliina Vuosio, puh. 050 453 2383
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS (International
Accounting Standards) 34 Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Tapahtumakalenteri 2017
- Tilinpäätöstiedote 2016 julkaistaan 2.2.2017 noin klo 9.00.
-Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 27.4.2017 noin klo 9.00
-Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 20.7.2017 noin klo 9.00
-Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 26.10.2017 noin klo 9.00
Fortumin vuoden 2016 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään
viikolla 10.
Fortumin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 4.4.2017 ja
mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät ovat:
- osingon irtoamispäivä 5.4.2017
- osingon täsmäytyspäivä 6.4.2017
- osingon maksupäivä 13.4.2017
Pääomamarkkinapäivä 2016:
Fortumin Pääomamarkkinapäivä pidetään 16.11.2016 Fortumin pääkonttorissa,
Keilaniementie 1, Espoo. Kutsu on nähtävissä yhtiön verkkosivuilla
www.fortum.com/sijoittajille.
Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.fortum.com/fi
Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa vuosineljännestaulukot mukaan lukien
löytyvät Fortumin verkkosivuilta www.fortum.com/sijoittajat.
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |
| Slapukai |