2012-11-28 13:30:00 CET
2012-11-28 13:30:06 CET
REGULATED INFORMATION
Saga Furs Oyj - Tilinpäätöstiedote
Saga Furs Oyj tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2011 - 31.8.2012
SAGA FURS OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 28.11.2012 KLO 14:30
Hintatason nousu siivitti Saga Furs Oyj:n ennätystulokseen
-- Minkinnahkojen hintatason nousu ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen
nostivat Saga Furs Oyj:n (Turkistuottajat Oyj 29.9.2011 asti)
välitysmyynnin arvon tilikaudella 1.9.2011-31.8.2012 ennätykselliseksi
kolmannen kerran peräkkäin. Välitysmyynnin arvo nousi 17 prosenttia 695
miljoonaan euroon (595 MEUR edellisellä tilikaudella).
-- Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,3 miljoonaa nahkaa (9,1 miljoonaan
edellisellä tilikaudella).
-- Hyvän kysynnän ansiosta minkinnahkojen dollarimääräinen hintataso vahvistui
14 prosenttia. Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta minkinnahkojen
euromääräinen hintataso vahvistui 24 prosenttia ja ketunnahkojen kahdeksan
prosenttia.
-- Konsernin liikevaihto kasvoi 11 prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1
MEUR).
-- Konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi:
liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR).
-- Osakekohtainen tulos oli 4,69 euroa (3,84 euroa).
-- Hallitus ehdottaa 24.1.2013 Vantaalla kokoontuvalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.9.2011-31.8.2012 voitonjakokelpoisista
varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 2,10 euroa osaketta kohti,
yhteensä 7 560 000 euroa ja että 1 670 000 euroa siirretään
suhdannerahastoon.
Konsernin avainlukuja 6/12-8/12 9/11-8/12 6/11-8/11 9/10-8/11
3 kk 12 kk 3 kk 12 kk
------------------------------------------------------------------------------
Välitysmyynnin arvo, MEUR 191,6 695,2 157,6 594,7
Välitetty nahkamäärä, 1.000 kpl 2 722 9 259 2 636 9 097
Liikevaihto, MEUR 15,8 60,1 14,0 54,1
Liiketulos, MEUR 7,3 17,2 4,8 15,1
Tulos ennen veroja, MEUR 8,5 22,5 5,9 18,7
Osakekohtainen tulos, EUR 1,89 4,69 1,22 3,84
Oman pääoman tuotto, (ROE) % 9,0 % 23,1 % 6,7 % 22,2 %
Sijoitetun pääoman tuotto, (ROI) % 7,5 % 21,7 % 6,4 % 20,6 %
==============================================================================
Laskentaperiaatteet
Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 29.11.2012 klo 16.00 mennessä
yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun
tilinpäätökseen ja hallituksen toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on
laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Konserni on soveltanut 1.9.2011 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja
standardeja:
-- Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä.
Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin
määritelmää. Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on
poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan
yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien
yksityiskohtien esittämisestä. Uudistettu standardi ei ole vaikuttanut
konsernitilinpäätökseen.
-- IFRS-standardien parannukset (toukokuu 2010).
Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät
ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.
Liiketoimintakatsaus
Tilikausi 1.9.2011 - 31.8.2012 oli kolmas perättäinen ennätysten tilikausi.
Maaliskuussa 2012 järjestetty huutokauppa nousi sekä välitysmyynnin arvolla
että ostajien määrällä mitattuna yhtiön kaikkien aikojen suurimmaksi.
Välitysmyynnin arvo nousi 305 miljoonaan euroon voimakkaasti nousseiden
minkinnahkahintojen ansiosta. Huutokauppaan osallistui yli 800 kansainvälistä
ostajaa. Positiivinen vire kansainvälisillä turkismarkkinoilla jatkui
kesäkuun huutokaupassa, minkä seurauksen yhtiö antoi positiivisen
tulosvaroituksen 13. kesäkuuta 2012. Minkinnahkojen hintatason nousun ja
Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta koko tilikauden välitysmyynnin
arvo nousi 17 prosenttia 695 miljoonaan euroon (edellisellä tilikaudella 595
MEUR). Hyvän markkinatilanteen ansiosta myytyjen nahkojen lunastustahti oli
ennätyksellisen nopea koko tilikauden ajan.
Yhtiön strategiaan kuuluu keskeisenä osana pyrkimys tuotteiden huippulaatuun.
Jo usean vuoden ajan konserniin kuuluva Furfix Oy on välittänyt suomalaisille
tuottajille siitoseläimiä eläinkannan terveenä ja monipuolisena säilymisen
varmistamiseksi ja yhtiön välittämien minkinnahkojen laadun parantamiseksi.
Tilikauden aikana Furfix Oy perusti toimintaa varten oman turkistilan niille
Suomen ulkopuolelta tuotaville turkiseläimille, jotka on pidettävä
karanteenissa. Tilikauden aikana Saga Furs Oyj:ssä on kehitetty uutta
siitoseläinten valinnassa käytettävää WebSampo-jalostusohjelmistoa.
Maaliskuun huutokaupassa lanseerattiin uusi aiempien laatuluokkien yläpuolelle
sijoittuva huippulaatuisille nahoille tarkoitettu Saga Lumi Royal
-laatuluokka.
Yhtiön 13. syyskuuta 2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa
yhtiön toiminimen Turkistuottajat Oyj:stä Saga Furs Oyj:ksi. Muutos
rekisteröitiin 30. syyskuuta 2011. Nimenmuutos oli seuraava vaihe prosessissa,
joka alkoi yhtiön ostettua Saga-osuuskunnalta Design Centre -kiinteistön sekä
Saga-tavaramerkit. Nimenmuutos selkeyttää yhtiön imagoa ja tehostaa
markkinointia, kun vuosikymmeniä nahkojen markkinoinnissa käytetty Saga-brändi
on yhtiön nimenä.
Saga-osuuskunnan avainhenkilöt siirtyivät konsernin palvelukseen 1. syyskuuta
2011. Huutokauppatoiminnan sekä Saga Furs Design Centren tuotekehitys- ja
muotiosaamisen yhdistäminen Saga Furs -brändin alle tukee yhtiön
pääliiketoimintaa, Saga-minkin-, -ketun- ja -suomensupinnahkojen
välitysmyyntiä. Toimintojen yhdistämisen myötä yhtiön täydellisesti uudistetut
kotisivut ja extranet otettiin käyttöön maaliskuussa 2012.
Norjalainen huutokauppayhtiö Oslo Skinnauksjoner SL sekä sen omistava
norjalaisten turkiseläinkasvattajien keskusliitto Norges Pelsdyralslag ja Saga
Furs Oyj sopivat 1. marraskuuta 2009 voimaan astuneen nelivuotisen
myyntisopimuksen pidentämisestä kahdella vuodella myyntikausiksi 2013/2014 ja
2014/2015.
Euroopan nopeimmin kasvavalla turkistuotantoalueella Puolassa yhtiötä on
edustanut puolalaisten tuottajien ja tuottajajärjestöjen omistama Skinpolex Sp.
z o.o. Nahkojen hankinnan varmistamiseksi ja palvelun kehittämiseksi yhtiö
perusti Puolaan maaliskuussa 2012 oman tytäryhtiön Saga Furs Polska Sp. z
o.o.:n.
Välitysmyynti tilikaudella 1.9.2011 - 31.8.2012
Katsauskaudella 1.6. - 31.8.2012
Tilikauden viimeisessä, 8. - 13. kesäkuuta 2012 järjestetyssä huutokaupassa
välitettiin 2,1 miljoonaa minkinnahkaa, 510 000 ketunnahkaa, 28 000
karakul-lampaannahkaa ja 31 000 suomensupinnahkaa. Huutokauppaa käytiin varsin
vakaaseen hintatasoon, ja huutokaupassa tarjolla olevat nahat myytiin lähes
sataprosenttisesti. Kuusipäiväisen huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 191
miljoonaa euroa (158 MEUR), ja kaikkia markkina-alueita edustavia ostajia oli
yli 600.
Tilikaudella 1.9.2011 - 31.8.2012
Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 6,4
miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä tilikaudella 6,2 milj.). Näistä 94
prosenttia kuului Saga-valikoimiin. Omina lajitelminaan yhtiö myi 400.000
itäeurooppalaista minkinnahkaa. Ketunnahkoja välitettiin 2,3 miljoonaa (2,3
milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 400.000 (400.000) ja
suomensupinnahkoja 160.000 (170.000).
Kiinan markkinoiden vahva kasvu heijastui Saga Furs -konsernin tilikauteen. Jo
aiemmin vahvan kiinalaisen pukineita valmistavan vientiteollisuuden rinnalla
Kiinan kotimarkkinakysyntä kasvaa voimakkaasti. Kasvua tukee kiinalaisen
tekstiili- ja muotiteollisuuden lisääntyvä turkismateriaalin käyttö.
Minkinnahkojen hintataso nousi dollareissa 14 ja euroissa 24 prosenttia.
Ketunnahkojen hintataso säilyi vahvana ja nousi dollareissa kaksi ja euroissa
kahdeksan prosenttia. Huutokauppamyynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin
keskikurssi vahvistui seitsemän prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna.
Välitetty nahkamäärä, 9,3 miljoonaa nahkaa, oli kaksi prosenttia
edellistilikautta (9,1 milj. nahkaa) suurempi. Hintatason nousun ansiosta
välitysmyynnin arvo kasvoi edellisestä tilikaudesta 17 prosenttia ja oli 695
miljoonaa euroa (595 MEUR).
Huutokauppa Välitysmyyn Arvo Välitysmyy Arvo Välitysmyyn Arvo
ti nti ti
1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR 1.000 kpl EUR
1.000 1.000 1.000
2011/2012 2011/201 2010/2011 2010/201 2009/2010 2009/201
2 1 0
--------------------------------------------------------------------------------
Syyskuu 1 537 98 680 1 605 102 943 1 560 42 633
Joulukuu 1 489 98 240 1 416 79 843 1 070 42 025
Tammi-/Helmi 0 0 0 0 92 5 996
kuu
Maaliskuu 3 469 305 236 3 395 251 787 3 695 186 675
Kesäkuu 2 720 191 388 2 639 157 704 3 193 163 301
Varastomyynt 44 1 647 41 2 400 38 1 182
i
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä 9 259 695 191 9 096 594 677 9 648 441 812
================================================================================
Liikevaihto
Katsauskaudella 1.6. - 31.8.2012
Konsernin välitysmyynnin arvo nousi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 22
prosenttia edellisvuoden vastaavan katsauskauden välitysmyynnin arvosta
pääasiassa hintatason nousun ansiosta. Tämän seurauksena tilikauden viimeisen
neljänneksen liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisen tilikauden viimeiseen
neljännekseen verrattuna. Konsernin liikevaihto oli 15,8 miljoonaa euroa (14,0
MEUR).
Tilikaudella 1.9.2011 - 31.8.2012
Konsernin liikevaihto kasvoi hintatason nousun ansiosta edellistilikaudesta 11
prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1 MEUR). Valtaosa liikevaihdosta, 93
prosenttia (93 %) on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä
välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 23
prosenttia (24 %) ja ostajilta perittyjen osuus 70 prosenttia (68 %) konsernin
liikevaihdosta. Loppu liikevaihto koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja
siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen
myynnistä. Kotimaisilta asiakkailta, sekä turkistuottajilta että ostajilta,
perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 12 prosenttia (13 %) ja ulkomaisten
asiakkaiden osuus 80 prosenttia (79 %). Liikevaihdosta 16,4 prosenttia (19,2
%) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 16,4 prosenttia (16,5 %)
toisen kvartaalin, 40,9 prosenttia (38,4 %) kolmannen kvartaalin ja 26,2
prosenttia (25,9 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.
Taloudellinen asema ja tulos
Katsauskaudella 1.6. - 31.8.2012
Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 61 000
euroa (120 000 euroa). Liiketoiminnan kulut laskivat tilikauden viimeisellä
neljänneksellä kahdeksan prosenttia ja olivat 8,5 miljoonaa euroa (9,3 MEUR).
Liikevaihdon kasvun ja liiketoiminnan kulujen pienenemisen ansiosta konsernin
liikevoitto kasvoi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 51 prosenttia 7,3
miljoonaan euroon (4,8 MEUR). Nettorahoitustuotot kasvoivat tilikauden
viimeisellä neljänneksellä 12 prosenttia edellisen tilikauden vastaavaan
neljännekseen verrattuna ja olivat 1,2 miljoonaa euroa (1,1 MEUR). Tilikauden
viimeisen neljänneksen voitto ennen veroja oli 8,5 miljoonaa euroa (5,9 MEUR).
Tilikaudella 1.9.2011 - 31.8.2012
Liiketoiminnan kulut kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisestä tilikaudesta ja
olivat 43,2 miljoonaa euroa (40,1 MEUR). Kuluista 19,2 prosenttia (20,3%)
kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 31,5 prosenttia (27,4 %)
toisen kvartaalin, 29,5 prosenttia (29,1 %) kolmannen kvartaalin ja 19,8
prosenttia (23,2 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. Henkilöstökulut
pienenivät kaksi prosenttia 15,7 miljoonaan euroon (16,0 MEUR) konsernin saatua
toimintansa lopettaneelta ja selvitystilaan asetetulta Turkistarhaajien
Eläkekassalta yhteensä 310 000 euron palautukset aiemmin maksettuihin
eläkevakuutusmaksuihin. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 12 prosenttia 21,3
miljoonaan euroon (18,9 MEUR): konserni käytti International Fur Trade
Federationin (IFTF) kautta tehtävään poliittisten toimintaedellytysten
turvaamiseen ja kaupankäynnin vapauden puolustamiseen liittyvään edunvalvontaan
3,0 miljoonaa euroa (2,1 MEUR); Saga Furs Design Centren toiminnan
yhdistäminen yhtiön liiketoimintaan kasvatti kustannuksia muun muassa mittavan
kotisivu-uudistuksen johdosta; konsernin omistamissa kiinteistöissä
toteutettiin aiempaa laajempia peruskorjauksia. Turkisnahkojen hintatason
vahvistumisen ansiosta konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa
ennakoitua paremmaksi: liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR).
Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat 48 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon
(3,6 MEUR) konsernin saatua palautettua tilikaudella 2008 - 2009 kirjattuja
tarhaajaluottotappioita lähes kolme vuotta kestäneen oikeusprosessin päätyttyä.
Konsernin ei odoteta tämän jälkeen saavan enää palautuksia edellä mainituista
tarhaajaluottotappioista. Nettokorkotuotot olivat 4,1 miljoonaa euroa (3,4
MEUR) ja valuuttakurssivoitot 430.000 euroa (170.000 euroa). Konsernin voitto
ennen veroja oli 22,5 miljoonaa euroa (18,7 MEUR) ja tilikauden voitto 16,9
miljoonaa euroa (13,8 MEUR).
Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 23,1 prosenttia (22,2 %) ja osakekohtainen
tulos 4,69 euroa (3,84 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli 22,00 euroa
(18,72 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia (59,1
prosenttia).
Investoinnit
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa (8,9 MEUR) eli
kahdeksan prosenttia (16 prosenttia) liikevaihdosta. Investoinneista 77
prosenttia kohdistui emoyhtiön ja 23 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin. Suurimmat investoinnit kohdistuivat uusiin
tietojärjestelmiin kuten kotisivu-uudistuksen yhteydessä toteutettuun,
tarhaajille ja ostajille suunnattuun extranetiin ja WebSampo
-jalostusohjelmistoon, Fur Center -kiinteistön peruskorjaukseen,
siitoseläinkauppaan liittyvään karanteenitarhaan ja uuteen minkinnahkojen
vastaanottolinjaan.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 315 henkilöä.
Valtaosa henkilökunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa
erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.
Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:
Emoyhtiö Konserni
----------------------------------------------------
2011/20 2010/20 2009/20 2011/2 2010/20 2009/20
12 11 10 012 11 10
----------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 249 258 257 315 309 307
- vakituisessa työsuhteessa 107 109 114 141 130 135
- määräaikaisessa 142 149 144 174 179 172
työsuhteessa
Henkilökunnan määrä 113 174 183 154 197 207
tilikauden päättyessä
31.8.
================================================================================
Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys
Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu. Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin
Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö. Osakkeiden
vaihto oli tilikaudella yhteensä 13,7 miljoonaa euroa ja 850 000 osaketta eli
32 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin kurssi oli 17,89 euroa,
alin kurssi 13,25 euroa ja keskikurssi 16,06 euroa. C-osakkeiden päätöskurssi
oli tilikauden lopussa 16,95 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 14,18 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 31.8.2012 61,0 miljoonaa euroa (51,0
MEUR).
Yhtiökokoukset
Turkistuottajat Oyj:n 13.9.2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa
yhtiön toiminimen Saga Furs Oyj:ksi. Muutos rekisteröitiin 30.9.2011.
Saga Furs Oyj:n 19.1.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön
tilinpäätöksen 31.8.2011 päättyneeltä tilikaudelta sekä päätti jakaa osinkona
1,45 euroa/osake eli yhteensä 5 220 000 euroa ja siirtää 1 380 000 euroa
suhdannerahastoon. Osinko maksettiin 31.1.2012.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19. tammikuuta 2012 yhtiön hallituksen
lukumääräksi päätettiin kuusi. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Jorma Kauppila, Markku Koski,
Pentti Lipsanen, Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä Artek Oy Ab:n
toimitusjohtaja Mirja-Leena (Mirkku) Kullberg. Yhtiökokouksen jälkeen
pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma
Kauppilan ja varapuheenjohtajakseen Markku Kosken. Varsinainen yhtiökokous
päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Ernst &
Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jan Rönnberg.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin,
vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin.
Merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden katsotaan olevan liiketoiminta-
tai rahoitusriskejä. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien
mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat
merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja
heikentää yhtiön tulosta.
Merkittävimpiä liiketoimintariskejä kuvataan tässä yhteydessä ja erilaisia
rahoitusriskejä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 24.
Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit
Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n
sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä
johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen
toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista
turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja
kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on
jo syntynyt.
Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muodin muuttuessa on yhtiölle selvä
riski. Nahkojen hintatason selvä nousu lisää riskiä, että muotiteollisuus
etsii Saga-turkiksia korvaavia edullisempia vaihtoehtoja. Yhtiö pyrkii
aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin
markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis
materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se
säilyttäisi siten asemansa muodissa.
Hintojen nousun seurauksena tapahtuva minkinnahkojen tuotannon voimakas kasvu
eri puolilla maailmaa voi tulevaisuudessa johtaa ylituotantoon. Suomesta on
jälleen tullut maailman suurin ketunnahkojen tuottaja, mutta tuotanto Kiinassa
voi kuitenkin lisääntyä, varsinkin jos sinne myydään hyviä siitoseläimiä.
Tällä hetkellä kiinalaiset panostavat kuitenkin enemmän minkinnahkojen
tuotantoon. Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden
tuontitullien avulla. Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot
dominoivat nykyisin kansainvälistä turkiskauppaa. Mikäli kysyntä näillä
markkina-alueilla supistuisi nopeasti merkittävästi, eivät muut markkina-alueet
pystyisi korvaamaan tätä, mistä seuraisi nahkojen merkittävä ylitarjonta.
Kansainvälisen turkiskaupan painopisteen siirtymisestä Kiinaan ja Hongkongiin
on seurannut myös turkisnahkojen muokkauskapasiteetin keskittyminen sinne.
Turkisnahkojen muokkauksesta onkin tulossa turkiskaupan merkittävä pullonkaula
ja yksittäisenkin merkittävän turkismuokkaamon toiminnan keskeytyminen
häiritsisi oleellisesti kansainvälistä turkiskauppaa.
Turkisnahkojen tuotantokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen
vuoden aikana rehuraaka-aineiden hinnannousun myötä. Tämä heikentää myös
turkistuotannon kykyä sopeutua suhdannevaihteluihin. Mikäli eurooppalaisen
turkistuotannon suhteellinen kilpailukyky heikentyy edelleen kustannustason
nousun ja lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla merkittävä
vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön
keräämiin nahkamääriin.
Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin merkitsee Saga
Furs Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Toisaalta asiakaskunnan muutos
lisää yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Tämä parantaa
yhtiön taloudellista asemaa ja siten yhtiön mahdollisuuksia kestää
realisoituvia riskejä.
Valuuttakurssien vaihtelut
Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen
sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta. Valtaosa Saga Furs Oyj:n
myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen
maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön
myyntivaluuttana on euro. Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön
liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Imagoriskit ja poliittiset riskit
Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta
merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan
oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.
Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit
Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen turkiseläinten
kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Puolassa ja
minkinkasvatusta kohtaan Tanskassa, mutta ilmapiiri on muuttunut epävarmemmaksi
kuin aiemmin. Suomen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa on
turkiseläinkasvatusta tukeva kirjaus.
Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta
välittyy. Eläinoikeusjärjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta
negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media
antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten
päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun
muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista
mielikuvaa. Haasteena onkin turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti
ja siten pienentää sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten
kasvatuksen kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.
Suomessa kansalaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuutta lisättiin 2012
uudella lainsäädännöllä nk. kansalaisaloitteesta. Mikäli jonkin asian puolesta
kerätään puolen vuoden aikana vähintään 50 000 oikeaa ja tarkistettua
täysi-ikäisen Suomen kansalaisen nimeä, aloite on otettava eduskunnan
käsittelyyn. Tämä lisää päätöksenteon ennakoimattomuutta turkiseläinkasvatuksen
tapaisten, tunteita herättävien ja mielipiteitä jakavien asioiden suhteen.
Ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn tulossa oleva kansalaisaloite on
eläinoikeusjärjestöjen kampanjoima turkiseläinten kasvatuksen kieltäminen.
Suurista tuottajamaista Hollannissa on senaatin alahuone hyväksynyt lain
minkinkasvatuksen kieltämisestä, mutta senaatin ylähuone, joka lopullisesti
sinetöi lain, ei ole sitä vielä vahvistanut.
Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä
suojautumisessa keskeistä on turkisnahkojen tuotantoprosessin jatkuva
parantaminen ja nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin
virheisiin ja laiminlyönteihin. Toiminnan tulee olla avointa tavoitteiden
asettamisesta ja edistymisen mittaamisesta lähtien päätyen tuloksista
raportoimiseen ja vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa.
Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Yhtiö
edistää sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta
merkittävissä tuottajamaissa. Myyntikaudella 2012 - 2013 yhtiö vastaanottaa
suomensupinnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta. Myyntikaudella 2013 -
2014 sertifioinnin vaatimus on tarkoitus ulottaa myös ketunnahkoihin.
Lokakuussa 2012 noin 80 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin
piirissä. Norjassa sikäläinen tuottajajärjestö on edellyttänyt jäseniltään
sertifiointia 31.12.2011 mennessä. Turkistilasertifiointi on vastuullisuutta,
jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä,
joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Sertifiointijärjestelmällä on Suomessa
ulkopuolinen, puolueeton arvioija Inspecta Sertifiointi Oy.
Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit
Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa
kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista.
Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti
ennakoitavissa. Venäjän WTO-jäsenyys auttanee tilannetta pitkällä tähtäimellä.
Saga Furs Oyj jatkaa ponnistelujaan sen puolesta, että Kiinan hallitus
asteittain poistaisi niitä tuontitulleja, jotka se sai pitää tullessaan WTO:n
jäseneksi.
Hollannissa isoon jo hyväksyttyyn lakikokonaisuuteen sisältyvä
toimeenpanoasetus, joka olisi kieltänyt ketun- ja chinchillannahoilla ja niistä
valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan, poistettiin laista syyskuussa 2012.
Syynä oli kymmenen EU-maan sekä Euroopan komission voimakas reagointi
toimeenpanoasetukseen. Suomen hallituksen ja Saga Furs Oyj:n aloitteellisuus
toimeenpanoasetuksen torjumisessa oli avainasemassa. Päätös osoittaa sen, että
vapaan kaupan periaatteiden puolustaminen ja turvaaminen ovat keskeisiä EU:ssa.
Yhdysvalloissa saavutettiin torjuntavoitto, kun Yhdysvaltain virallisista
kauppanimikkeistä päättävä liittovaltion kauppakomissio FTC (Federal Trade
Comission) torjui Raccoon Dog -nimikkeen käytön suomensupinnnahoista
valmistetuissa tuotteissa ja vahvisti Asiatic Raccoonin viralliseksi
kauppanimikkeeksi. Päätös turvaa suomensupinnahoilla ja niistä valmistetuilla
tuotteilla käytävän kaupan edellytykset.
Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä
muun muassa IFTF:n ja EFBA:n kanssa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen
Tilikauden ensimmäisen, 20. - 24. syyskuuta järjestetyn huutokaupan tarjonta
oli edellisvuoden vastaavaa huutokauppaa pienempi. Tämä yhdessä kaikissa
tuoreryhmissä jatkuneen vahvan kysynnän kanssa näkyi huutokaupan korkeana
hintatasona. Niin ketun- kuin suomensupinnahkojen hintataso vahvistui
selkeästi edellisistä noteerauksista, vaikka maailmanmarkkinahintataso oli jo
ennestään korkea. Huutokaupassa tarjottiin reilut 630 000 minkinnahkaa, lähes
430 000 ketunnahkaa ja vajaat 35 000 suomensupinnahkaa. Viisipäiväisen
huutokaupan kokonaismyynnin arvo oli 91,4 miljoonaa euroa (syyskuussa 2011 98,7
MEUR). Huutokauppaan osallistui lähes 500 ostajaa.
Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella
Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella syyskuussa 2012 pidetyn
huutokaupan lisäksi huutokaupat 18.-20. joulukuuta 2012, 13.-18. maaliskuuta
2013 sekä 7.-12. kesäkuuta 2013. Yhtiön tavoitteena on tarjota kyseisissä
huutokaupoissa 6,0 miljoonaa minkin-, 1,6 miljoonaa ketun- ja 94 000
suomensupinnahkaa sekä 350 000 karakul-lampaan nahkaa.
Minkinnahkojen maailmantuotannon arvioidaan kasvaneen kymmenisen prosenttia
edellisvuodesta noin 60 miljoonaan nahkaan. Kiinasta on tullut maailman suurin
minkinnahkojen tuotantoalue, jossa tuotetaan kolmannes maailman minkinnahoista.
Kiinalaiset minkinnahat eivät kuitenkaan laadultaan vastaa Euroopassa
tuotettuja minkinnahkoja. Ketunnahkojen maailmantuotannon arvioidaan olevan
reilut neljä miljoonaa nahkaa. Maailmassa tuotetuista ketunnahoista lähes
puolet tuotetaan Suomessa, jossa tuotanto kasvaa runsaat kymmenen prosenttia
edellisestä kasvatuskaudesta.
Suomalainen turkistuotanto on vastuullisuuden osalta edelläkävijä koko
maailmassa. Suomalainen tilasertifiointijärjestelmä on ainutlaatuinen
laatujärjestelmä, joka pyrkii varmistamaan sen, että eläinten olosuhteet ja
hoito ovat moitteettomia. Suomalaisesta turkistuotannosta jo lähes 80
prosenttia tulee sertifioiduilta tiloilta. Myyntikaudella 2012-2013 kaikki
yhtiön myymät tarhatut suomensupinnahat tulevat sertifioiduilta tiloilta.
Yhtiön pyrkimyksenä on, että myyntikaudella 2013-2014 myös kaikki yhtiön myymät
tarhatut ketunnahat tulevat sertifioiduilta tiloilta.
Vaikka talouskasvu Kiinassa on hidastunut, turkisten kysyntä jatkuu vahvana
Kiinan kotimarkkinoilla, ja uusia vähittäismyymälöitä avataan eri puolilla
maata. Turkisten vähittäiskauppa on käynnistynyt Kiinassa odotettua paremmin,
mutta koska erityisesti minkkipukineiden tarjontavolyymit ovat suuret, kylmää
talvea tarvitaan, jotta myyntisesonki onnistuisi.
Näkymät Venäjän turkismarkkinoilla ovat niin ikään verrattain positiiviset, ja
viime kauden varovaisten huutokauppaostojen vuoksi varastot ovat pienet. Myös
Länsi-Euroopan turkiksia suosiva muotiteollisuus hyötyy Venäjän kysynnästä.
Uudenlaiset Saga-tekniikat ovat mahdollistaneet kokonaan uudenlaisten
kettupukineiden valmistamisen. Tuotteet myydään maailmanlaajuisesti
muotiliikkeissä , joista on muodostunut turkismateriaaleille kokonaan uusi
jakelutie ja samalla käyttäjäkunta on laajentunut. Maailman kettutuotanto on
kasvanut kysyntää hitaammin, ja hintojen odotetaan pysyvän korkealla tasolla.
Kiinan vähittäiskaupan sujuminen ratkaisee kuitenkin lopulta volyymituotteen
siniketun hintatason.
Tilikauden aikana välitettävien minkin- ja ketunnahkojen määrän odotetaan
kasvavan hieman. Tilikaudella 2011 - 2012 sekä minkin- että ketunnahkojen
hintataso oli ennätyksellisen korkea, ja hintatason säilyminen edellyttää
onnistunutta vähittäismyyntikautta. Konsernin kustannusten arvioidaan
kasvavan tilikaudesta 2011 - 2012. Päättyneellä tilikaudella yhtiön
kustannuksia pienensivät satunnaiset tuotot aiemmin kirjattujen
luottotappioiden palautumisesta sekä eläkevakuutusmaksuista. Tilikauden 2012-
2013 tuloksen odotetaan säilyvän hyvällä tasolla, mutta jäävän
edellistilikauden ennätystulosta heikommaksi.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.8.2012:
- kertyneet voittovarat 35 114 356,50
- tilikauden voitto 16 613 874,83
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan -1 661 387,48
--------------
50 066 843,85
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
-- tilikauden 1.9.2011 - 31.8.2012 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona
osakkeenomistajille 2,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 7 560 000 euroa ja
1 670 000 euroa siirretään suhdannerahastoon.
Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 5.2.2013.
Konsernitase IFRS
EUR 1.000
VARAT 31.8.2012 31.8.2011
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 28 356 27 632
Aineettomat hyödykkeet 3 301 2 415
Myytävissä olevat sijoitukset 512 468
Pitkäaikaiset tarhaajasaamiset 2 682 1 804
-----------
----------
Pitkäaikaiset varat yhteensä 34 850 32 320
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 493 851
Korolliset ostajasaamiset 45 540 40 291
Korolliset tarhaajasaamiset 26 539 27 823
Korottomat saamiset 12 886 7 476
Rahavarat 24 124 10 637
-----------
----------
Lyhytaikaiset varat yhteensä 110 582 87 077
Varat yhteensä 145 432 119 396
===========
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.8.2012 31.8.2011
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 7 200 7 200
Ylikurssirahasto 254 254
Muut rahastot 15 700 14 320
Muuntoero 59 58
Arvonmuutosrahasto 183 154
Kertyneet voittovarat 55 805 45 390
-----------
----------
Oma pääoma yhteensä 79 201 67 376
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 2 652 2 832
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 41 355 29 457
Ostovelat ja muut velat 21 186 17 589
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat 1 038 2 142
-----------
----------
Lyhytaikaiset velat yhteensä 63 579 49 188
Velat yhteensä 66 231 52 020
Oma pääoma ja velat yhteensä 145 432 119 396
=====================
Konsernin laaja tuloslaskelma
EUR 1.000 1.6.2012- 1.9.2011- 1.6.2011- 1.9.2010-
31.8.2012 31.8.2012 31.8.2011 31.8.2011
3 kk 12 kk 3 kk 12 kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 15 763 60 076 14 024 54 094
Liiketoiminnan muut tuotot 61 311 123 1 146
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -1 265 -3 012 -834 -2 437
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -2 285 -15 668 -3 479 -15 964
Poistot ja arvonalentumiset -856 -3 299 -794 -2 811
Liiketoiminnan muut kulut -4 140 -21 253 -4 218 -18 912
Liiketulos 7 278 17 155 4 823 15 117
Rahoitustuotot 1 602 6 395 1 282 4 386
Rahoituskulut -402 -1 092 -213 -796
Tulos ennen veroja 8 479 22 458 5 891 18 707
Tuloverot -1 691 -5 564 -1 502 -4 885
Katsauskauden tulos 6 788 16 894 4 389 13 823
Muut laajan tuloksen erät
Myytävissä olevat sijoitukset 15 34 -10 -15
Muuntoerot -3 1 1 -1
Muihin laajan tuloksen eriin 0 -5 3 4
sisältyvät verot
-------------------------------------------
Katsauskauden muut laajan tuloksen 12 30 -6 -12
erät verojen jälkeen
Katsauskauden laaja tulos yhteensä 6 800 16 924 4 383 13 810
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *) 1,89 4,69 1,22 3,84
*) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole
Konsernin rahavirtalaskelma
EUR 1.000 1.9.2011- 1.9.2010-
31.8.2012 31.8.2011
12 kk 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 689 050 606 120
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 259 293
Maksut liiketoiminnan kuluista -667 966 -577 921
-----------
----------
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä
ja veroja 21 343 28 492
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista -850 -666
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -230 -106
Saadut korot liiketoiminnasta 4 571 3 982
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 1 364 227
Saadut osingot liiketoiminnasta 28 23
Maksetut välittömät verot -6 800 -4 257
---------------------
Liiketoiminnan rahavirta (A) 19 426 27 695
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -5 001 -8 865
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot 119 99
Investoinnit muihin sijoituksiin -10 0
-----------
----------
Investointien rahavirta (B) -4 892 -8 766
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nosto 4 080 0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -10 671
Maksetut osingot -5 128 -3 789
-----------
----------
Rahoituksen rahavirta (C) -1 047 -14 460
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-) 13 487 4 470
Rahavarat 31.8. 24 124 10 637
./. Rahavarat 1.9. -10 637 6 167
-----------
----------
Rahavarojen muutos 13 487 4 470
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1.9.2010 - 31.8.2011
Osake- Ylikur Muut Muunto Arvon- Kertyne Emo-yh Vähem- Oma
pääoma ssi-ra rahast -ero muutos et tiön mistön pääoma
hasto ot -rahas voitto- omista osuus yhteen
to varat jien sä osuus
Oma 7 200 254 13 470 59 164 36 234 57 382 0 57 382
pääoma
1.9.20
10
Katsaus 13 823 13 823 13 823
kauden
tulos
Muut -1 -11 -12 -12
laajan
tuloks
en erät
Osingon -3 816 -3 816 -3 816
jako
Siirto 850 -850 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 14 320 58 154 45 390 67 376 0 67 376
pääoma
31.8.2
011
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1.9.2011 - 31.8.2012
Oma 7 200 254 14 320 58 154 45 390 67 376 0 67 376
pääoma
1.9.20
11
Katsaus 16 894 16 894 16 894
kauden
tulos
Muut 1 29 30 30
laajan
tuloks
en erät
Muu 121 121 121
muutos
*)
Osingon -5 220 -5 220 -5 220
jako
Siirto 1 380 -1 380 0 0
suhdan
nerahas
toon
------------------------------------------------------------------------
Oma 7 200 254 15 700 59 183 55 805 79 201 0 79 201
pääoma
31.8.2
012
*) aiheutuu verokantamuutoksesta, joka liittyy eriin, jotka on IFRS-siirtymän
yhteydessä kirjattu suoraan voittovaroihin
Tunnusluvut
2011/2012 2010/2011
12 kk 12 kk
Myynnin arvo, 1.000 euroa 695 191 594 677
Liikevaihto, 1.000 euroa 60 076 54 094
Liiketulos, 1.000 euroa 17 155 15 117
% liikevaihdosta 28,6% 27,9%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa 22 458 18 707
% liikevaihdosta 37,4 % 34,6%
Tulos/osake, euroa 4,69 3,84
Oman pääoma/osake, euroa 22,00 18,72
Oman pääoman tuotto (ROE) -% 23,1 % 22,2%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% 21,7 % 20,6%
Omavaraisuusaste, % 58,1 % 59,1%
Gearing 0,22 0,28
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa 5 011 8 865
% liikevaihdosta 8,3 % 16,4%
Henkilöstö keskimäärin 315 309
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:
Oman pääoman tuotto (ROE) -% = kauden tulos x 100 / oma
pääoma *)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% = (tulos ennen veroja + korko-
ja muut rahoitus-kulut -
luottotappiot) x 100 /
(taseen loppusumma -
korottomat lyhytaikaiset
velat) *)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 / (taseen
loppusumma - saadut ennakot)
Gearing = (korollinen vieras pääoma -
rahat ja
rahoitus-arvopaperit) / oma
pääoma
Tulos/osake, euroa = kauden tulos / osakkeiden
osakeantioikaistu
keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa = oma pääoma / osakkeiden
osakeantioikaistu lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen
mukaisten lukujen keski-arvona
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
EUR 1.000 31.8.20 31.8.2011
12
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu
saamisia
Lainat rahalaitoksilta 6 877 3 455
Annettu kiinteistökiinnityksiä 54 071 54 071
Annettu yrityskiinnityksiä 2 691 2 691
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 28 150 14 533
Kiinteistöinvestoinnit
Konserni on velvollinen tarkistamaan vuosina 2007 ja 2008 valmistuneista
kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli
kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun
enimmäismäärä on 28 000 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2019.
Lähipiiritapahtumat
EUR 1.000 2011/2012 2010/2011
12 kk 12 kk
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat
liiketapahtumat:
Liikevaihto
- osakkuusyhtiöt 0 8
- muu lähipiiri 265 308
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö 48 43
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
- osakkuusyhtiöt 0 -271
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö -28 -28
- osakkuusyhtiöt -752 -3 331
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri 15 16 2011/2012 2010/2011
12 kk 12 kk
Rahoituskulut
- emoyhtiö -23 -19
- muu lähipiiri -18 -10
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
- osakkuusyhtiöt 0 -3 746
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
- osakkuusyhtiöt 0 -1 500
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri 9 275
Velat lähipiirille
- emoyhtiö -1 828 -1 001
- osakkuusyhtiöt
- muu lähipiiri -1 623 -1 165
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 096 1 130
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja
muusta emoyhtiön johtoryhmästä.
Vantaalla, 28. marraskuuta 2012
SAGA FURS OYJ
Hallitus
© 2024 Nasdaq, Inc. All Rights Reserved |